Olen nainen 40+. Voiko joku elämässään pärjännyt mies vielä ihastua minuun?
Palstan äänekkäimmän mielipiteen mukaan nähtävästi ei voi. Itsekin olen erilaisissa deittipalveluissa todennut sen, että omaa ikäluokkaani en enää kiinnosta. Olenko siis jo näkymätön siitä huolimatta, että olen pitänyt itsestäni huolen (kroppa tikissä ja hoikka, hampaat hyvässä kunnossa, kasvot terveiden elämäntapojen ansioista hyvässä kunnossa ja hiukset edelleen pitkät ja tuuheat)? Onko mitään merkitystä sillä, mitä olen elämässäni saanut aikaan eli laaja tuttavapiiri, ei vihamiehiä, hyvä elintaso ja periaatteessa kaikki hyvin paitsi se, etten ole löytänyt pysyvää rakkautta. En ole Tinderissä vielä olut mutta muissa seuranhakupalveluissa tuntuu olevan hiljaista. Saan viestejä ikäluokan 50-60 edustajilta ja viestien kirjallinen asu on kehno sisällöstä puhumattakaan. Eli jo pelkkä oikeinkirjoitus on haaste. Kuvien perusteella hiukset leikkaa äiti ja vaatteiden kannalta olennaista näyttää olevan puhtaus (toivottavasti).
Kysyn nyt ihan vain teoreettisella tasolla eli onko mahdollista, että joku kutakuinkin ikäiseni (ei siis itseäni 10 vuotta vanhempi) mies kiinnostuisi minusta? Pitääkö minun jo "kohdata realiteetit" eli se, että ainoastaan ulkoisesti epäviehättävät sekä kehnosti elämässään pärjänneet ikäiseni miehet voisivat kiinnostua minusta?
Saanko aloituksellani muuta, kuin haukkuja pinnallisuudestani? Ja ei, en ole kiinnostunut koulutusta vailla olevasta miehestä, joka on jäänyt pitämään pystyssä sukutilaansa Pohjois-Karjalassa.
Tämä on kyllä totta. Erosin 39-vuotiaana ja olin valmistautunut henkisesti olemaan yksin, mutta kiinnostuneita löytyi niin nuoremmista, oman ikäisistä että vanhemmista miehistä. Kauaa ei tarvinnut yksin pyöriä, nyt seurustelen 38-vuotiaan miehen kanssa ja olen onnellinen. N40