Lue keskustelun säännöt.
Jotenki tuntuu et täälä aika moni uskoo Jumalaan
Kommentit (80)
Minä aloin uskomaan sen jälkeen, kun kävin kuolleena ja minut elvytettiin. Asiasta ei voi oikein kertoa, koska suomen kielessä ainakaan ei ole sanoja siihen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin uskon ja tiedän, mutta en mihinkään kirjojen tai tarinoiden jumalaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin uskomaan sen jälkeen, kun kävin kuolleena ja minut elvytettiin. Asiasta ei voi oikein kertoa, koska suomen kielessä ainakaan ei ole sanoja siihen.
Haluaisitko kuitenkin yrittää? Oliko hyvä vai huono kokemus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin uskon ja tiedän, mutta en mihinkään kirjojen tai tarinoiden jumalaan.
Vaan itse päässäsi sepittämääsi jumalolentoon?
Jokaisella on tarvittaessa joku sellainen, mutta ei niillä paljonkaan yhteistä ole. Eli epäjumala omaan käyttöön hyväksymään mielitekosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin uskomaan sen jälkeen, kun kävin kuolleena ja minut elvytettiin. Asiasta ei voi oikein kertoa, koska suomen kielessä ainakaan ei ole sanoja siihen.
Haluaisitko kuitenkin yrittää? Oliko hyvä vai huono kokemus?
No se viesti mikä oli, niin oli sama mitä Jeesus puhuu lähimmäisenrakkaudesta ja anteeksiannosta. Ja että omaisuudella, statuksella yms. ihmisten keksimillä asioilla ei ole mitään merkitystä muualla kuin täällä leikkimaailmassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin uskon ja tiedän, mutta en mihinkään kirjojen tai tarinoiden jumalaan.
Vaan itse päässäsi sepittämääsi jumalolentoon?
Jokaisella on tarvittaessa joku sellainen, mutta ei niillä paljonkaan yhteistä ole. Eli epäjumala omaan käyttöön hyväksymään mielitekosi.
Vaan siihen minkä koen todellisuudessa.
Sen minkä havaitsen aisteillani.
Jumala on päivänselvä ja jatkuvasti läsnä näkyvä ja täysin yksinkertainen asia huomata, mutta suurinosa ei huomaa, koska yksinkertaiset asiat on vaikeimpia. Se on liian ilmeinen ja siksi porukka lukee raamattua ja etsii jumalaa vääristä paikoista. Etsimällä Jumalaa et tule sitä löytämään ja totisesti sitä ei kirjasta tai tarinoista löydä, vaan tästä todellisuudesta nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin uskon ja tiedän, mutta en mihinkään kirjojen tai tarinoiden jumalaan.
Vaan itse päässäsi sepittämääsi jumalolentoon?
Jokaisella on tarvittaessa joku sellainen, mutta ei niillä paljonkaan yhteistä ole. Eli epäjumala omaan käyttöön hyväksymään mielitekosi.
Vaan siihen minkä koen todellisuudessa.
Sen minkä havaitsen aisteillani.
Jumala on päivänselvä ja jatkuvasti läsnä näkyvä ja täysin yksinkertainen asia huomata, mutta suurinosa ei huomaa, koska yksinkertaiset asiat on vaikeimpia. Se on liian ilmeinen ja siksi porukka lukee raamattua ja etsii jumalaa vääristä paikoista. Etsimällä Jumalaa et tule sitä löytämään ja totisesti sitä ei kirjasta tai tarinoista löydä, vaan tästä todellisuudesta nyt.
Raamatussa sanotaan, että Saatana on tämän maailman ruhtinas ja vuorella paholainen sanoo Jeesukselle, että tämä maailma on annettu hänen haltuunsa. Jeesus kehottaakin hylkäämään tämän maailman. Sinä olet hurahtanut Saatanan metkuihin.
Vaan ei se mitään, Isä rakastaa sinuakin ja on aina ottava sinut vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin uskomaan sen jälkeen, kun kävin kuolleena ja minut elvytettiin. Asiasta ei voi oikein kertoa, koska suomen kielessä ainakaan ei ole sanoja siihen.
Itsekin erittäin vakavassa työtapaturmassa olin hengettömänä, mutta minut elvytettiin. En nähnyt valoa tunnelin päässä, ihan kuin vain töpseli olisi vedetty seinästä kun tajunta sammui sydämen pysähdyttyä. Kun tulin takaisin tajuihin, minut oli ikään kuin "resetoitu", eli kesti kauan, ennen kuin aloin muistaa edes kuka olin, missä olin tai mitä oli tapahtunut.
Joten läheskään kaikille ei tule mitään "yliluonnollista" kokemusta, enkä tullut uskoon tapahtuman jälkeen. Koin kuoleman juuri sillä tavalla kuin siihen uskonkin, eli ikuinen tiedottomuus ja pimeys, sama tila kuin ennen syntymää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin uskomaan sen jälkeen, kun kävin kuolleena ja minut elvytettiin. Asiasta ei voi oikein kertoa, koska suomen kielessä ainakaan ei ole sanoja siihen.
