Lue keskustelun säännöt.
Palkka nettona 1600e. Saan säästöön 200e/kk. Joudun siis kituuttamaan vähintää 10 vuotta saadakseni asuntolainaa...Tuntuu mahdottomalta tehtävältä, ja pohdinkin työttömäksi jäämistä
09.08.2021 |
Tulot 1600e ja menot:
-vuokra 780e
-velattomaan autoon n. 200e/kk sis. polttoaineet (olettaen ettei isompia huoltoja/korjauksia tule)
-ruokaan 150-200e/kk
-puhelinlasku 20e/kk
-sähkölasku 30e/kk
-kotivakuutus ja netti 20e/kk
-hygienia, vaatteet, hiustenleikkuut, meikit, kuukautissiteet, ehkäisy yms. noin 100e /kk
Halvempaa asuntoa ei vain saa täältä päin, olen kyllä hakenut.
Auto pakollinen töiden takia.
Budjetti on erittäin tiukka, enkä esim. Käy baareissa tai harrasta muuta sosiaalista jotta saan tuon 200e säästöön.
Sitten jos hajoaa vaikka pesukone tai auto, niin siihen uppoaa monen kuukauden säästöt.
Miten järki tässä hommassa on? Enhän minä ikinä saa tuota 20 000 -30 000e säästettyä mitä pankit vaatii.
Tuntuu että pärjäisin paremmin työttömänä tukien varassa...minulla on useita tuttuja jotka vaikuttavat pärjäävän.
Miksi jatkaa töissä käymistä? Tämä on vain yhtä kädestä suuhun elämistä ilman toivoa paremmasta...
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu pk-seudulla, ei tarvi käyttää rahaa autoon.
Ei varmaan tarvitse jos työpaikka ja asunto molemmat sijaitsevat Helsingin keskustassa.
Mutta menepäs hieman syrjempää, niin ei se julkinen liikenne enää pelaakaan samalla tavalla. Voi olla että et pääse ollenkaan liikkumaan työpaikan ja kodin välillä esim. öisin ja sunnuntaisin, ja silloin kun pääset, niin 20 minuutin automatka muuttii 1h30min matkaksi kahdella julkisen kulkuvälineen vaihdolla.
Minun asuntoni sijaitsee Helsingin itäisessä lähiössä ja työpaikka Espoossa, työmatkassa on vaihto tai kaksi enkä todellakaan tarvitse tai aio autoa hankkia. Ei ole millään muotoa pakollinen.
No onneksi olkoon nyt sinulle.
"ku mäki ni muutki"
Muut eivät ole sinä, eikä heidän tilanteensa ole samanlainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista vaihtaa työtä niin, ettei töiden takia tarvitsisi autoa pitää? Se on suurin rahareikä. Lisäksi lisätyö / omassa työssä ylityöt. Oman kodin nettiä ei tarvitse, jos otat puhelinliittymän jossa rajaton netti (saa tuolla 20 e:llä, kun kilpailuttaa), voi sitten jakaa netin puhelimesta. Vuokra on kova, ja oletkin etsinyt halvempaa asuntoa, mutta ei vaan löydy, mikä on monessa isommassa kaupungissa haastavaa. Kannattaa kuitenkin jatkaa etsimistä, koska vaikka vuokra ei olisi kuin pari kymppiä vähemmän, kertyy siitä kuukausittain. Kilpailuta kaikki vakuutukset, karsi suoratoistopalvelut. Anna tukan kasvaa, kampaajalla käynnit harvemmin. Kuukautissiteet on kalliita, kuukuppi tulee hyvin halvaksi, kannattaa tutustua.
Älä hyvä ihminen kuitenkaan työttömäksi jää. Mieti sitten vaikka parempipalkkaista alaa.
Minä juuri kilpailutin puhelinliittymäni, ja se maksaa 18.90e/kk. (Rajaton netti ja puhelut/tekstarit) Eli tuo 20e on halpa liittymä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki kumppani, on säästäminen nopeampaa.
Ei sitä noin vain "hankita"
Ellei sitten väen vängällä ota ensimmäistä vastaantulevaa, välittämättä onko mitään tunteita.
