Tapailemallani naisella on lemmikkinä pieni kilpikonna

Ei ne nyt erityisen harvinaisiakaan ole, se tulee sitten olemaan aina mukana ja elää todennäköisesti teitä kumpaakin vanhemmaksi.

Mullakin oli lapsena kilppari, ihan kiva se oli. Tosin sitä ei voinut hoivata kuten kissaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei ne nyt erityisen harvinaisiakaan ole, se tulee sitten olemaan aina mukana ja elää todennäköisesti teitä kumpaakin vanhemmaksi.

Hmmm olenkin miettinyt miten kauan noi oikein elää. Kyseinen kilppari on siis todella pieni eli kasvaakohan se myös vielä tuosta. Tyttö tykkää aamuisin tuoda sen sänkyyn ja katsoa kun se ryömii mun mahalla tai rintakarvojen seassa.

Vierailija kirjoitti:

Mullakin oli lapsena kilppari, ihan kiva se oli. Tosin sitä ei voinut hoivata kuten kissaa.

Mullakin oli kilpikonna. Pakko sanoa, että aika tylsä eläin.

Ehdoton turnoff. Eläinrääkkäystä.

Eikös nuo levitä jotain vaarallisia tauteja?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mullakin oli lapsena kilppari, ihan kiva se oli. Tosin sitä ei voinut hoivata kuten kissaa.

Mullakin oli kilpikonna. Pakko sanoa, että aika tylsä eläin.

Adhd?

Sööttiä :D

Kilpparit ei taida olla nykyään kovin yleisiä. Kun olin lapsi 90-luvulla, silloin niitä oli tosi monella, taisivat olla muoti-ilmiö. Mutta lapsuuteni jälkeen en ole tuntenut tai edes tiennyt ketään, jolla olisi. 

Lajista riippuen melko vanhoiksi elävät kyllä. Mikäli ei sitten tule sairauksia tai ole väärällä hoidolla. Aikanaan ihmiset ottivat esimerkiksi punakorvakilpikonnia ymmärtämättä, kuinka paljon tarvitsevat sitä akvaariotilaa oikeasti ja kuinka kauan elävät. Tiedän punakorvan, joka on 70-luvulla hankittu, oli silloin jo aikuinen ja elää vielä täysillä.

Elävät jopa 100 -190 vuotiaiksi, vanhin on kaiketi lähes 190 ja moninkertainen isä, yksi isä sai Galapagosin kilpparit pois sukupuutosta. 

Siin on mallia mieheille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne nyt erityisen harvinaisiakaan ole, se tulee sitten olemaan aina mukana ja elää todennäköisesti teitä kumpaakin vanhemmaksi.

Hmmm olenkin miettinyt miten kauan noi oikein elää. Kyseinen kilppari on siis todella pieni eli kasvaakohan se myös vielä tuosta. Tyttö tykkää aamuisin tuoda sen sänkyyn ja katsoa kun se ryömii mun mahalla tai rintakarvojen seassa.

hyi! eikö nuo ole tosi limaisia eläimiä

Mun tädillä on maakilpikonna, sai sen hoitoon joskus kymmenen vuotta sitten pojaltaan ja on sillä vieläkin. Olisko n. 15 vuotias, alunperin tosi pieni mutta nyt ehkä jo täysikokoinen. Talvella horrostaa 3-4 kk, muuten makoilee lämpölampun alla tai käppäilee ympäri asuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne nyt erityisen harvinaisiakaan ole, se tulee sitten olemaan aina mukana ja elää todennäköisesti teitä kumpaakin vanhemmaksi.

Hmmm olenkin miettinyt miten kauan noi oikein elää. Kyseinen kilppari on siis todella pieni eli kasvaakohan se myös vielä tuosta. Tyttö tykkää aamuisin tuoda sen sänkyyn ja katsoa kun se ryömii mun mahalla tai rintakarvojen seassa.

uih söpöä!;-D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne nyt erityisen harvinaisiakaan ole, se tulee sitten olemaan aina mukana ja elää todennäköisesti teitä kumpaakin vanhemmaksi.

