Lue keskustelun säännöt.
Koira ja lapset jotka eivät osaa kohdata koiraa
05.08.2021 |
Että ärsyttää😡 Miksei kaikki vanhemmat opeta lapsilleen että VIERAAN KOIRAN LUO EI MENNÄ IKINÄ ILMAN LUPAA. Ja että vieraille pihoillekaan ei mennä ilman lupaa. Olin tekemässä puutarhatöitä, koira kytkettynä vähän sivummalla. Yhtäkkiä tajuan että lauma kakaroita on juoksemassa meidän pihalla koiraamme kohti. Onneksi kerkesin väliin ja kielsin tulemasta pihallemme. Olisivat halunneet kuulemma silittää koiraa. Ikinä se ei ole purrut ketään, mutta tuollaisessa tilanteessa en tiedä mitä se olisi tehnyt kun neljä lasta juoksee kohti ja se ei pääse pakoonkaan. Ja haluan muutenkin olla aina itse paikalla kun vieras ihminen ekan kerran siihen ottaa kontaktia. Hitto että säikäytti. Muistuttakaa niille lapsillenne että kaikki koirat ei halua silityksiä ja että koiraa ei ikinä lähestytä juosten tai niin että sen omistaja ei ole paikalla!
Kommentit (31)
Mulle on lapsena opetettu, ettei vieraita koiria tarvitse lähestyä ollenkaan. Ja edelleen se on musta hyvä ohje, kyllä lapsen on osattava kulkea tiellä ilman suurta himoa päästä taputtelemaan jokaista vastaantulevaa koiraa. Toki luvan kysyminen on aina parempi, kuin koiran kimppuun hyökkääminen, mutta eniten arvostan lapsia, jotka kävelee ohitse rauhallisesti sen enempää koiraani huomiota kiinnittämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen opettanut lapsilleni että ensin kysytään lupa. Sitten lähestytään koiraa rauhallisesti, ei juosta eikä kiljuta. Moni koiranomistaja on kehunut lasteni toimintaa.
Ai, meillä taas päinvastainen kokemus. Kukaan ei kehu minua tai lapsiani kun olen kieltänyt menemästä koiran lähelle ja kehottanut antamaan ohitustilanteessa tilaa koiralle jne.
Alkaa se saata nallinen lässytys: "tää meidän rekku on tosi kiltti, kyllä sitä saa silittää. Tulkaa vaan joukolla vetämään hännästä ja tökkimään silmiin ja kompastelemaan samalla koiraa tönien. Meidän rekku tykkää niin paljon lapsista! "
Koirasta kuitenkin näkee kilometrin päähän, että se yrittää luikerrella karkuun parhaansa mukaan, mutta emäntä ohjaa remmistä sitä koiraansa lapsien luokse. Tai sitten koiraa saa pidellä kaksin käsin, ettei se hypi lasten päälle pomottamaan. Todella luottavainen olo tulee.
Että siis mitä meidän pitää tehdä kun koiria kohdataan. Viesti koiran omistajilta on ristiriitaista.
Kävelkää ohi. Ja hommatkaa oma koira, jota saa sitten silitellä mielin määrin.
Kertokaa lapsillenne, ettei kaikki koirat tykkää vieraista ihmisistä. Olen kieltänyt koskemasta ja sitten on alkanut kauheat itkut ja olen yrittänyt selittää ettei koirani ole vain tottunut lapsiin.
Ei se siis pure, mutta tuntee vaan olonsa hyvin epämukavaksi.
Kyllä on silittelijät vähissä, kun taluttimessa on iso musta saksanpaimenkoira, joka kyllä reagoi epämääräisiin aikuisiinkin tehokkaasti. Lapsia se ei oikein ymmärrä, kun ei ole kasvanut pikkulasten kanssa, mutta ei heille rähjääkään. Katsoo vaan tarkkaavaisena.
