Kaikki ideat tarpeen:vauvan nukkumisesta kyse

Perjantaina on hyvä aloittaa. Päivällä nukutte päikkärit.

jos ei kuitenkaan nuku siellä?

Testaa!

Lapsi rauhottuu jos särky loppuu. Jos syy on muu kuin särky niin sit jotain muuta.



Toi on mun ykkösvinkki. Nestemäistä truutataan tarpeenmukaan, esikoiselle annettiin suppoja mielummin mutta nestemäinenkin hyvä kokeilla.

Jotkut lapset on äärettömän hitaita tekemään hampaita..



Tai sitten vauva ei vaan halua nukkua yksin.

Miksi lapsen itkuun truutataan särkylääkettä? Tainnuttaako se, jos ei ole kipeä eikä mitään kipua, jonka lääke voisi viedä?

ei ap

kyse on ns. uniassosiaatio-ongelmasta. Lapsi on tottunut nukahtamaan tutti suussa. Yöllä tutti tippuu pois eli nukahtamiseen liittyvät olosuhteen eivät enää olekaan vallitsevat, ja lapsi sitten havahtuu eikä osaakaan jatkaa unia, kun tutti puuttuu.



Ratkaisu voisi tosiaan olla tutista luopuminen kokonaan. Muutama yö siinä menee huudellessa, mutta johdonmukaisuudella (eli tuttia ei todellakaan enää anneta) se hoituu. Lohduttelet ja rauhoittelet sylissä ja sitten takaisin sänkyyn unia jatkamaan.

Välillä, kun ei jaksa hypätä koko yötä tuttia laittamassa, otan väliin. Tästä ei juurikaan ole apua nukkumiseen. Sama tutinitkeminen jatkuu siinä.



Hampaita on pari. Särkylääkettäkin olen kokeillut juuri sillä periaatteella, ettei ainakaan itkisi kipua. Ei hyötyä.



Tutista vieroittamista olen miettinyt. Nukahtaa itsekseen tutin avulla heti kun sänkyyn laittaa. Ja se on helppo vaimennuskeino maailmalla. Mutta en kohta kanssa keksi muuta keinoa.



Tämä on kolmas lapsi ja ensimmäinen meillä, jonka nukkumisessa ongelmaa. Päiväunia nukkuu useamman tunnin putkeen ulkona.

Tässä pari kokeilemisen arvoista



1) Nappaa tutti pois suusta heti kun on nukahtanut.



2) Tutin vieroitus. Voi olla kyllä pahempi shouvi kuin nykyinen tilanne. Varsinkin jos nukahtaminen menee kovin vaikeaksi.



3) Tutteja sänkyyn paljon. Voi joku osua käteen ja löytää suuhun.



Omani ovat olleet pätkänukkujia alle vuoden vanhana. Eivät vaan ole osanneet siirtyä univaiheesta toiseen ja havahtuvat siinä välissä. Siis tutti ei välttämättä ole syy, vaan lapsi ei osaa siirtyä toiseen univaiheeseen. Jos lapselle ei laita tuttia, niin voi tulla sitten joku toinen tapa tai joudut jopa nukuttamaan lapsen monta kertaa yössä. Tuo kyky siirtyä univaiheesta toiseen parani selkeästi 6-12 kk iässä, joten aikakin voi tehdä tehtävänsä. Meillä ei siis mitkään temput tai kikkakolmoset auttaneet kenenkään kohdalla, vaan tosiaan aika auttoi.

meidän silloin seitsenkuisen neidin tutista kahdesta syystä: tutti oli neidille lähinnä leikkikalu ja alkoi häiritä nukahtamista ja nukkumista. Parin päivän ajan nukuttaminen (ja uudelleen nukuttaminen) oli aika haasteellista, mutta sen jälkeen unet paranivat selvästi. Tosin meidän mukula nukahtaa usein myös tissille ja nukkuu samassa huoneessa meidän kanssa, alkuyön pinniksessä meidän sängyn vieressä ja jää sitten yösyötöltä meidän väliin nukkumaan.



Luulen kyllä edellisen vastaajan tavoin, että kyse voi olla myös siitä, että vauva ei vain yksinkertaisesti osaa siirtyä univaiheesta toiseen ilman apua. Se korjaantuu ajan myötä. Vauvasi on vielä pieni, unikoulua ei muistaakseni suositella alle vuoden ikäisille, ja nykyäänhän suositaan pehmeitä unikouluja (huudatus on tutkitusti haitallista lapselle).



Entä jos ottaisit vauvan takaisin samaan huoneeseen nukkumaan, mutta nukkuisit itse korvatulppien kanssa? Tällöin et heräisi ihan joka äännähdykseen, mutta sinun ei tarvitsisi myöskään lähteä yöllä toiseen huoneeseen laittamaan tuttia vauvalle suuhun. Saisit ehkä hieman paremmin itse levättyä, kun ei joka kerta tarvitsisi nousta sängystä.