Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko nykyinen EU parempi vai huonompi kuin se EU, johon Suomi liittyi 1990-luvun puolivälissä?

Vierailija
24.08.2021 |

Kertokaapa ajatuksianne.

Kommentit (26)

Vierailija
1/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

parempi, koska briti on ulkona ja poissa heittämästä kapuloita rattaisiin

Vierailija
2/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eu oli silloin vielä rakennusvaiheessa ja on sitä yhä. Olen selkeästi EU:n kannattaja, mutta vielä on paljon tehtävää ja korjattavaa. EU ei ole mitenkään täydellinen mutta paljon parempi kuin ilman sitä. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Onko nyt parempaa ylipäätään kuin 90-luvun puolivälissä?

Maailma muuttuu, myös EU....

Vierailija
4/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Typerä kysymys, tietenkin huonompi nykyään. Yhteiset velat ja tämä "taakanjakaminen" on väärää politiikaa. Jokaisen maan pitäisi huolehtia omasta maastaan ja EU:n toimia vain kauppaliittona.

Vierailija
5/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei mikään asia on ole hyvä jos se pysyy aina täysin muuttumattoman. Hyvä on se joka muuttuu oikealla tavalla ajankin muuttuessa.

Kysymyksen pitäisi siis olla että oliko 90-luvun EU paremmin aikaansa sopiva kuin 2020-luvun EU.

Vierailija
6/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

EU on Saatanasta ja rikos ihmisyyttä ja ihmiskuntaa vastaan.

Edellämainitut EU todistaa omilla toimillaan todeksi jokaista yksityiskohtaa myöten.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Huonompi.

Vierailija
8/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Liittovaltiokehitys huolestuttaa. Se vaikuttaa vääjäämättömältä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

EU oli kauppaliittona paljon parempi kuin nykyisenä talousliittona.

Yhteinen valuutta nykyisellä toteutuksella ei ole onnistunut, siihen olisi tarvittu paljon enemmän kontrollia kun mitä siinä on.

Vierailija
10/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ole oikein verrata 90-luvun EU:ta tähän päivään, meillä ei ollut Euroa silloin ja Suomessa oli kotimaisten poliitikkojemme tahallisesti aiheuttama historiallisen syvä lama meneillään.

Sen jälkeen lamat ovat olleet EU:n tai USA:n poliitikkojen alulle laittamia, Suomalaiset poliitikkomme ovat vain pahentaneet niitä meidän kannalta heittämällä verorahamme milloin Kreikkaan, milloin muihin välinpitämättömästi eläneisiin maihin.

On mennyt semmoiseksi, että olipa kriisi missä päin maapalloa tahansa, Suomalainen joutuu sen maksamaan aina. Omat sisäiset asiamme sen sijaan ovat aivan retuperällä mutta se ei kiinnosta ketään näköjään...

Suomi OLI hyvä maa, viimeksi 1980-luvulla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

90 luvulla suurin huolenaihe oli osaako suomalaiset juoda viiniä sivistyneesti ja harrastaa smalltalkkia Brysselin illalliskutsuilla. Ei silloin voitu kuvitellakaan näitä miljardiluokan tulonsiirtoja. Täysi kapina siitä olisi syttynyt.

Vierailija
12/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Parempi tietenkin, koska nyt Suomi ja suomalaiset huippupoliitikot ovat olleet ytimessä päättämässä ja kaikki sujuu Suomen tavoitteiden mukaisesti ja Suomi hyötyy suunnattomasti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keskipalkka vuonna 1995 oli 1717 euroa. Kun se viime vuonna oli 2 958 euroa.

En valittaisi, että suomalaisilla huonosti olisi asiat.

Vierailija
14/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomi on osa eurooppaa halusi tai ei. Parempi on olla mukana tekemässä yhteisiä päätöksiä koska ollan joka tapauksessa mukana niiden vaikutuksissa. Koko euroopan yhteinen talous ja politiikka määrää suomen suunnan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomi oli muutaman vuoden nettosaaja ja sopimuksen mukaisesti nyt lopunikää nettomaksaja

hyvät  diilit tekivät

Vierailija
16/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomi on osa eurooppaa halusi tai ei. Parempi on olla mukana tekemässä yhteisiä päätöksiä koska ollan joka tapauksessa mukana niiden vaikutuksissa. Koko euroopan yhteinen talous ja politiikka määrää suomen suunnan.

