Olen yrittänyt, opiskellut, harrastanut, kaikenlaista ja lopputulos on etten osaa MITÄÄN
Olen kaikessa niin huono etten kelpaa työmarkkinoillakaan mihinkään. Harrastuksissakin opettajat turhautuu kun mikään oppi ei mene perille vaikka kuinka vääntäisi rautalangasta. Yhtä harrastusta olen harrastanut yli 10 vuotta ja olen vieläkin aloittelijan tasoa. Olen koettanut opiskella useamman ammatin, mutta kaikessa olen niin huono etten ole saanut edes työharjoittelupaikkaa. Mitään neurologista tai psykologista ongelmaa ei ole löytynyt, olen vaan kelvoton ja huono kaikessa. Sosiaalisia taitojakaan ei ole, en siis voi tehdä mitään aspahommaakaan missä ei muita taitoja tarvita. Mitähän kaltaiseni surkimuksen kannattaisi elämällään tehdä? Enää ei ole varoja lähteä kokeilemaan yhtään uutta alaa.
Kommentit (17)
Kuulostaa pitkittyneeltä masennukselta. Joku nepsy-oireilu ehkä taustalla aiheuttamassa. Oletko ikinä yrittänyt hakea apua?
Pitäisi vaan tyytyä johonkin aivan yksinkertaiseen työhön vaikka pakkaajana?
Kyllä joku työ varmasti sujuu.
Onko kyse siitä, että mikään ei ihan oikeasti suju yhtään, vai onko sinulla tavoitteet liian korkealla? Keskinkertainen riittää ja jopa sen alle, kaikkien ei tarvitse olla monitaitureita alansa parhaimmistoa. Ihmiset eivät vain nykyisin enää kestä keskinkertaisuutta. Kaikkien pitäisi olla JOTAIN.
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse siitä, että mikään ei ihan oikeasti suju yhtään, vai onko sinulla tavoitteet liian korkealla? Keskinkertainen riittää ja jopa sen alle, kaikkien ei tarvitse olla monitaitureita alansa parhaimmistoa. Ihmiset eivät vain nykyisin enää kestä keskinkertaisuutta. Kaikkien pitäisi olla JOTAIN.
Keskinkertaisuutta ei nyky-yhteiskunnassa enää kelpuuteta, siitä se johtuu. Siivoojiltakin vaaditaan jo ties mitä koulutusta, asiakaspalvelua, hyvää ulkonäköä, sosiaalisuutta, näppäryyttä, nopeutta, joustavuutta, kykyä muistaa miljoona eri asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa pitkittyneeltä masennukselta. Joku nepsy-oireilu ehkä taustalla aiheuttamassa. Oletko ikinä yrittänyt hakea apua?
Olen käynyt monta kertaa lääkärillä, mutta ei ole selvinnyt mitään. Lääkäreiden mielestä en ole masentunut, koska kuitenkin jaksan tehdä niin paljon kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse siitä, että mikään ei ihan oikeasti suju yhtään, vai onko sinulla tavoitteet liian korkealla? Keskinkertainen riittää ja jopa sen alle, kaikkien ei tarvitse olla monitaitureita alansa parhaimmistoa. Ihmiset eivät vain nykyisin enää kestä keskinkertaisuutta. Kaikkien pitäisi olla JOTAIN.
Keskinkertaisuutta ei nyky-yhteiskunnassa enää kelpuuteta, siitä se johtuu. Siivoojiltakin vaaditaan jo ties mitä koulutusta, asiakaspalvelua, hyvää ulkonäköä, sosiaalisuutta, näppäryyttä, nopeutta, joustavuutta, kykyä muistaa miljoona eri asiaa.
Kyllä, mutta ihan keskinkertaisuuttahan nuo on, kuulostaa paljolta vaan ei kuitenkaan ole.
Työelämään kelpaamattomuus ei ole iso vahinko. Pääasia on, että löydät asioita, joita on mielestäsi hauska tehdä ja opetella ehkä lisää. Ei tarvitse olla hyvä.
Geeneissä? Osaavatko vanhempasikaan mitään tai muu suku?
Jos sulla on vaan liian kova vaatimus taso, etkö oikeesti osaa yhtään mitään? Keittää puuroa, siivota, jutella naapurin kanssa? Ajaa autoa?
Kerro esimerkki. Joku ala, jota opiskelit ja mitä siihen liittyvää et oppinut.
Sulle on tiuskittu ja itsetuntosi on vaurioitunut? Ei sun tarvitse osoittaa osaamistasi kenellekään eikä kenenkään muun tarvitse määritellä sitä millä tasolla sun kuuluisi osata mitäkin.
Esimerkkiä minäkin tänne kaipaisin että ymmärtäisin missä mennään, konkreettisesti!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko kyse siitä, että mikään ei ihan oikeasti suju yhtään, vai onko sinulla tavoitteet liian korkealla? Keskinkertainen riittää ja jopa sen alle, kaikkien ei tarvitse olla monitaitureita alansa parhaimmistoa. Ihmiset eivät vain nykyisin enää kestä keskinkertaisuutta. Kaikkien pitäisi olla JOTAIN.
Keskinkertaisuutta ei nyky-yhteiskunnassa enää kelpuuteta, siitä se johtuu. Siivoojiltakin vaaditaan jo ties mitä koulutusta, asiakaspalvelua, hyvää ulkonäköä, sosiaalisuutta, näppäryyttä, nopeutta, joustavuutta, kykyä muistaa miljoona eri asiaa.
Siivous vaatii myös hyvää motoriikkaa, hahmotuskykyä sekä ymmärrystä kemiasta ja mikrobeista.
Se ei ole mikään tyhmän ihmisen tukityö.
Käsittääkseni lievä kehitysvamma on vaikea huomata ja moni elää pitkälle aikuisikään ennenkuin diagnoosi löytyy. Onko tätä mahdollisuutta tutkittu? Oletko ikinä tehnyt älykkyys/kykytestiä?
Miten asiat ei onnistu? Millainen oli koulumenestys aikanaan?
Mietin vaan saitko kutosia ja vitosia, vai kasia ja olet pettynyt siihen vaikka ei tarvitsisi.
Jos olet voinut opiskella, mutta työharjoittelupaikan saaminen on tullut esteeksi: ehkä kyse on juurikin niistä sosiaalisista taidoista (erityisesti itsetunnosta ja siitä miten rohkaistuu olemaan läsnä).
Lääkärihän ei tuommoiseen osaa vastata, vaan terapeutti.
elämä on