Mummu tunkee ruokaa mukaan monta pakettia
Eikä kuuntele vaikka sanoo että ei tarvitse. Miks se on niin vaikeeta kuunnella?
Kommentit (50)
Eihän paketteja ole kääritty punaiseen paperiin? Nyt on kuulema tavallista enemmän Venäjän trolleja liikkeellä.
Anna mummun tunkea, kiitä kauniisti ja visko vaikka roskiin myöhemmin.
Meillä mummo kantaa marjoja omenoita ämpärillisen viikossa. Ei auta selittää, ettei tämmöinen yksinasuja tarvitse sellaisia määriä, pakastinkin on lokero, joten hymyillen otan vastaan ja osa menee kavereille, osa, varsinkin omenat, roskiin.
Kuten Metsolat -sarjassa Annikki-äiti laittoi yhdessä jaksossa pojallensa Erkille ruokaa mukaan :)
Ota vastaan ja kiitä! Älä loukkaa vanhaa, joka tuolla tavalla osoittaa rakkauttaan! Vie pieni mukava lahja mennessäsi häntä katsomaan.
Tämä on nyt varmaan sellainen first world problem.
Tunkisipa minullekin joku ruokaa mukaan. Kumpikin mummo on ollut haudassa jo vuosikymmeniä.
Voisikohan nämä palstalla yleiset ruuantuputtajamummot ja vanukkaansyöjämiehet jotenkin saattaa yhteen. Niin ei sitten ahmattimiesten perheissä lapset näkisi nälkää, eikä syntyisi hävikkiä tuputtajamummujen jälkeläisten perheissä. Win-win.
Miksi on niin vaikea ilahduttaa toista ja olla kiitollinen?
Ottaisin kauniisti kiittäen vastaan ja käyttäisin ruuat. Jos ei kaikki mene kerralla, niin onneksi on jääkaappi ja pakastin. Myöhemmin vielä soittaisin mummolle ja kehuisin, että olipahan vaan taas hyvää :)
Ruuan antaminen jälkikasvulle on tapa osoittaa rakkauttaa ja huolenpitoa.
Mummot on usein tuollaisia, meidänkin. Usein kokevat, että pärjäävät aikuiset lapset ei tarvi heiltä oikein mitään, joten vaikea osoittaa konkreettisesti välittämistä. Tunteista puhuminen kun ei usein sen sukupolven tapoihin kuulu. Niinpä he antaa jotain mille ajattelevat olevan käyttöä kuten ruokaa, itsetehtyjä säilykkeitä tai kudottuja villasukkia. Itse en ainakaan ikinä loukkaii kieltämällä. Jos ei ole itselle käyttöä, niin annan eteenpäin tai vien taloyhtiön kierrätyshyllylle. Joskus harvoin roskiin.
Voisit ensi kerralla kuunnella millaista oli kun mummusi oli sinun ikäinen. Kun ymmärtää jotain lähihistoriassa ymmärtää jotain siitä, että ne hyvät ajat ei ole aina yhtä itsestään selvää kuin ne on nyt.
Hyvät antaa vähästäkin, huonot ei paljostakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin kauniisti kiittäen vastaan ja käyttäisin ruuat. Jos ei kaikki mene kerralla, niin onneksi on jääkaappi ja pakastin. Myöhemmin vielä soittaisin mummolle ja kehuisin, että olipahan vaan taas hyvää :)
Ruuan antaminen jälkikasvulle on tapa osoittaa rakkauttaa ja huolenpitoa.
Pakkosyöminen tuntuu hirveältä. Sellainen on väkivaltaa.
Meillä mummo on siis lapseni mummo, ei minun. Hän lataa aina käydessämme ihan hemmetin monta purkkia jotain edellisten päivien ruokia meille mukaan. En tiedä miten tällaisen perheen pitäisi niitä syödä kun niistä ei kuitenkaan kaikille riitä. Tietysti jos jokainen lämmittää eri ruokaa itselleen mikrossa tms mutta emme juuri mikroruokia harrasta vaan teemme kerran päivässä sen päivällisen yhdessä ja syömme yhdessä. Mummolla käymme kerta viikkoon eli ruokaa tulee suht usein. Ärsyttää ne homehtuvat kipot ja purkit jääkaapissa.
Sama homma just nuo marjat ja omenat. Pakkaseen ei mahdu ja tässä työpäivien jälkeen pitäisi sitten monta purkkia omenahilloja keitellä ja ne jonnekin saada mahtumaan. Ja näissä olen myös jotenkin kohtuuttoman ärsyyntynyt niistä purkeista. Viemme niitä mummolle takaisin tiskattuina kun marjat on syöty, mutta kun on muutenkin pienet tilat niin välillä meinaa järki lähteä niiden pakastepurkkien kanssa.
Onko oikeasti näin itsekeskeistä porukkaa olemassa, että omenat ja marjat heitetään roskiin? Kyllä suomalaisten älykkyys taita tosiaan olla laskemaan päin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin kauniisti kiittäen vastaan ja käyttäisin ruuat. Jos ei kaikki mene kerralla, niin onneksi on jääkaappi ja pakastin. Myöhemmin vielä soittaisin mummolle ja kehuisin, että olipahan vaan taas hyvää :)
Ruuan antaminen jälkikasvulle on tapa osoittaa rakkauttaa ja huolenpitoa.
Pakkosyöminen tuntuu hirveältä. Sellainen on väkivaltaa.
🙄🙄🙄
Vierailija kirjoitti:
Meillä mummo on siis lapseni mummo, ei minun. Hän lataa aina käydessämme ihan hemmetin monta purkkia jotain edellisten päivien ruokia meille mukaan. En tiedä miten tällaisen perheen pitäisi niitä syödä kun niistä ei kuitenkaan kaikille riitä. Tietysti jos jokainen lämmittää eri ruokaa itselleen mikrossa tms mutta emme juuri mikroruokia harrasta vaan teemme kerran päivässä sen päivällisen yhdessä ja syömme yhdessä. Mummolla käymme kerta viikkoon eli ruokaa tulee suht usein. Ärsyttää ne homehtuvat kipot ja purkit jääkaapissa.
Sama homma just nuo marjat ja omenat. Pakkaseen ei mahdu ja tässä työpäivien jälkeen pitäisi sitten monta purkkia omenahilloja keitellä ja ne jonnekin saada mahtumaan. Ja näissä olen myös jotenkin kohtuuttoman ärsyyntynyt niistä purkeista. Viemme niitä mummolle takaisin tiskattuina kun marjat on syöty, mutta kun on muutenkin pienet tilat niin välillä meinaa järki lähteä niiden pakastepurkkien kanssa.
Harventakaa käyntejä.
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeasti näin itsekeskeistä porukkaa olemassa, että omenat ja marjat heitetään roskiin? Kyllä suomalaisten älykkyys taita tosiaan olla laskemaan päin.
Kerro sinä mitä niille pitää tehdä jos omistaa sellaisen pikkupakastinlokeron, pieneen jääkaappiin ei voi laittaa kuin pari purkkia hilloa (ei mahdu kun ei voi priorisoida hilloja) ja napa ei vedä sitä tahtia kuin em marjojen ja omenoiden mätänemistahti vaatisi?
Tuo taitaa olla kaikkien mummojen ominaisuus. Meillä samaa. Joskus menevät sitten pilalle.