Hmmm olenkin miettinyt miten kauan noi oikein elää. Kyseinen kilppari on siis todella pieni eli kasvaakohan se myös vielä tuosta. Tyttö tykkää aamuisin tuoda sen sänkyyn ja katsoa kun se ryömii mun mahalla tai rintakarvojen seassa.

hyi! eikö nuo ole tosi limaisia eläimiä

Kilpikonnat ei ole mitään etanoita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne nyt erityisen harvinaisiakaan ole, se tulee sitten olemaan aina mukana ja elää todennäköisesti teitä kumpaakin vanhemmaksi.

Hmmm olenkin miettinyt miten kauan noi oikein elää. Kyseinen kilppari on siis todella pieni eli kasvaakohan se myös vielä tuosta. Tyttö tykkää aamuisin tuoda sen sänkyyn ja katsoa kun se ryömii mun mahalla tai rintakarvojen seassa.

Olisipa mullakin joku kenen kanssa söpöstellä tuolla tavalla

Vierailija kirjoitti:

Mun tädillä on maakilpikonna, sai sen hoitoon joskus kymmenen vuotta sitten pojaltaan ja on sillä vieläkin. Olisko n. 15 vuotias, alunperin tosi pieni mutta nyt ehkä jo täysikokoinen. Talvella horrostaa 3-4 kk, muuten makoilee lämpölampun alla tai käppäilee ympäri asuntoa.

Hui minua pelottaisi, että astuisin sen päälle jos olisi tuollainen kilpikonna mikä käppäilee vapaasti talossa

Minulla on kaksi punakorvakilpikonnaa. Sain ne ollessani lapsi vuonna 1997. Kilpikonnat olivat silloin nuoria, mutta eivät mitään pieniä poikasia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ne nyt erityisen harvinaisiakaan ole, se tulee sitten olemaan aina mukana ja elää todennäköisesti teitä kumpaakin vanhemmaksi.

Hmmm olenkin miettinyt miten kauan noi oikein elää. Kyseinen kilppari on siis todella pieni eli kasvaakohan se myös vielä tuosta. Tyttö tykkää aamuisin tuoda sen sänkyyn ja katsoa kun se ryömii mun mahalla tai rintakarvojen seassa.

50-100 vuotta kevyesti.

Vierailija kirjoitti:

Mun tädillä on maakilpikonna, sai sen hoitoon joskus kymmenen vuotta sitten pojaltaan ja on sillä vieläkin. Olisko n. 15 vuotias, alunperin tosi pieni mutta nyt ehkä jo täysikokoinen. Talvella horrostaa 3-4 kk, muuten makoilee lämpölampun alla tai käppäilee ympäri asuntoa.

Mun appiksilla on myös tuollainen alunperin lapselta hoitoon saatu kilpikonna. Hyvin samanlaista elämää elelee kuin sinunkin tuntemasi, paitsi ei pääse käppäilemään koko asunnossa, vaan vain yhdessä huoneessa. Ei ole sisäsiisti, joten koko asuntoon päästäminen kuljeksimaan olisi vähän hasardia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun tädillä on maakilpikonna, sai sen hoitoon joskus kymmenen vuotta sitten pojaltaan ja on sillä vieläkin. Olisko n. 15 vuotias, alunperin tosi pieni mutta nyt ehkä jo täysikokoinen. Talvella horrostaa 3-4 kk, muuten makoilee lämpölampun alla tai käppäilee ympäri asuntoa.

Hui minua pelottaisi, että astuisin sen päälle jos olisi tuollainen kilpikonna mikä käppäilee vapaasti talossa

Siksi sillä on kilpi. Meillä on, eikä ole kerta tai kaksi että sitä on vahingossa potkaistu. Vetää vain päänsä ja jalat sisään ja liukuu parkettia pitkin kuin curling-kivi. On sellainen kahden kämmenen kokoinen, v. 1982 syntynyt ja elinaikaodote n. kaksikymppiselle.

Eikä todellakaan oo mikään etana, näin kesällä sitä pitää tosissaan vahtia jos antaa vapaana ulkona kuljeskella. Kulkee todella määrätietoisesti apilankukkien perässä. Just viime kesänä täällä oli tolpissa etsintäkuulutuslappuja, jonkun kilppari oli lähteny omille teilleen. Eikä etana siinäkään mielessä ettei tosiaankaan ole limainen. Kilpi on samanlaista sarveiskudosta kun ihmisten kynnet, paksumpaa vain..