Pitäisin vielä suurempana ongelmana sitä, että hankitaan koira, mutta ei viitsitä edes perusasioita opettaa, saati ottaa koiran käyttäytymisestä yhtään selvää. Niin monta kertaa on tullut eteen tilanne, että vastaantulevan koiran omistaja tunkee koiraansa omani naamalle, kun ei tää tee mitään, vaikka kuinka sanoisi, että älä päästä. No, omani on sen verran liekeissä tuollaisessa tilanteessa, että saattaisi tehdäkin, jos iholle tungetaan. Sitten mussutetaan, että kaikkien koirien pitää tulla toimeen kaikkien kanssa, kouluta se rakkisi. Ei pidä. Koulutan omaa koiraani aktiivisesti koko ajan, enkä kaipaa ensimmäistäkään koirakontaktia ulkoillessamme. Minulle sopii hyvin, että oma koirani käyttäytyy riittävän neutraalisti ympäristöönsä, ja on minulla hallinnassa yllättävissäkin tilanteissa. Homma repeää käsiin, jos pitäisi ruveta jokaisen vastaantulijan kohdalla arpomaan, tuleeko tappelu, vai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on silittelijät vähissä, kun taluttimessa on iso musta saksanpaimenkoira, joka kyllä reagoi epämääräisiin aikuisiinkin tehokkaasti. Lapsia se ei oikein ymmärrä, kun ei ole kasvanut pikkulasten kanssa, mutta ei heille rähjääkään. Katsoo vaan tarkkaavaisena.
Pitäisin vielä suurempana ongelmana sitä, että hankitaan koira, mutta ei viitsitä edes perusasioita opettaa, saati ottaa koiran käyttäytymisestä yhtään selvää. Niin monta kertaa on tullut eteen tilanne, että vastaantulevan koiran omistaja tunkee koiraansa omani naamalle, kun ei tää tee mitään, vaikka kuinka sanoisi, että älä päästä. No, omani on sen verran liekeissä tuollaisessa tilanteessa, että saattaisi tehdäkin, jos iholle tungetaan. Sitten mussutetaan, että kaikkien koirien pitää tulla toimeen kaikkien kanssa, kouluta se rakkisi. Ei pidä. Koulutan omaa koiraani aktiivisesti koko ajan, enkä kaipaa ensimmäistäkään koirakontaktia ulkoillessamme. Minulle sopii hyvin, että oma koirani käyttäytyy riittävän neutraalisti ympäristöönsä, ja on minulla hallinnassa yllättävissäkin tilanteissa. Homma repeää käsiin, jos pitäisi ruveta jokaisen vastaantulijan kohdalla arpomaan, tuleeko tappelu, vai ei.
Minulla taas on sellainen komemus että iso koira kiinnittää varsinkin lasten huomion ja haluaisivat aina tulla silittämään. Ärsyttävää.
Se että toisten kotipihalle ei saa mennä on selviö, mutta toisen koiran silittämisen kielto ei ole vieläkään yhteiskunnassamme. Ei siis riitä, että vanhemmat sanoo niin lapsilleen, vaan siitä pitää ihan yleisesti puhua yhteiskunnassa, että lemmikkikoirat saattavat käydä kimppuun jos niihin tuntematon koskee. Koirista puhutaan kuin olisivat pelkästään kilttejä aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kukapa opettaisi aikuisille että koiria ei myöskään tarvitse tuoda leikkipuistoon edes sen takia että haluaa oikaista sen läpi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan perusasioita, kuten opetetaan katsomaan autoja ennen kuin ylitetään tie. Silti niitä vahinkoja sattuu ja lapsia loukkaantuu tai kuolee suojateille. Ei siksi, että heitä ei olisi opetettu vaan siksi, että lapsi on lapsi, eikä muista kaikkea tai vanhempi lapsi jopa käyttäytyy vastoin vanhemman neuvoja ihan tahallaan uhmatakseen. Kyllä sanoisin, että suurin osa vanhemmista varmasti opettaa ap nuo jutut lapsilleen ja siitä huolimatta joku lapsi voi unohtaa ja juosta koiraa kohti.