Ihmiset on nykyään ainakin isoissa kaupungeissa varovaisia näiden ex tempore- yhteenmuuttamisten suhteen kun jokainen haluaa pitää kiinni oikuistaan eikä asioita oikein edes kyetä jakamaan. Asumisen pulmat olisivat huomattavasti pienempiä, jos useampi kykenisi aikuiseen pitkäjänteisyyteen ja arjen jakamiseen toisen kanssa. Tuntuu että some ja virtuaaliseura sotkee tosielämän ihmissuhteita kun ei kyetä olemaan läsnä, keskustelemaan, tekemään kompromisseja jonkin isomman yhteisen tavoitteen edessä.
Paras tilanne kumppanin valinnassa saattaa olla korkeammin koulutetuilla, jotka ovat niinsanoakseni oppineet lykkäämään tyydytystä ja elävät realiteeteissa.
"Miten järki tässä hommassa on? Enhän minä ikinä saa tuota 20 000 -30 000e säästettyä mitä pankit vaatii."
Missäs päin nyt asutaan? Käytännössähän tuo tarkoittaa 200 000 - 300 000e lainaa (pankki haluaa ENSIASUNNON ostajalta 5% käsirahan, ja muuten 10%). Ja 1600e siivoojan tuloilla ei kyllä lähdetä yli 200k kämppiä kuule ostelemaan.
Itse ajattelin että hieman päälle neljän tonnin brutolla voisin ostaa (ja ostan) 50-100 000e asunnon (omakotitalon tai rivarin)...
Paremman duunin hakeminen on tietty vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asuu pk-seudulla, ei tarvi käyttää rahaa autoon.
Ei varmaan tarvitse jos työpaikka ja asunto molemmat sijaitsevat Helsingin keskustassa.
Mutta menepäs hieman syrjempää, niin ei se julkinen liikenne enää pelaakaan samalla tavalla. Voi olla että et pääse ollenkaan liikkumaan työpaikan ja kodin välillä esim. öisin ja sunnuntaisin, ja silloin kun pääset, niin 20 minuutin automatka muuttii 1h30min matkaksi kahdella julkisen kulkuvälineen vaihdolla.
Minun asuntoni sijaitsee Helsingin itäisessä lähiössä ja työpaikka Espoossa, työmatkassa on vaihto tai kaksi enkä todellakaan tarvitse tai aio autoa hankkia. Ei ole millään muotoa pakollinen.
No onneksi olkoon nyt sinulle.
"ku mäki ni muutki"
Muut eivät ole sinä, eikä heidän tilanteensa ole samanlainen
Ei tietenkään, mutta ihan turha sanoa että autottomuus olisi vaihtoehto vaan keskusta-asujille tai muuten erityisen onnekkaille. Ihan tavalliset ihmiset pärjää ilman autoa muuallakin kuin ratikkavyöhykkeellä, ja haluan nostaa esiin että sitä kannattaa vakavissaan miettiä, että olisiko se itselle mahdollista. Yllättävän monelle on, eik ole epämukavaa. Lisäksi autottomuus lisää taloudellista liikkumavaraa, minun on mahdollista mennä Uberilla vaikka pari kertaa viikossa joku hankala matka jos tarvitsee, ja jään silti paljon plussalle. (Bensa- tai diesel)auto on kuukausikuluiltaan todella kallis ja lisäksi saastuttava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En olisi koskaan saanut säästettyä Tampereella omaa asuntoa varten, kaikki meni vuokraan. Alkoi olla epätoivoinen olo.
Mun ratkaisu oli muuttaa alle 2000 asukkaan pikkukuntaan ja alkaa opiskella ansiopäivärahalla uutta ammattia naapurikaupungin amiksessa. Siinä kävikin sitten niin, että ihmisiin tutustuttuni mulle tarjottiin kylältä vakituista työtä, 2000€/kk. Mulla ei ollut siitä alasta mitään kokemusta mutta maalla se ei ole niin justiinsa, kunhan on muuten asiallinen tyyppi ja valmis oppimaan töitä tehdessä. Eikä muuten ole kilpailua 400 muun hakijan kanssa näillä main.
Pian sain pankilta lainalupauksen 100 000 € taloa varten 5% säästöillä. Pidin niin kallista riskinä, koska täältä saa ihan hyviä taloja alle 50 000 euron. Sellaisen makselee pois vaikka työt loppuisivatkin.
Että tässä perspektiiviä niille, jotka sanoo ettei tuppukylissä töitä ole. On kyllä, ja halvat vuokratkin sitä omaa taloa odotellessa. Olisin sitä paitsi ollut tyytyväinen elämääni peruspäivärahallakin, kun olen luonnossa viihtyvä ja erakkoluonteinen.
