Ostaisitko 70-luvun omakotitaloa?
Itselle kauhu on juuri tuon aikakauden talot. Erityisesti 70-luvun rinnetalot. Halvallahan noita myydään. On valesokkelia ja asbestia.
Kommentit (23)
Siis 50 vuotta vanhan talon? En todellakaan.
Jos se talo on ollut 50 vuotta kunnossa niin se toimii todennäköisesti vielä toisetkin 50 vuotta. Suurten kaupunkien keskustat ovat täynnä yli 100 vuotta vanhoja taloja. Kummasti tuntuvat kelpaavan.
Vierailija kirjoitti:
Jos se talo on ollut 50 vuotta kunnossa niin se toimii todennäköisesti vielä toisetkin 50 vuotta. Suurten kaupunkien keskustat ovat täynnä yli 100 vuotta vanhoja taloja. Kummasti tuntuvat kelpaavan.
100-vuotta vanhat ovat yleensä hirrestä tehtyjä ja sokkelikin kunnon kivisokkeli.
En ostaisi, ellei olisi aivan varmaan ettei kosteusvaurioita ja rakennusvirheitä. 60- ja 70-lukujen taloissa on paljon sen ajan käytöntöjä kuten valesokkeli, jota nykyään pidetään rakennusvirheenä. Peloittaisi ehkä ihan liikaa ostaa tuon ikäinen talo.
Ostaisin. Itse asiassa rakastan 70-luvun tyyliä. Valmistautuisin tosin tekemään jotain hinnakkaita remppoja. Mutta jos talosta on huolehdittu ja jos se on aikoinaan hyvin rakennettu, ei ole mitään ihmeellistä ongelmaa. Tykkään jopa muovimatoista.
Riippuu tietenkin hinnasta, kunnosta ja sijainnista.
Lapseni osti isosta kasvukeskuksesta muutama vuosi sitten 70-luvun talon ja hinta oli käytännössä sama, mitä kyseisellä alueella maksaa pelkät tontit ja tontti oli kerrassaan upea. Nyt ovat asuneet siinä jo useamman vuoden perheensä kanssa ja ovat olleet todella tyytyväisiä.
Heidän oli siis tarkoitus purkaa talo ja rakentaa tilalle uusi, mutta nyt kun ovat asuneet talossa ja todenneet, ettei siinä ole sinänsä mitään vikaa, niin heillä ei ole mitään kiirettä alkaa sitä purkamaan ja uutta rakentamaan. Tontin arvo on jo nyt noussut huomattavasti korkemmaksi, mitä se oli silloin ostohetkellä ja kun kyseessä kasvukeskus, niin arvo tietenkin jatkaa vain nousuaan.
Voisin ostaakin, mutta pääpaino olisi tietenkin tontilla, sillä itse rakennuksella ei välttämättä kovinkaan paljoa enää arvoa ole.
Vierailija kirjoitti:
Ostaisin. Itse asiassa rakastan 70-luvun tyyliä. Valmistautuisin tosin tekemään jotain hinnakkaita remppoja. Mutta jos talosta on huolehdittu ja jos se on aikoinaan hyvin rakennettu, ei ole mitään ihmeellistä ongelmaa. Tykkään jopa muovimatoista.
Ei niitä ole hyvin rakennettu. Tai ainakaan nykystandardein mitattuna. On valesokkelia ja villaa maata vasten. Hinnakas remppa voi olla vaikka koko lattian piikkaaminen pois. En ostaisi.
Ostin 2004. OIen ollut tyytyväinen.
Valesokkelia ei ole. Aika ihmeellistä jankutusta.
Sen sijaan on kaupunginosan hienoin - ja kohta ainoa - iso tontti.
Olen ostanut. Valesokkelikin voi olla ok kunhan talo on rakennettu hyvälle paikalle ympäristöään ylemmäs ja salaojat tehty.
Valesokkeli oli 70-luvulla vielä harvinainen. Enemmän niitä 80 ja 90 luvuilla tehtiin.
70 luvulla suosittiin betonia ja tiiltä. Ne on aikalailla 'ikuisia' materiaaleja. Hyvät 70 luvun talot kestää aikaa. Enemmän nykyisin rakennettavat talot edustaa kertakäyttökulttuuria.
Mitä vanhempi talo, sitä parempi tontti. Näin yleistyksenä. Aina on ensimmäisenä rakennettu parhaat paikat. Nykyisin jäljellä olevat tyhjät tontit on sitten siitä ei-niin-haluttuja paikkoja.
Itse en ostaisi mutta sellainen joka ymmärtää rakennustekniikasta varmasti voisi ostaa. Pitää tietää mitä ostaa, mitä riskejä on ym. On totta, että jos joku talo on 50 vuotta toiminut niin toimii se edelleenkin. Tässä pitää vaan osata löytää se toimiva talo. Kaikki ei sitä ole. Ja nykymittapuulla kaikki 70-luvun talot on ralennettu väärin, pitää vain tietää onko siitä aiheutunut haittaa tai voiko sen korjata. Eli remppaa on ainakin tiedossa.
