Kun kodin sisustus on pelkkää kompromissia

Toki maailmassa on myös suurempia ongelmia, mutta kyllä tämä ärsyttää. Takana on lähes kymmenen vuoden parisuhde ja tuntuu, että en koko tänä aikana ole saanut nauttia miellyttävästä kodista. Tai sain siihen asti, kunnes muutimme yhteen.

Miehellä on yksinkertaisesti liikaa tavaraa. Sitä on joka puolella, myös kellari on lähinnä hänen tavaroidensa käytössä. Olohuonetta dominoi ylikokoinen taulutelevisio ja niin suuri sohva, ettei tilaa jää kunnolliselle ruokapöydälle. Mihinkään muutoksiin mies ei suostu. Miehen mielestä kodikkuus ja nätteys eivät ole tärkeitä asioita, vaan käytännöllisyys.

Ja jep, onhan tämä myös miehen koti. Salaa haaveilen kuitenkin mieskellarista, johon hänen megajättitauluteeveet voisi joskus siirtää. Kaipaan sitä tunnetta, kun kotiin saapuminen rauhoitti. Nyt tuntuu lähinnä siltä kuin saapuisi jollekin täyteen ahdetulle kirpputorille.