Eli suosittelisin, että ap etsisi töitä jostain pikkupaikkakunnalta, jos omistusasunto on tärkeä.
Itse opiskelen agronomiksi ja ensi keväänä olisi tarkoitus valmistua. Olen masennuksen vuoksi tällainen ikiopiskelija pitkine opintoineen, mutta töitäkin on tullut toki välillä tehtyä. Välillä on huolettanut suurestikin tulevaisuus, työllistyminen ja niin edelleen, mutta tänä kesänä puutarhurina heiluessa olen alkanut hahmottamaan, että jostain maalta löytynee itselle ihan kirkas tulevaisuus vielä. Voi löytyä ihan koulutusta vastaavia hommia, mutta vähintään jotain hautuumaan kitkentää tai maatilatöitä. Ja jollain parin tonnik tuloillakin ja ehkä pienillä omilla sivubisneksillä voi syrjäseuduilta ostaa tönön jota kunnostella loistoon.
Helsinki on jotenkin masentava paikka asuntopolitiikaltaan, vaikka nyt asunkin edullisesti kampuksella. Yksityisillä markkinoilla vuokra on heti lähelle sen tonnin, jos ei kovin kehien taakse muuta. Kämppien hinnat sitten oma lukunsa. Jos perhettä vielä ilmaantuisi niin lähiöt ei juuri houkuttelisi, eikä varaa olisi kaupunkialueellekaan muuttaa ellei vaimo sitten olisi vauraampi. Mutta jotenkin naurettavaa että lääkäriveli perheineen joutuu miettimään kanssa Helsingissä asumisen järkevyyttä, kun perheasunto ihmisten ilmoilta maksaakin jo lähemmäs miljoonan. Melkoista. Tuntuu ihmeelliseltä, että jos ei ole asuntoa perinyt niin kuka pystyy noita vähääkään isompia asuntoja ostamaan. Ja onko Hesoissa niin paljon hyvätuloisia että nuo hinnat ovat mitenkään järkevät vai onko se hauska maksaa elämäntyönä pelkkää asuntoa, kun muuttamalla saisi löyhää käyttörahaa elämiseen jonkun puolimilliä kepeästi.
Noh, itseä ei kohta Hesa kiinnosta, kun maaseutu kutsuu. Yksi talvi vielä.
Hyvä ihminen, tällaista tämä elämä on aina ollut! Ei 70- ja 80 -luvuillakaan leveästi ole eletty, kaikki on pihistelleet palkoistaan ja yrittäneet säästää kuluissa. Ja pieniä puroja ne säästöt on.
Mistä tulee kuvitelma, että työttömänä se vasta helppoa onkin olla? Työttömän käteen jää työmarkkinatuesta eli siitä perustyöttömyysrahasta 664 euroa kuukaudessa verojen jälkeen. Onko se sitten leveää elämää, häh?
Ole iloinen työpaikastasi ja säästä. Työtönkin yrittää säästää siinä Kelan kyylätessä ja työhakemuksia lähetellessä. Ei sekään mitään kivaa elämää ole. Työnä työnhaku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Harva haluaa autosta luopua vaikka ihan hyvin pärjäisi ilmankin. Ei jakseta kävellä muutaman kilometrin työmatkoja, kauppareissuja tai kulkea julkisilla. Autoilu laiskistuttaa. Ja en nyt puhu ihmisistä jotka asuvat jossain korvessa. Enkä suurperheistä jotka ostavat viikon ostokset kerran kuussa. Paljon on esim. sinkkuja joilla työpaikat ja kaupat lähellä mutta totuttu autoon ja se laiskistuttaa ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä työttömyys helpottaisi asuntoalainan saantia? Sehän se otsikon perusteella oli suurin huolenaihe.
Miksi ylipäänsä joku haluaa väkisin pankin orjaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asumiskustannuksesi ovat yli 50% tuloistasi. Kämppäsi on rajusti liian kallis.
No, työttömänä sitä asuntolainaa ei saa koskaan. Kyllä on taas kunnon trollilogiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asumiskustannuksesi ovat yli 50% tuloistasi. Kämppäsi on rajusti liian kallis.