Muu eurooppa on jo toipunut lamasta mutta suomi tarpoo siinä edelleen, ei kerkeä toipuakaan ennenkuin seuraava lama iskee. Vai vielä "mukana tekemässä päätöksiä", vaikuttaa pikemminkin siltä että Suomi vaan roikkuu mukana ja alistuu muun euroopan päätöksiin, maksumieheksi kelpaa, minkään hyvän saajaksi ei.

Sitten vielä Sannat sun muut tötteröt julistavat suurena voittona että saatiin jokin tarkkarajaisuus läpi. Isot EU pojat sitten selän takana nauraa partaansa koko matkan pankkiin, että saatiinpa taas vedettyä hölmöjä nenästä...

Vierailija
17/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Merkittävin ”lupaus” oli, että Suomi on nettosaaja EU:ssa. Suomi on kolmena vuonna saanut enemmän rahaa kuin antanut, eli vuoden 2018 kuluessa nettona on saatu 378 miljoonaa euroa ja annettu 6650 miljoonaa euroa. 2019-2020 nettomaksuosuutemme on miljardin luokkaa ja elvytyspaketin osalta kasvaa vielä usealla miljardilla eurolla.

Vapaus. EU ei ole vapaiden valtioiden liitto ja EU:ta ajetaan kohtia autoritääristä tulonsiirtoliittovaltiota. EU:n tulisi puolustaa demokratiaa, tasa-arvoa, eurooppalaista elämänmuotoa ja kansallisia perusarvoa, mutta näitä kaikkia ollaan ajamassa alas. Suomalaisuutta ja kansallismielisyyttä jopa halveksitaan. EU:n parlamentissa mm. poistettiin jokaisen maan omat pienoisliput edustajien pöydältä. Suomen sitominen yhä tiukemmin EU:n yhteiseen budjettiin ja tulonsiirtoihin vie meiltä pois vähäisenkin suvereniteetin, päätösvallan ja vapauden.

Elämän laatu. Onko elämänlaatu ja -taso Suomessa parantunut? Varmasti joillakin osa-alueilla on, mutta tyytymättömyys ja paha olo on kasvanut. Samoin sosiaalisten tulonsiirtojen määrä on räjähtänyt sekä epätasa-arvoisuuden kokeminen. Hyvinvointivaltiomme on akuutissa kriisissä kestävyyden ja talouden kannalta. Aleniko ruuan hinta tai toiko EU lisää työpaikkoja? Toki vapaa liikkuvuus toi osalle uusi töitä EU alueelta ja niille, jotka EU:n toimintaa politiikassa suhtautuivat myönteisesti, sekä jakoivat avokätisesti rahaa eri hankkeisiin, saivat myös hyviä EU virkoja. Näistä esimerkkeinä Jyrki Katainen (kok), Alexander Stubb (kok) ja Jutta Urpilainen (sdp).

Tulevaisuus. Olemmeko äänestäneet lapsillemme tulevaisuuden? Jos katsomme suuntaa, johon EU on menossa, niin onko se tulevaisuus, jonka lapsillemme haluamme? EU on muuttunut 90-luvulta perustavanlaatuisesti valtioiden liitosta kohti liittovaltiota ja yhä autoritäärisempään suuntaan. Entiteettinä EU tuskin vapaaehtoisesti luopuu vallastaan ja mitä sitten tapahtuu kun ristiriidat eri kansojen välillä tulonsiirroista ja kohtelusta kasvavat?

Edellä mainitut ovat esimerkkejä, miten kansaa manipuloitiin EU:n liittymisen puolelle. Vaikutusarviointia ei tehty ja kriittisiä ääniä hiljennettiin. Tästä hiljentämisestä on hyvä esimerkki Pekka Karhuvaaran (MTV toimitusjohtaja, Iltalehden päätoimittaja) haastattelu 2010, jossa hän katuu sitä, että suuret mediatalot yhteisellä sopimisella tekivät kampanjaa EU:n liittymisen puolesta. Karhuvaara toteaa, ”Valtaosa suomalaisesta painetusta viestinnästä asettui kimppaan jonkin yhteiskunnallisen ratkaisun puolesta. Juttu haisi tosi pahalle ja oli yhteiskunnallisesti väärin.”

Vierailija
18/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Keskipalkka vuonna 1995 oli 1717 euroa. Kun se viime vuonna oli 2 958 euroa.