Rakastan 70-luvun arkkitehtuuria, olisi ihana ajatus kunnostaa sen ajan taloa, nimenomaan ajatuksen tasolla. En kuitenkaan uskalla ostaa, pelkäisin jotain "löytöjä" ja täällä talot vielä maksavatkin sen verran että päädyttiin ostamaan uusi.
En ostaisi taloa, minkäänikäistä. Vaan haluan aina koko talon.
Vierailija kirjoitti:
Olen ostanut. Valesokkelikin voi olla ok kunhan talo on rakennettu hyvälle paikalle ympäristöään ylemmäs ja salaojat tehty.
Jep, ei valesokkelissa mitään vikaa ole kunhan perustusmuuri on riittävän korkea ja näin ollen valesokkelin alin osa, josta puurakenteet alkaa, on reilusti maanpinnan yläpuolella.
En ostaisi, jos valesokkeli on maan pinnan tasossa tai alapuolella. Nämä talot tunnistaa siitä, että tiili tai lautaverhoilu alkaa muutaman sentin maanpinnasta ja lattian pinta sisään astuessa on vain parikymmentä senttiä maata ylempänä. Käytännössä siis alapohjalaatan eristeet ovat maanpinnan tasossa ja hyvin todennäköisesti kosteudel alttiita. Eli pelkkä ulkoa vilkaisu olisi minulle hylkypäätös.
Ostaisin, jos kivijalka on korkea, lattia korkealla maanpinnasta, ei sijaitse missään savinotkossa, piha ylempänä kadun pintaa. Ja jos talosta ei huolellisessa kuntokartoituksessa löydy ilmiselviä vikoja. Remppoja varmaan joutuu tekemään. Rossipohja, jonka alle pääsee katselemaan olisi hyvä ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Valesokkeli oli 70-luvulla vielä harvinainen. Enemmän niitä 80 ja 90 luvuilla tehtiin.
70 luvulla suosittiin betonia ja tiiltä. Ne on aikalailla 'ikuisia' materiaaleja. Hyvät 70 luvun talot kestää aikaa. Enemmän nykyisin rakennettavat talot edustaa kertakäyttökulttuuria.
Mitä selität? Valesokkeli ja yläpuolelta eristetty puukoolattut lattiarakenteet ja sisäpuolelta eristetyt maanvaraiset seinät oli 70 luvulla rakennusmääräyksissä. Eniten niitä silloin rakennettiin ja 80 luvulla vähennettiin. 90 luvulla enää harvoin rakennettiin,kun ongelmat oli jo tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ostanut. Valesokkelikin voi olla ok kunhan talo on rakennettu hyvälle paikalle ympäristöään ylemmäs ja salaojat tehty.
Jep, ei valesokkelissa mitään vikaa ole kunhan perustusmuuri on riittävän korkea ja näin ollen valesokkelin alin osa, josta puurakenteet alkaa, on reilusti maanpinnan yläpuolella.
En ostaisi, jos valesokkeli on maan pinnan tasossa tai alapuolella. Nämä talot tunnistaa siitä, että tiili tai lautaverhoilu alkaa muutaman sentin maanpinnasta ja lattian pinta sisään astuessa on vain parikymmentä senttiä maata ylempänä. Käytännössä siis alapohjalaatan eristeet ovat maanpinnan tasossa ja hyvin todennäköisesti kosteudel alttiita. Eli pelkkä ulkoa vilkaisu olisi minulle hylkypäätös.
Ostaisin, jos kivijalka on korkea, lattia korkealla maanpinnasta, ei sijaitse missään savinotkossa, piha ylempänä kadun pintaa. Ja jos talosta ei huolellisessa kuntokartoituksessa löydy ilmiselviä vikoja. Remppoja varmaan joutuu tekemään. Rossipohja, jonka alle pääsee katselemaan olisi hyvä ratkaisu.
Tähän vielä lisäys,että jos talo on rinteessä, etenkin jyrkässä alarinteessä reilusti huipun alapuolella, niin yläpuolen rinteestä valuvista vesistä on huolehdittu. Kunnon salaojat, avo-oja tontin yläreunalla, patolevyt ylärinteen puolella, kallistukset yms. ratkaisut. Ja korkea perustus ylärinteenkin puolella.
Kannattaa myös selvittää, mihin yläpuolella olevan talon hulevedet on johdettu.
Riippuu täysin siitä miten se on rakennettu ja missä kunnossa se on. 70 luvulla on tehty aivan järkyttävää **skaa mutta myös erittäin viihtyisiä taloja. Jos perustukset, salaojat ym. ovat kunnossa, talo on tehty muutenkin hyvin eikä sitä ole rempattu pilalle vaan hoidettu järkevästi niin miksikäs ei.
En!