Lue keskustelun säännöt.
Aamulla starttaa auto kohti uutta yliopistokaupunkia
09.08.2021 |
Sinne lähtee lapseni, eikä tietoa milloin seuraavan kerran nähdään. 23.pvä alkaa orientaatioviikko ja seur ma sitten varsinainen opiskelu ja se onkin jo syyskuu. Toivon, että ehtii käydä "kotikotona" syyskuun aikana, tai minä hänen luonaan, mutta en aio tuppautua väkisin.
On vain ihan julmetun iso asia tämä ja olen itkenyt vuolaasti, on jo nyt ikävä.
Osuvasti sanottu eräässä psykologia-alan lehden artikkelissa, että lapsen kotoa muutto tuntuu äidistä siltä kuin revittäisiin raaja irti, ja ilman puudutusta.
Rakas, onnea uuteen alkuun, se menee hienosti ja tiedän, että pärjäät hyvin, olen aina tukenasi ja apunasi❣️
Kommentit (21)
Kyllä se siitä. Itse vein tytön viime keskiviikkona opiskelu paikkakunnalle. 2.vuosi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi kasvaa aikuiseksi, mutta äiti taantuu lapseksi? Onneksi ei meillä.
"Osuvasti sanottu eräässä psykologia-alan lehden artikkelissa, että lapsen kotoa muutto tuntuu äidistä siltä kuin revittäisiin raaja irti, ja ilman puudutusta"
Mitähän sanoisi samainen henkilö huostaanotosta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä hem****
Kerro se sille lapselle, älä sitä täällä huutele.
Provola on iso kaupunki, toivottavasti ei eksy...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi jo nyt vaikka koulu alkaa 23. päivä?
Ei pie kiitellä, autosi kuulee sen ja kieltäytyy käynnistymästä aamulla...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi jo nyt vaikka koulu alkaa 23. päivä?
Ehtii bilettää rauhassa.
Ehtii bilettää rauhassa.[/quote]
Ja saada koronan, jep...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko se tämän ketjun aloittaja, jonka autossa vaihdekeppi ei ollutkaan toiminut nyt aamulla :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti nyyhkii aikuisen lapsensa perään. Haluaisitko ap, että lapsesi jäisi ikuisesti asumaan luoksesi?
Vierailija kirjoitti:
Miksi jo nyt vaikka koulu alkaa 23. päivä?
Meidän lähti jo pari viikkoa sitten laittamaan asuntoaan kuntoon ja tutustumaan uuteen ympäristöön.
Ohje 1. vuoden syksylle: Käy opiskelijabileissä, tutustu ihmisiin ja nauti elämästä. Opiskella ehtii sitten myöhemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Äiti nyyhkii aikuisen lapsensa perään. Haluaisitko ap, että lapsesi jäisi ikuisesti asumaan luoksesi?
Hän halusi vain kehuskella, että hänen lapsensa lähti opiskelemaan oikein yliopistoon🤣 Ne lapset, kun on joidenkin vanhempien oman egon jatkeita, joiden avulla voi päteä.
Saman aiemmin kokeneena: miksi tällaisessa ketjussa pitää ilkeillä? Tai ruveta vertailemaan olotilaa huostaanottoon? Eikö ole hienoa, että lapsista välitetään? Ainakin itsellä tuossa vaiheessa olo oli ristiriitainen: toisaalta hienoa kun aikuistuva lapsi joka tarvitsee tilaa pääsee elämään omaa elämäänsä ja itse pääsee toteuttamaan paremmin sitä itselle sopivaa arkea, toisaalta ikävä sitä pientä lasta, huoli lapsen pärjäämisestä ja haikeus kun lapsi muuttaa kotoa. Käytännössä tuo on ainakin meillä ollut prosessi, napanuora löystyy pikkuhiljaa, alussa lapset ovat myös tarvinneet tukea ja kuuntelevaa korvaa. Ja sitä mahdollisuutta tulla aina käymään kun haluaa ja muuttaa takaisinkin jos elämä murjoo.
Vierailija kirjoitti:
Saman aiemmin kokeneena: miksi tällaisessa ketjussa pitää ilkeillä? Tai ruveta vertailemaan olotilaa huostaanottoon? Eikö ole hienoa, että lapsista välitetään? Ainakin itsellä tuossa vaiheessa olo oli ristiriitainen: toisaalta hienoa kun aikuistuva lapsi joka tarvitsee tilaa pääsee elämään omaa elämäänsä ja itse pääsee toteuttamaan paremmin sitä itselle sopivaa arkea, toisaalta ikävä sitä pientä lasta, huoli lapsen pärjäämisestä ja haikeus kun lapsi muuttaa kotoa. Käytännössä tuo on ainakin meillä ollut prosessi, napanuora löystyy pikkuhiljaa, alussa lapset ovat myös tarvinneet tukea ja kuuntelevaa korvaa. Ja sitä mahdollisuutta tulla aina käymään kun haluaa ja muuttaa takaisinkin jos elämä murjoo.
Ei tuollainen opeta pärjäämään itse, jos kotiin rohkaistaan aina tulemaan takaisin, kun elämä murjoo.
Minun lapseni lähtee rapakon taakse ja itkenyt olen koko kesän mittaan säännöllisesti.
Tiedän että pärjää, mutta on tämä silti aikamoista.