En valittaisi, että suomalaisilla huonosti olisi asiat.

Hinnat on noussut samassa suhteessa tai enemmänkin.

Vierailija
19/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Merkittävin ”lupaus” oli, että Suomi on nettosaaja EU:ssa. Suomi on kolmena vuonna saanut enemmän rahaa kuin antanut, eli vuoden 2018 kuluessa nettona on saatu 378 miljoonaa euroa ja annettu 6650 miljoonaa euroa. 2019-2020 nettomaksuosuutemme on miljardin luokkaa ja elvytyspaketin osalta kasvaa vielä usealla miljardilla eurolla.

Vapaus. EU ei ole vapaiden valtioiden liitto ja EU:ta ajetaan kohtia autoritääristä tulonsiirtoliittovaltiota. EU:n tulisi puolustaa demokratiaa, tasa-arvoa, eurooppalaista elämänmuotoa ja kansallisia perusarvoa, mutta näitä kaikkia ollaan ajamassa alas. Suomalaisuutta ja kansallismielisyyttä jopa halveksitaan. EU:n parlamentissa mm. poistettiin jokaisen maan omat pienoisliput edustajien pöydältä. Suomen sitominen yhä tiukemmin EU:n yhteiseen budjettiin ja tulonsiirtoihin vie meiltä pois vähäisenkin suvereniteetin, päätösvallan ja vapauden.

Elämän laatu. Onko elämänlaatu ja -taso Suomessa parantunut? Varmasti joillakin osa-alueilla on, mutta tyytymättömyys ja paha olo on kasvanut. Samoin sosiaalisten tulonsiirtojen määrä on räjähtänyt sekä epätasa-arvoisuuden kokeminen. Hyvinvointivaltiomme on akuutissa kriisissä kestävyyden ja talouden kannalta. Aleniko ruuan hinta tai toiko EU lisää työpaikkoja? Toki vapaa liikkuvuus toi osalle uusi töitä EU alueelta ja niille, jotka EU:n toimintaa politiikassa suhtautuivat myönteisesti, sekä jakoivat avokätisesti rahaa eri hankkeisiin, saivat myös hyviä EU virkoja. Näistä esimerkkeinä Jyrki Katainen (kok), Alexander Stubb (kok) ja Jutta Urpilainen (sdp).

Tulevaisuus. Olemmeko äänestäneet lapsillemme tulevaisuuden? Jos katsomme suuntaa, johon EU on menossa, niin onko se tulevaisuus, jonka lapsillemme haluamme? EU on muuttunut 90-luvulta perustavanlaatuisesti valtioiden liitosta kohti liittovaltiota ja yhä autoritäärisempään suuntaan. Entiteettinä EU tuskin vapaaehtoisesti luopuu vallastaan ja mitä sitten tapahtuu kun ristiriidat eri kansojen välillä tulonsiirroista ja kohtelusta kasvavat?

Edellä mainitut ovat esimerkkejä, miten kansaa manipuloitiin EU:n liittymisen puolelle. Vaikutusarviointia ei tehty ja kriittisiä ääniä hiljennettiin. Tästä hiljentämisestä on hyvä esimerkki Pekka Karhuvaaran (MTV toimitusjohtaja, Iltalehden päätoimittaja) haastattelu 2010, jossa hän katuu sitä, että suuret mediatalot yhteisellä sopimisella tekivät kampanjaa EU:n liittymisen puolesta. Karhuvaara toteaa, ”Valtaosa suomalaisesta painetusta viestinnästä asettui kimppaan jonkin yhteiskunnallisen ratkaisun puolesta. Juttu haisi tosi pahalle ja oli yhteiskunnallisesti väärin.”

Ja sitten vielä jotkut ihmettelevät, miksi "salaliittoteoriat" leviävät, mm. valtamedioiden puolueettomuuus kyseenalaistetaan, esim. tässäkin koronarokotusasiassa. Onkohan nytkin valtamediat "sopineet" verhojen takana keskenään, että rummutetaan rokotusten puolesta, vaikka oikeita perusteita sille ei olisikaan...

Eikö muuten tuollainen "sopimus" ole jonkinsortin kartelli, eli laitonta toimintaa?

Vierailija
20/26 |
24.08.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äänestin EU:hun liittymistä vastaan 1994, kun olin 18. Tekisin saman nytkin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kuusi seitsemän viisi