Jaa-a, no käynpäs kertomassa vuokranantajelle. Ehkä hän halventaa vuokraani :D
Vierailija kirjoitti:
No, työttömänä sitä asuntolainaa ei saa koskaan. Kyllä on taas kunnon trollilogiikkaa.
No ei saa AP:n tilanteessakaan.
10 vuotta menee KÄSIRAHAN säästämiseen olettaen ettei MITÄÄN vastoinkäymisiä (auton korjaus / uusi auto, työpaikka menee alta, sairastuu, kodinkoneet hajoavat) tule. Ja myöskin edellyttäen ettei lainkaan matkusta tai osta mitään ylimääräistä.
En usko että AP:lla on 10 vuoden päästä edes puolet tavoitteesta kasassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako jäädä työttömäksi?
Voi olla todella vaikeaa ponnistaa takaisin työelämään.Toisinaan suht matalapalkkaisena mietin työssäkäynnin mielekkyyttä, kun toinen hankkii esim. parissa kuukaudessa minun vuosipalkan verran. Epätasa-arvoista.
En millään vakuutu, että jonkun isopalkkaisilla työ on omaani niin paljon arvokkaampaa.
Joskaan katkeroituminen ei vie mitään hyvää eteenpäin.Työ motivoi ja työttömyyden passivoiva vaikutus on kohdallani hyvin suuri.
On myös tärkeää, että voin kustantaa elämiseni.
Minulla on tuota samaa ongelmaa. AMK-tutkinto ei minua auttanut ja päädyin lopulta ankeaan työhön, mistä en saa mitään iloa ja palkka pyörii siinä 2000€ paikkeilla. Mies tienaa viisinkertaisesti ja välillä tulee jäätäviä bonuksia, viimeksi heinäkuussa 50000€ ylimääräistä. En todellakaan ajattele että tämä on epätasa-arvoista, kyllä miehen työnantaja sen on varmasti arvioinut että mies on palkkansa arvoinen. Mutta kovin pieniltä tuntuvat nämä minun kasaan raapimat rahat meidän taloudessa, jonka menot on mitoitettu enempi miehen tulojen mukaan.
Olisi eri juttu, jos työ olisi edes mielekästä ja jossain määrin palkitsevaa. Mutta ei siinä mitään hohtoa ole, vähän väliä saa kuulla haukkuja ja halveksuntaa eikä edes työnantaja tunnu meitä arvostavan (ja ovi käy kuin saluunassa).
Kimppakämppää ehdottaisin ap:lle tilapäiseksi ratkaisuksi säästöjen kartuttamiseen. Olen itsekin vähän alle 30-vuotiaana asustanut vanhan rouvan alivuokralaisena, eikä se hassumpaa ollut.
Vierailija kirjoitti:
No ei se kyllä ole yhtikäs mitenkään mahdotonta! Itse leipäännyin pienipalkkaiseen työhöni, suoritin AMK-tutkinnon, jonka puolessa välissä aloin tekemään alan töitä (aluksi vain muutaman sata euroa paremmalla palkalla), siitä jatkoni yliopistoon, tulotaso nousi jatkuvasti kun tein samalla töitä, ja ta-daa nyt viisi vuotta myöhemmin tienaan 2,5 kertaa sen, mitä ennen opintoja. Vaatihan se pirusti työtä, mutta oli silti paljon kevyempää kuin mitä sen pienipalkkaisen ja raskaan työn tekeminen oli.
Minäkin suoritin AMK-tutkinnon loistavin arvosanoin, mutta en päässyt niihin alan töihin. Pitkän työttömyyden jälkeen taivuin ottamaan ankean työn, jossa tienaan vähemmän kuin mitä vuosituhannen vaihteessa tienasin tehdastöissä ilman koulutusta. Opiskeluaika oli taloudellisesti tiukkaa, kun opintotukea sain vain osalle ajasta ja kolme vuotta jouduin opiskelemaan ilman. Jaksoin sen siinä toivossa, että opintojen kautta pääsisin töihin. Mutta hukkaan meni, mitä nyt sain jonkinlaista henkistä pääomaa ja opin käyttämään Exceliä ihan eri tasolla kuin aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaako jäädä työttömäksi?
Voi olla todella vaikeaa ponnistaa takaisin työelämään.Toisinaan suht matalapalkkaisena mietin työssäkäynnin mielekkyyttä, kun toinen hankkii esim. parissa kuukaudessa minun vuosipalkan verran. Epätasa-arvoista.
