Ahdistus ja alakuloisuus
Viimeisen 2 kuukauden aikana elämä on ollut todella ahdistavaa. Olen nyt jopa vähän tottunut siihen, mutta silti tiedän, että tämä ei ole oikea itseni. En pysty olemaan somessakaan, koska alitajuntaisesti aina vertaan itseäni muihin naisiin ja ahdistun. Tulevaisuus myös pelottaa minua paljon. Mitä jos en ikinä löydäkkään ketään? Olen aina ollut yliajattelija, mutta tämä on jo liikaa. Muistan sen ihmisen, joka olin viime vuonna. Nauroin, pidin hauskaa kavereiden kanssa, tunsin riittäväni ja epävarmuuksia ei ollut juuri mitään. Nykyään tuntuu, että olen kadottanut itseni. Nykyään itsetunto näyttää nollaa ja mietin koko ajan, että riitänkö. Olen kyllästynyt tähän. Olen siis vasta 13v, joka kuulostaa hullulta, koska minun ei edes pitäisi miettiä tälläistä. Ja sen takia haluankin vinkkejä ongelmaani. Kuinka elää hetkessä? Voiko itsensä löytää takaisin? Miten päästä eroon ahdistuksesta? Kuinka alkaa taas kerätä itsetuntoa? Kuinka lopettaa vertailu muihin?
Kommentit (5)
Mikä ihme nuoria tyttöjä vaivaa kun kaikki ahdistaa ja masentaa...
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme nuoria tyttöjä vaivaa kun kaikki ahdistaa ja masentaa...
Some sen tekee. Ihan kauheeta kuinka noin nuoret kauniit tytöt vertailevat itsejään langan laihoihin aikuisiin supermalleihin.
Ihihihi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihme nuoria tyttöjä vaivaa kun kaikki ahdistaa ja masentaa...
Some sen tekee. Ihan kauheeta kuinka noin nuoret kauniit tytöt vertailevat itsejään langan laihoihin aikuisiin supermalleihin.
Kyllä meitä tyttöjä ahdisti myös 80- ja 90-luvulla vaikkei mitään someja ollutkaan.
N45
Kuuluu teini-ikään. Mä suosittelen että jo nyt tutustut kehopositiivisuuteen, jokainen on kaunis omalla tavallaan, ei tarvitse olla kuin muut. Tottakai nuoret hakevat yhteenkuuluvuuden tunnetta olemalla samanlaisia. Vahvuutta on poiketa massasta.
Some on jopa aikuiselle ahdistava paikka, pitää osata media lukutaitoa, kaikki ei todellakaan ole sitä miltä some saa sen näyttämään, kuvia käsitellään aikalailla ennen julkaisua.
Sun ei todellakaan pidä huolehtia mistään parisuhteista, sellainen tulee kun on tullakseen. Tärkeintä on että suhde on sellaisen ihmisen kanssa jonka seurassa on hyvä olla, joka ei pakota ja painosta mihinkään ja pitää sinusta juuri sellaisena kuin olet. Älä huoli ketä tahansa.