Jos joku ei nyt just sano mulle jotain positiivista vanhemmuudesta, en suostu synnyttämään tätä lasta ollenkaan

Kai noita juttuja nyt on netti täynnä, hae vaikka joku parasta vanhemmuudessa.

Ai niin joo, täällä ei saakaan keskustella mistään, josta on jo jotain olemassa netissä.

Elämäsi rakkaus syntyy pian, usko minua ❤️

Minulla on kaksi jo isoa lasta ja mietin usein, että elämä olisi tyhjää ja merkityksetöntä ilman heitä. En ole vanhempi, joka elää lapsiensa kautta, mutta silti koen vahvasti näin. Monet lapsiperhe-elämän kauhuja maalailevat ovat ihan itse syypäitä siihen, että heidän elämänsä on hallitsematonta kaaosta. Sinä itse teet elämästäsi sinun näköisesi eikä kenenkään muun kokemus määritä sitä, millaista sinulla tulee olemaan. Tsemppiä tulevaan ja onnea pikkuisesta jo etukäteen.

Muutama viikko vielä, ja rupeat iltarukouksissa pyytämään synnytyksen käynnistymistä. Ne raskauden viimeiset viikot on nimittäin sen verran raskaita, että rupeaa synnytys ja vauva-arki kuulostamaan tosi houkuttelevilta vaihtoehdoilta. Ja onhan sinne vauvakuplaan kiva kadota hetkeksi. Kun saat oman vauvan syliisi, unohdat kaikki negatiiviset jutut, joita joku on sinulle sanonut. Toki sen ymmärtää, että väsymystä ja uudenlaiseen elämään opettelua ja sopeutumista on luvassa, mutta myös aivan käsittämätöntä rakkautta tulokasta kohtaan. Nauti!

Positiivista? No jos olet ihminen joka pitää valvomisesta 24/7, vihaa ulkonäköään eikä kaipaa elämäänsä muuta kuin pakkotahtinen raataminen ilman taukoja niin ehdottomasti olet löytänyt juttusi.

Onpa sinulla tökeröitä ja ajattelemattomia kavereita. Sinusta tulee pian äiti ja elämääsi tulee jotain niin järisyttävän upeaa, niin syviä tunteita ja niin ihana pieni ihminen, ettet sen jälkeen osaa edes enää kuvitella elämää ilman häntä ❤️❤️❤️

Elämäni onnellisinta aikaa, kun olin äitiyslomalla ja imetin lapsiani.

Vaikka olisi mitä negatarinoita, niin kaikesta huolimatta, kaiken keskellä, vanhemmuus on parasta mitä saat elämässäsi aikaan. Se opettaa ja se antaa. Lopulta aika kuluu siivillä ja huomaat että hups, nythän kotipesä on tyhjentynyt. Lapsi/lapset ovat aina sydämessäsi.

Vierailija kirjoitti:

Positiivista? No jos olet ihminen joka pitää valvomisesta 24/7, vihaa ulkonäköään eikä kaipaa elämäänsä muuta kuin pakkotahtinen raataminen ilman taukoja niin ehdottomasti olet löytänyt juttusi.

Haista nyt home. Minulla on useampi lapsi, en ole koskaan valvonut 24/7 tai raatanut lasteni takia plus kroppa on paremmassa kunnossa kuin monella 20 vuotta nuoremmalla. Lapset eivät pakota syömään moskaa eivätkä estä urheilemista.

Negatiiviset asiat ovat niitä ohimeneviä tai materiaan liittyviä pikkuseikkoja. Positiiviset puolet ovat pysyviä ja henkisiä asioita. Henkisiä on vähän hölmö sana, mutta luulenpa jokaisen vanhemman tajuavan mitä tarkoitan.

Negatiiviset eivät ole tärkeitä. Positiiviset ovat.

Minun kaverit pelotteli esikoista odottaessa että ei kuulemma ehdi lukea Hesaria moneen vuoteen. Päätin siinä hetkessä että luen Hesarin joka päivä. Niin teinkin. Lapsia syntyi lopulta kaksi. He ovat jo täysi-ikäisiä, ja tärkeintä ja rakkainta elämässäni puolison lisäksi.

Hesarin lukemisen lisäksi olen tehnyt kokopäivätyötä ja edennyt työnantajayrityksen toimitusjohtajaksi. Käynyt monta kertaa vaellusreissulla ilman perhettä. Tehnyt ihania matkoja perheen kanssa. Saanut lasten kautta uusia ystäviä.

Iso apu oli siitä että löytyi ihana yksityinen perhepäivähoitaja jonka luona pikkukoululaiset olivat aamu- ja iltapäivähoidossa. Kallista joo mutta vielä kalliimmaksi olisi tullut oman työajan lyhentäminen. Olemme myös käyttäneet siivoojaa ja jossain vaiheessa pesetimme liinavaatteet pesulassa.

Mutta siis lapset on ihania. Tulet huomaamaan. Ja niiden kanssa voi tehdä kaikkea, ei tarvi kökkiä kotona jos ei välttämättä halua.

Olen 7-vuotiaan pojan isä. Olen lapsen syntymästä asti huolehtinut n. 90% lapsen tarpeista. Raskasta ollut kyllä, mutta olen saanut viettää viimeiset 7 vuotta elämäni rakkaimman ihmisen kanssa ja opastaa häntä tähän maailmaan. Näin jälkikäteen, en mitään siitä ajasta antaisi pois. Valvotut tunnit ja sotkujen siivoukset ja kiukuttelut yhdistyvät muistoihin, kun lapsi sanoo: "Rakastan sinua isä". Elämän tarkoitus ei voisi minulle olla selvempi.