En millään vakuutu, että jonkun isopalkkaisilla työ on omaani niin paljon arvokkaampaa.
Joskaan katkeroituminen ei vie mitään hyvää eteenpäin.Työ motivoi ja työttömyyden passivoiva vaikutus on kohdallani hyvin suuri.
On myös tärkeää, että voin kustantaa elämiseni.Minulla on tuota samaa ongelmaa. AMK-tutkinto ei minua auttanut ja päädyin lopulta ankeaan työhön, mistä en saa mitään iloa ja palkka pyörii siinä 2000€ paikkeilla. Mies tienaa viisinkertaisesti ja välillä tulee jäätäviä bonuksia, viimeksi heinäkuussa 50000€ ylimääräistä. En todellakaan ajattele että tämä on epätasa-arvoista, kyllä miehen työnantaja sen on varmasti arvioinut että mies on palkkansa arvoinen. Mutta kovin pieniltä tuntuvat nämä minun kasaan raapimat rahat meidän taloudessa, jonka menot on mitoitettu enempi miehen tulojen mukaan.
Olisi eri juttu, jos työ olisi edes mielekästä ja jossain määrin palkitsevaa. Mutta ei siinä mitään hohtoa ole, vähän väliä saa kuulla haukkuja ja halveksuntaa eikä edes työnantaja tunnu meitä arvostavan (ja ovi käy kuin saluunassa).
Kimppakämppää ehdottaisin ap:lle tilapäiseksi ratkaisuksi säästöjen kartuttamiseen. Olen itsekin vähän alle 30-vuotiaana asustanut vanhan rouvan alivuokralaisena, eikä se hassumpaa ollut.
Miehesi tienaa 10k/kk, ja 50k bonuksia ainakin kerran vuodessa? Täh?
Joko provo, tai sitten kerro mitä työtä miehesi tekee
Setämies69 kirjoitti:
Ap:n kannattaisi etsiä halvempi asunto tai muuttaa jonnekin, jossa halvempi vuokra-taso, kun kerta autokin löytyy.
Ja työpaikkako muuttaa mukana?
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa lapsukaiset. Kannattaa käydä koulua kiltisti ja hankkia kunnon ammatti. Sellainen missä maksetaan hyvä palkka. Tekee elämisestä paljon helpompaa ja nautinnollisempaa. Nuoruuden jälkeen kun pitää aika monta vuosikymmentä elää niiden nuoruuden päätöstön viittoittamalla tiellä.
Yritin kyllä, opiskelin nuorena TKK:lla teknisen fysiikan osastolla, mutta ei siitä hommasta tullut mitään. Vasta nyt 51-vuotiaana sain ADHD-diagnoosin ja tässä sitä nyt perkuloidaan, kun elämä on mennyt tällaisen takia päin hanuria. Kyllä minäkin mieluummin olisin saanut sen diagnoosin nuorena ja sopivan lääkityksen, niin olisin nyt tässä kohtaa se kovapalkkainen DI enkä krooninen alisuoriutuja.
Vierailija kirjoitti:
Olen työtön ja saan Kelasta nettona 1489e...
Mies vakityössä.
N35
Kerrotko mistä nuo tuet koostuu?
Mä saan vain 600e.
Onko mahdollista vaihtaa työtä niin, ettei töiden takia tarvitsisi autoa pitää? Se on suurin rahareikä. Lisäksi lisätyö / omassa työssä ylityöt. Oman kodin nettiä ei tarvitse, jos otat puhelinliittymän jossa rajaton netti (saa tuolla 20 e:llä, kun kilpailuttaa), voi sitten jakaa netin puhelimesta. Vuokra on kova, ja oletkin etsinyt halvempaa asuntoa, mutta ei vaan löydy, mikä on monessa isommassa kaupungissa haastavaa. Kannattaa kuitenkin jatkaa etsimistä, koska vaikka vuokra ei olisi kuin pari kymppiä vähemmän, kertyy siitä kuukausittain. Kilpailuta kaikki vakuutukset, karsi suoratoistopalvelut. Anna tukan kasvaa, kampaajalla käynnit harvemmin. Kuukautissiteet on kalliita, kuukuppi tulee hyvin halvaksi, kannattaa tutustua.
Älä hyvä ihminen kuitenkaan työttömäksi jää. Mieti sitten vaikka parempipalkkaista alaa.