Tällaiset välittömästi turvallisuuteen liittyvät asiat on hyvä opettaa lapselle niin hyvin, että hän ne muistaa ja ymmärtää. Jos lapsi ei tiedä miten koirien kanssa ollaan, hän ei voi olla ilman aikuista ulkona. Tosin kovin moni ei opeta lasta vaikka näkisi tilanteen, todella ahdistavaa sekä koiran omistajalle ja koiralle. Erittäin moni vanhempi ei ole kunnolla opettanut näitä, olen ollut monessa tilanteessa kavereidenikin kanssa joissa lapsemme kohtaavat koiria ja aikuiset vain seisoskelevat hymyillen kun lapsilauma hyökkii kohti vieraita koiria. Omat lapseni eivät toimi samoin, ja koska olen sen kunnolla heille opettanut, he muistavat sen. Mutta onhan se niin että jos on niin pöljä että opettamisesta huolimatta iso lapsi joka saa olla ilman valvontaa ulkona juoksee kohti ja tulee purruksi tai saa huudot pelästyneeltä taluttajalta, niin on sen sitten ansainnut. Lasten käytöstä usein selitetään sillä että no kun he ovat lapsia vasta. Joo, mutta missä on vanhemmat kun osaamaton lapsi aiheuttaa muille vahinkoa?
Koiranomistajakin voi tuollaisissa tilanteissa sanoa aikuisille, että ohjeistakaa lapsianne toimimaan näin. Voihan kyse olla vain tietämättömyydestä. Siitä olen samaa mieltä, että jos lapsi ei osaa toimia yksikseen, ei häntä tule sellaisiin tilanteisiin päästää yksin. Jotkut kuitenkin laskevat lapset yksikseen liikkumaan jo pieninä ja siksi niitä vahinkoja sattuukin.
Joo, tottakai voi. Mutta jos yrittää vaikka puistossa kulkea koiran kanssa ja siellä on paljon näitä lapsia jotka toimivat miten sattuu, ulkoilu on aika raskasta. Ei voida ajatella että tuntematon koiranomistaja vastaa lasten opastuksesta, vanhempien tulee vastata siitä. Itse olen koirien lähestymisen opettamisen lisäksi opettanut että ei ole välttämätöntä lähestyä lainkaan - vaikka olisi miten ihana lemmikki, meidän ei ole tarpeen aina päästä sitä paijaamaan. Todella itsekeskeistä olettaa että lapsen ohjaaminen on jonkun ulkopuolisen vastuulla, edes poikkeustilanteissa. Ja joo, monet ei välitä. Maailma sitten ohjaa miten ohjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan samaa ajattelin viime viikolla! Omalle koiralleni tuli pentuaikana pieni trauma, kun naapurin eläkeläispariskunnan lapsenlapset rynnivät lupaa kysymättä meidän pihalle ja piirittivät pennun kovaäänisesti . Tämän jälkeen on hieman pelännyt lapsia ja alkaa haukkumaan, kun pelkää. Ei toki pure, mutta haukkuminen on kovaäänistä.
Viime viikolla kävelin tuossa lähellä pyörätietä erään talon ohi, jonka pihalla leikki alaluokilla oleva poika. Täysin yllättäen poika tuli tien viereen ja potkaisi jalkapallon kohti koiraa! Sain koiran hallittua ja sanoin pojalle, ettei vierasta koiraa saa ikinä pelotella eikä lähestyä ilman lupaa. Tämän jälkeen poika hyökkäsi koiran eteen hyppimään x-hyppyä ja huusi kovaan ääneen lällää, etkö pelkää minua tms. Tässä vaiheessa koiran hermo petti ja se aloitti todella kovaäänisen haukkumisen. Poika alkoi itkeä ja juoksi kotiin. Kuulin terassilla olevan pojan äidin kiroava kovaan ääneen ja puhuvan hullusta koirasta!
Miksi ihmeessä lapsille ei opeteta mitään! Meidän koira vain haukkuu, mutta seuraukset ovat varmasti pahemmat, jos kyseessä on aggressiivisempi koira.
Omat lapseni olen kyllä opettanut varomaan vieraita koiria.
Missä Helkkarissa te oikein kaikki asutte?! Kolme vuotta nyt koiran kanssa kulkenut ja IKINÄ ei kukaan ole tullut koiran kimppuun. Jopa parivuotiaat osaa kysyä saako silittää. Enimmäkseen varsinkin lapset siirtyy tien sivuun ja kulkee vaan ohi. Ja meidän mäykky ei tosiaan ole kovin pelottavan oloinen, haistelee puskia ihan omissa maailmoissaan…