Tapailemallani naisella on lemmikkinä pieni kilpikonna

Vierailija kirjoitti:

Tällä naisella saattaa jopa olla persoonallisuus! Toisin kuin about 95% naisista, jotka hankkivat sen puudelin koska muillakin on

Kilpikonna on aika tavallinen lemmikki, ei siinä ole siinämielessä mitään persoonallista. Eri asia olisi esim. merihevonen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tädillä on maakilpikonna, sai sen hoitoon joskus kymmenen vuotta sitten pojaltaan ja on sillä vieläkin. Olisko n. 15 vuotias, alunperin tosi pieni mutta nyt ehkä jo täysikokoinen. Talvella horrostaa 3-4 kk, muuten makoilee lämpölampun alla tai käppäilee ympäri asuntoa.

Hui minua pelottaisi, että astuisin sen päälle jos olisi tuollainen kilpikonna mikä käppäilee vapaasti talossa

Siksi sillä on kilpi. Meillä on, eikä ole kerta tai kaksi että sitä on vahingossa potkaistu. Vetää vain päänsä ja jalat sisään ja liukuu parkettia pitkin kuin curling-kivi. On sellainen kahden kämmenen kokoinen, v. 1982 syntynyt ja elinaikaodote n. kaksikymppiselle.

Eikä todellakaan oo mikään etana, näin kesällä sitä pitää tosissaan vahtia jos antaa vapaana ulkona kuljeskella. Kulkee todella määrätietoisesti apilankukkien perässä. Just viime kesänä täällä oli tolpissa etsintäkuulutuslappuja, jonkun kilppari oli lähteny omille teilleen. Eikä etana siinäkään mielessä ettei tosiaankaan ole limainen. Kilpi on samanlaista sarveiskudosta kun ihmisten kynnet, paksumpaa vain..

Pro tip: ulkoilevaan kilppariin kannattaa kiinnittää ilmapallo, mielellään heliumversio. Se ei häiritse kilpikonnaa itseään, mutta kertoo hetkessä kaikille, missä konnuus on menossa. :)

Kilpikonnat ovat kyllä söpöjä.

Itseltä löytyy kissan lisäksi pari käärmettä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne nyt erityisen harvinaisiakaan ole, se tulee sitten olemaan aina mukana ja elää todennäköisesti teitä kumpaakin vanhemmaksi.

Hmmm olenkin miettinyt miten kauan noi oikein elää. Kyseinen kilppari on siis todella pieni eli kasvaakohan se myös vielä tuosta. Tyttö tykkää aamuisin tuoda sen sänkyyn ja katsoa kun se ryömii mun mahalla tai rintakarvojen seassa.

hyi! eikö nuo ole tosi limaisia eläimiä

:'D Jollain jäänyt bilsantunnit väliin jos luulee että kilpikonnat on jotain limaisia eläimiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tädillä on maakilpikonna, sai sen hoitoon joskus kymmenen vuotta sitten pojaltaan ja on sillä vieläkin. Olisko n. 15 vuotias, alunperin tosi pieni mutta nyt ehkä jo täysikokoinen. Talvella horrostaa 3-4 kk, muuten makoilee lämpölampun alla tai käppäilee ympäri asuntoa.

Hui minua pelottaisi, että astuisin sen päälle jos olisi tuollainen kilpikonna mikä käppäilee vapaasti talossa

Siksi sillä on kilpi. Meillä on, eikä ole kerta tai kaksi että sitä on vahingossa potkaistu. Vetää vain päänsä ja jalat sisään ja liukuu parkettia pitkin kuin curling-kivi. On sellainen kahden kämmenen kokoinen, v. 1982 syntynyt ja elinaikaodote n. kaksikymppiselle.

Eikä todellakaan oo mikään etana, näin kesällä sitä pitää tosissaan vahtia jos antaa vapaana ulkona kuljeskella. Kulkee todella määrätietoisesti apilankukkien perässä. Just viime kesänä täällä oli tolpissa etsintäkuulutuslappuja, jonkun kilppari oli lähteny omille teilleen. Eikä etana siinäkään mielessä ettei tosiaankaan ole limainen. Kilpi on samanlaista sarveiskudosta kun ihmisten kynnet, paksumpaa vain..

Pro tip: ulkoilevaan kilppariin kannattaa kiinnittää ilmapallo, mielellään heliumversio. Se ei häiritse kilpikonnaa itseään, mutta kertoo hetkessä kaikille, missä konnuus on menossa. :)

Eikö sillä ole vaarana päätyä syödyksi jos sen vahditta ulos jättää?

80-luvulla oli 3 pientä vesikilpikonnaa. Niiden veden vaihtaminen ja hoito oli niin työlästä lapsena, että oli pakko luopua. Ja todella varovasti pitää käsitellä, minkäänlainen kolaus ei sovi.

Kaverilla, nainen on 2 vesikilpparia. Ne chillailee ja välillä käyvät polskimassa akvaariossa. Ovat tosi rasistisia. Kelpaa vain tietyn väriset paprikan palat.