Itsekin erittäin vakavassa työtapaturmassa olin hengettömänä, mutta minut elvytettiin. En nähnyt valoa tunnelin päässä, ihan kuin vain töpseli olisi vedetty seinästä kun tajunta sammui sydämen pysähdyttyä. Kun tulin takaisin tajuihin, minut oli ikään kuin "resetoitu", eli kesti kauan, ennen kuin aloin muistaa edes kuka olin, missä olin tai mitä oli tapahtunut.
Joten läheskään kaikille ei tule mitään "yliluonnollista" kokemusta, enkä tullut uskoon tapahtuman jälkeen. Koin kuoleman juuri sillä tavalla kuin siihen uskonkin, eli ikuinen tiedottomuus ja pimeys, sama tila kuin ennen syntymää.
Joku voisi siis kysyä, että onkohan vain osalla ihmisistä sielu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No täällä on paljon todella tyhmiä ihmisiä, niin miksi ei?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin uskomaan sen jälkeen, kun kävin kuolleena ja minut elvytettiin. Asiasta ei voi oikein kertoa, koska suomen kielessä ainakaan ei ole sanoja siihen.
Itsekin erittäin vakavassa työtapaturmassa olin hengettömänä, mutta minut elvytettiin. En nähnyt valoa tunnelin päässä, ihan kuin vain töpseli olisi vedetty seinästä kun tajunta sammui sydämen pysähdyttyä. Kun tulin takaisin tajuihin, minut oli ikään kuin "resetoitu", eli kesti kauan, ennen kuin aloin muistaa edes kuka olin, missä olin tai mitä oli tapahtunut.
Joten läheskään kaikille ei tule mitään "yliluonnollista" kokemusta, enkä tullut uskoon tapahtuman jälkeen. Koin kuoleman juuri sillä tavalla kuin siihen uskonkin, eli ikuinen tiedottomuus ja pimeys, sama tila kuin ennen syntymää.
Joku voisi siis kysyä, että onkohan vain osalla ihmisistä sielu?
Voihan sitä kysellä, ihmetellä ja spekuloida mitä vaan, mutta kuolemanrajakokemukset ovat hyvin varmasti pelkkiä aivojen tuottamia hallusinaatioita. Eli "nähdäkseen" esim. valo-olentoja tai mitä milloinkin, jokin osa aivoista on vielä toiminnassa. Sielusta ei ole minkäänlaisia vakavasti otettavia todisteita, joten en siihen usko - vielä vähemmän, että se osalta puuttuisi.
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin uskomaan sen jälkeen, kun kävin kuolleena ja minut elvytettiin. Asiasta ei voi oikein kertoa, koska suomen kielessä ainakaan ei ole sanoja siihen.
Tuollaiset kuolemanrajakokemukset ovat varmasti huikeita kokemuksia, mutta vaikka kuinka haluaisin uskoa, en oikein pysty niitä pitämään muuna kuin hapenpuutteesta aivoissa johtuvana harhana, mikä niiden tieteellinen selitys kai on. Ja sekin vaivaa minua, kun osa kliinisesti kuolleista ja takaisin elämään palautetuista ihmisistä sanovat, etteivät nähneet mitään. Että heillä ei ollut mitään tietoisuutta sinä aikana kun olivat kuolleina. Tämäkin jotenkin tukee tuota hallusinaatio teoriaa, surullista kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä aloin uskomaan sen jälkeen, kun kävin kuolleena ja minut elvytettiin. Asiasta ei voi oikein kertoa, koska suomen kielessä ainakaan ei ole sanoja siihen.
Itsekin erittäin vakavassa työtapaturmassa olin hengettömänä, mutta minut elvytettiin. En nähnyt valoa tunnelin päässä, ihan kuin vain töpseli olisi vedetty seinästä kun tajunta sammui sydämen pysähdyttyä. Kun tulin takaisin tajuihin, minut oli ikään kuin "resetoitu", eli kesti kauan, ennen kuin aloin muistaa edes kuka olin, missä olin tai mitä oli tapahtunut.
Joten läheskään kaikille ei tule mitään "yliluonnollista" kokemusta, enkä tullut uskoon tapahtuman jälkeen. Koin kuoleman juuri sillä tavalla kuin siihen uskonkin, eli ikuinen tiedottomuus ja pimeys, sama tila kuin ennen syntymää.
Joku voisi siis kysyä, että onkohan vain osalla ihmisistä sielu?
Voihan sitä kysellä, ihmetellä ja spekuloida mitä vaan, mutta kuolemanrajakokemukset ovat hyvin varmasti pelkkiä aivojen tuottamia hallusinaatioita. Eli "nähdäkseen" esim. valo-olentoja tai mitä milloinkin, jokin osa aivoista on vielä toiminnassa. Sielusta ei ole minkäänlaisia vakavasti otettavia todisteita, joten en siihen usko - vielä vähemmän, että se osalta puuttuisi.
"Hyvin varmasti"
Kuolemanrajakokemuksen itse kokeneena voin kertoa, että hyvin varmasti ei ollut kyse hallusinaatiosta.
Joulupukki ja pääsiäisjäniskin ovat todellisia.
🙏♥️