mies ei pysty katsomaan silmiin?

onko miehesi ulkomaalainen, monissa kulttuureissa pidetään suoraan silmiin katsomista röyhkeänä käytöksenä.

mies ulkomaalainen?

mun mies katsoi aina suoraan silmiin aiemmin. kun hänelle tuli mielenterveysongelmia ja taloudellisia vaikeuksia joita yritti multa salailla, lakkasi katsomasta silmiin.

nykyäänkin jos puhutaan jostain hänelle vaikeasta tai epämiellyttävästä aiheesta, ei katso silmiin.

ja lopultahan ihminen on eläin. Siksi monet ihmiset eivät pysty katsomaan toisia silmiin. He kokevat sen vihamieliseksi eleeksi, eivät ystävälliseksi tai avoimuuden ja salailemattomuuden eleeksi. Oikeastaanhan silmiin katsominen eleenä on vain ihmisen osoitus siitä, että hän on niin sivistynyt, että pystyy nämä eläimelliset suojareaktionsa, kuten silmien poiskääntämisen ja pakoonjuoksemisen, hillitsemään. No, kaikki eivät yhtä helposti pysty. Mitään salailua siihen tuskin liittyy.



Sinänsä se että toista tuijotellaan kauan aikaa silmiin ei muuten ole mitään normaalia käyttäytymistä. Tuijottaminen ei ole kohteliasta. Jos katsekontaktia käytetään tehokkaasti ja oikein, se pitää ottaa ja sitten parin sekunnin jälkeen vapauttaa. Sen ei pidä kestää minuutteja, tai vaikutat pahateosta kiinnijäänyttä koululaista kuulustelevalta reksiltä...

En mäkään pysty ketään silmiin tuijottelemaan, vaan katseeni vaeltaa aina siellä täällä ja palaa sitten taas takaisin vastapuolen silmiin. En koe että mulla on mitään salailtavaa jne. vaan se vaan on mun tapa.

osoittaa toisen ihmisen kunnioittamista ja aitoa välittämistä. Jokaisen aikuisen, itseensä luottavan ihmisen tulisi harjoitella kyseinen taito.



Eskarilaisemme opettajalta tuli positiivista palautetta tyttömme käyttäytymisestä. Mainitsi mm. sen, että tyttö katsoo aina silmiin kun hänelle puhutaan. Eli esimerkkimme toimii.

siihen ei ole mitään syytä, mä olen aina vaan katsonut ihmisten suuta, en silmiä. Mulle ihmisen ulkonäkökin=suu, monillehan se on silmät. Mun on aina tarkoituksella muistutettava itselleni, kun puhun jonkun kanssa, että "katso silmiin, katso silmiin..." Muuten tuijottaisin vaan suuta.

minä olen kärsinyt sosiaalisita peloista mutta silmiin olen aina uskaltanut katsoa, minusta se kuuluu tapoihin ja en vaiha muutmaa sanaa enempää sellaisen henkilön kanssa joka ei silmiin katso. Tulee tunne että toinen on jotenkin juntti taikka salaa jotain, epäluotettava.

tuntuu että kun katsoo liian kauan niin toinen pääsee "liian lähelle".

eikö tarkoitus ole päästä lähelle vai eikö?

tulee sellainen olo kuin toinen pääsis sun pään sisälle jos ymmärrät mitä tarkoitan.

2

Ja ärsyttää kun siitä vielä huomautellaan.

jotain salattavaa ehkä..?

Olin lapsena ja nuorena todella ujo, en katsonut koskaan silmiin puhuessa tai kuunnellessa.



Aikuisena olen rohkistunut, mutta edelleen katson muualle puhuessani. Pystyn kyllä katsomaan toista silmiin hänen puhuessaan, jos oikein pinnistelen ja keskityn katsomaan silmiin.

Tai itselle ainakin tulee vaivautunut olo, jos joku yrittää katsoa silmiin. Mitä sillä oikein haetaan?

Tai itselle ainakin tulee vaivautunut olo, jos joku yrittää katsoa silmiin. Mitä sillä oikein haetaan?

Miksi pitää katsoa silmiin?

Ja sitä ei voi selittää, kun ne asiat tulee lähinnä tunnetasolla, vaistolla. Ei mitään rationaalista kuten tämän henkilön lempiväri on punainen tmv.



Kyllä nyt puolisoaan pitää pystyä silmiin katsomaan!

Ja sitä ei voi selittää, kun ne asiat tulee lähinnä tunnetasolla, vaistolla. Ei mitään rationaalista kuten tämän henkilön lempiväri on punainen tmv. Kyllä nyt puolisoaan pitää pystyä silmiin katsomaan!

Ja sitten ihmetellään, kun puoliso ei olekaan meedio tai "meidän" yhetiset unelmat olikin vaan harhaa eikä mies haluakaan 5 lasta vaikka katse ihan selvästi kertoi toista.

on kans tosi vaikeeta katsoa ihmisiä silmiin! Katse harhailee ties missä kun puhun kun en pysty katsomaan silmiin kuin vain lyhyen hetken. Tiedän että on kauhea puhua ihmisen kannsa jonka katse vaeltaa mutta silti teen itse samaa.