Vanhemmuus on sellaista mitä teet siitä. Jos se on lähipiirillä hirveän rankkaa, ei se tarkoita että se olisi sitä sinulle. Hyvin se menee! Onnea vauvasta!

ps. muista puhua paljon ja kaikesta avoimesti kumppanisi kanssa, sillä pääsee hirveän pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

Vanhemmuus on sellaista mitä teet siitä. Jos se on lähipiirillä hirveän rankkaa, ei se tarkoita että se olisi sitä sinulle. Hyvin se menee! Onnea vauvasta!

ps. muista puhua paljon ja kaikesta avoimesti kumppanisi kanssa, sillä pääsee hirveän pitkälle.

Huom, kaikilla ei ole kumppania. Ei läheskään kaikilla. Silti voi selvitä aivan mainiosti.

Kun se pikkukaveri hymyilee sulle ekan kerran, tulet olemaan sulaa vahaa. Kun pikkukaveri ryömii sun perässä vaikka koko kämpän läpi. Kun sun syli on ainoa paikka, jossa on turva kaikelta kovaääniseltä, terävältä, ilkeältä.Se, että saat kuulla pienen naurua vain siksi, että heilutit käsiäsi hauskasti, saat nähdä ensimmäiset ryömintäsentit, askeleet, kun se oppii laulamaan, sen kaiken, jonka saat opetta. Nähdä, kun se löytää kasvaa aikuiseksi ja lähtee maailmalle.

Antaisin mitä tahansa, että olisin saanut sen kaiken. Myös yösyötön, itkut, vastuun, korvakipukierteen ja pelon että mokaako sitä vaan kaiken vai saisiko kasvatettua ihmisen.

Onneksi siskoni ovat tehneet lapsia. Saan edes osan siitä kaikesta riemusta, vaikka omaa en koskaan saanut.

Vierailija kirjoitti:

Muutama viikko vielä, ja rupeat iltarukouksissa pyytämään synnytyksen käynnistymistä. Ne raskauden viimeiset viikot on nimittäin sen verran raskaita, että rupeaa synnytys ja vauva-arki kuulostamaan tosi houkuttelevilta vaihtoehdoilta. Ja onhan sinne vauvakuplaan kiva kadota hetkeksi. Kun saat oman vauvan syliisi, unohdat kaikki negatiiviset jutut, joita joku on sinulle sanonut. Toki sen ymmärtää, että väsymystä ja uudenlaiseen elämään opettelua ja sopeutumista on luvassa, mutta myös aivan käsittämätöntä rakkautta tulokasta kohtaan. Nauti!

Ei kaikilla ole kauheaa edes raskauden viimeisinä päivinä. Mulla on la huomenna, ei mitään ongelmia eikä siinä mielessä kiirettä synnyttämään.

Vierailija kirjoitti:

Kun se pikkukaveri hymyilee sulle ekan kerran, tulet olemaan sulaa vahaa. Kun pikkukaveri ryömii sun perässä vaikka koko kämpän läpi. Kun sun syli on ainoa paikka, jossa on turva kaikelta kovaääniseltä, terävältä, ilkeältä.Se, että saat kuulla pienen naurua vain siksi, että heilutit käsiäsi hauskasti, saat nähdä ensimmäiset ryömintäsentit, askeleet, kun se oppii laulamaan, sen kaiken, jonka saat opetta. Nähdä, kun se löytää kasvaa aikuiseksi ja lähtee maailmalle.

Antaisin mitä tahansa, että olisin saanut sen kaiken. Myös yösyötön, itkut, vastuun, korvakipukierteen ja pelon että mokaako sitä vaan kaiken vai saisiko kasvatettua ihmisen.

Onneksi siskoni ovat tehneet lapsia. Saan edes osan siitä kaikesta riemusta, vaikka omaa en koskaan saanut.

Rakkautta sulle <3. Tahaton lapsettomuus koettu täälläkin. Välillä tuntuu raskaalta kuunnella ihmisten valitusta lapsistaan, mutta ymmärtäähän sen, että välillä on pakko päästää höyryjä. Moni antaisi mitä tahansa, että saisi kokea lapsiperhe-elämän.

On siinä hienot hetkensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Positiivista? No jos olet ihminen joka pitää valvomisesta 24/7, vihaa ulkonäköään eikä kaipaa elämäänsä muuta kuin pakkotahtinen raataminen ilman taukoja niin ehdottomasti olet löytänyt juttusi.

Haista nyt home. Minulla on useampi lapsi, en ole koskaan valvonut 24/7 tai raatanut lasteni takia plus kroppa on paremmassa kunnossa kuin monella 20 vuotta nuoremmalla. Lapset eivät pakota syömään moskaa eivätkä estä urheilemista.

Minullakin on. Terveys meni, mutta ei se mitään. Kroppa on kirurgin takaisin kasaama. Loputon väsymyshän kaikesta tulee, mutta onneksi eläkkeelle pääsi päälle kolmekymppisenä. Lapsissa parasta on se kun ne on muuttaneet kotoa ja pärjää itsekseen. Vinkkinä ap:lle että jos ei ole sinun juttu niin jätä lisääntyminen yhteen.