Pelkäätkö pimeää?
Mä kyllä vähän pelkään, varsinkin jos yksin on. En esim menisi mielellämme tuonne meidän mökin yläkertaan, joku siinä ajatuksessa vähän kammottaa. Mökkimme on vanha 20-l puuhuvila, yläkerrassa on kaksi makuuhuonetta ja vinttitilat. Ne makkarit on siinä kuosissa mitä ovat olleet arviolta 50-luvulla, vähän ränsistyneet ja remonttia odottavat. Niissä on sellainen jännä pysähtynyt tunnelma toisin kuin täällä alakerrassa joka on kodikas eikä yhtään pelottava.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
En pelkää. Maalla asuva on tottunut pimeään. Jos en minä näe, ei minuakaan nähdä.
näin mullekin opetettiin, mutta en ihan uskonut, koska lapsena maalla huomasin, että silmä kyllä tottuu pimeään.
Mutta en silti pelkää mitenkään erityisesti ellen erityisesti ala luotsimaan itseäni pelkoon ( oon siinä tosi hyvä:D)
Turvemmassahan sinä siellä ylhäällä olisit. :)
En.Pimeässä päinvastoin on turvassa.Kukaan ei näe minua:)
Vierailija kirjoitti:
Turvemmassahan sinä siellä ylhäällä olisit. :)
Ai miten niin? Mörköjen ja henkien armoilla😱
En, sen sijaan kammoksun saatanallista pimeyttä, joka tätäkin pallon pahasta hallitsee ihmiskunnan kautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvemmassahan sinä siellä ylhäällä olisit. :)
Ai miten niin? Mörköjen ja henkien armoilla😱
No jos joku sinne meinaa tulla niin sinne alakertaanhan se ensin tulee. Vinttiin ja ovi lukkoon.
En pelkää vaan tykkään olla pimeässä. Aika usein olen kotona ilman valoja, ja iltaisin kun menen ulos en sytytä ulkovaloa, silmät tottuu pimeään ja pystyy liikkumaan. Joskus lapsena pelkäsin, mutta koska pelkäsin pakotin itseni menemään pimeisiin paikkoihin ja totuin. (Mummo-vainaa opetti, että tee se mitä pelkäät niin pääset pelosta. Ja oikeassa oli.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvemmassahan sinä siellä ylhäällä olisit. :)
Ai miten niin? Mörköjen ja henkien armoilla😱
No jos joku sinne meinaa tulla niin sinne alakertaanhan se ensin tulee. Vinttiin ja ovi lukkoon.
Sopii yrittää, meillä on täällä iso koira turvana joka syö ne tunkeilijat💪
En, sillä nautin pimeästä. Kotona tykkään olla hämärässä ja hämärä tai jopa pimeä luonto vasta herättääkin eloon, kun aistit hieman valpastuttavat.
Opiskeluaikoina tein kerran hyvän fuksijäynän, kun keltanokat olivat leikkimässä jotain taskulamppuleikkejä Viikin rantametsissä. Itse olin siellä muuten vaan samoilemassa. Jo kaukaa huomasin tyttöporukan räpyttelevän valojaan ja jatkoin matkaani äänettömästi hiippaillen heitä kohti. Pääsin noin kymmenen metrin päähän, kun tarkoituksella räsäytin jalalla ääntä, mistä tytöt panikoituivat ja lähtivät kirkuen juoksemaan toiseen suuntaan. Itse huvittuneena lähdin seurailemaan ja kuuntelemaan älämölöä.
En pelkää. Maalla asuva on tottunut pimeään. Jos en minä näe, ei minuakaan nähdä.