Lue keskustelun säännöt.
Miksi pienissä kaupungeissa ja maalla pariudutaan niin nuorena, ja tehdään paljon lapsia?
04.08.2021 |
Eikö siellä vaan ole muuta tekemistä kuin pariutuminen ja lisääntyminen? Muutin vasta pikkukaupunkiin, ja olen ihmisten mielestä suorastaan kummajainen, koska olen 28v sinkkunainen. Kaikki ihmettelee miten mulla ei ole miestä, lapsien tekokin alkaa olla pian myöhäistä. Moni täällä on mennyt naimisiin jo 19v ja omakotitalot ja pari autoa, pari koiraa, jne. Olen ihan hämilläni.
Kommentit (117)
Yksinkertaista; maalla on paljon mukavampi kasvattaa ne lapset, kun pölyisessä meluisassa ihmisten kansoittamassa kaupungissa. Mekin muutimme maalle, kun aloimme lisääntyä. Moni kaupunkilainen tekee niin, ja muuttaa sitten takaisin asutuskeskukseen, kun tulee vanhaksi ja on kiva kun on palvelut liki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
He ovat asuneet paikakkunnalla koko ikänsä , ovat perusvaatimattomia, eivät näe kouluttautumista ja uran tekemistä tärkeimänä asiana ja heillä on verkosto samanhenkisiä joka on auttanut heitä pärjäämisessä.
Pienten paikkauntien "liian viisailla" on yleensä sopeutumisongelmia ja siksi lähtevät suurempiin kaupunkeihin opiskelemaan ja etsimäään onneaan. Jäljelle jäävät ne yksinkertaisemmat tyypit jotka verkostonsa avulla löytävät työpaikan ja asunnon jne. Usein omat vanhemmat auttavat talon rakentamisessa mikä ei tulisi kysymykseen esim Helsingissä.
Koska ei ole muutakaan tekemistä😌
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka haluaa elämältään jotain muuta kuin tehdä lapsia ovat yleensä muuttaneet sieltä muualle opiskelemaan alle kaksikymppisinä. Nuo on ne mitä jäi jäljelle.
Iso osa kaupunkilaisista haluaa lapsia
En varmaan ole väittänytkään että vain maalla voisi tehdä lapsia? Sieltä vaan on pakko muuttaa muualle mikäli sitä ennen haluaa esimerkiksi kouluttautua. Ne maalle jäävät eivät aio, joten he usein myös saavat lapsia aikaisemmin.
Ei se aina ole noin. Omassa tuttavapiirissäni on lähdetty nuorena yliopistoon tai AMK:n (heti lukion ja / tai armeijan jälkeen), hommattu samoihin aikoihin (tai jopa lukiossa) parisuhde joka kestää, ja sitten kun koulutus on loppuvaiheessa / ohi, palataan takaisin maaseudulle ja perustetaan perhe. Silloin, kun valmistutaan ja aletaan tekemään lapsia, ollaan max. 25-vuotiaita. Ei sen ihmeempää.
Millä rahalla niitä lapsia aletaan tekemään 25-vuotiaana? Saako sieltä maaseudulta oikeasti töitä (ja vieläpä omaa koulutusta vastaavaa) niin helposti, että voi tuosta vaan palata perhettä perustamaan kun todistus on kädessä?
Ihan tosissaan kyselen sillä koko kuvio kuulostaa itselle niin mahdottomalta. Vielä 28-vuotiaana taistelen siitä, että pääsisin kiinni vakituiseen työsopimukseen vaikka opiskelin "hyvin työllistävälle alalle", huomattava opintolaina niskassa ei puhettakaan, että voisin alkaa perustamaan mitään perhettä seuraavan parin vuoden sisällä. Ja olen kyllä katsonut noita pienempiä kyliä ja niiden työpaikkailmoituksia eikä sieltä mulle mitään löytyisi kuitenkaan.
Se sinun "hyvin työllistävä ala" ei ehkä sitten kuitenkaan työllistä niin hyvin.
Kun sulla on jo suhteet kotiseudulla valmiina, ja palaat sinne koulutettuna ammattilaisena esim it-hommiin, sosiaali- ja terveysalalle tai hallintoon, kyllähän sut töihin halutaan.
Lisäksi, asuminen on maalla oikeasti halpaa, kaupunkilaiset ei käsitä.
Ja jos suhteita ei ole niin sitten varmaan ihan turha toivo edes yrittää töiden löytämistä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka haluaa elämältään jotain muuta kuin tehdä lapsia ovat yleensä muuttaneet sieltä muualle opiskelemaan alle kaksikymppisinä. Nuo on ne mitä jäi jäljelle.
Iso osa kaupunkilaisista haluaa lapsia
En varmaan ole väittänytkään että vain maalla voisi tehdä lapsia? Sieltä vaan on pakko muuttaa muualle mikäli sitä ennen haluaa esimerkiksi kouluttautua. Ne maalle jäävät eivät aio, joten he usein myös saavat lapsia aikaisemmin.
Ei se aina ole noin. Omassa tuttavapiirissäni on lähdetty nuorena yliopistoon tai AMK:n (heti lukion ja / tai armeijan jälkeen), hommattu samoihin aikoihin (tai jopa lukiossa) parisuhde joka kestää, ja sitten kun koulutus on loppuvaiheessa / ohi, palataan takaisin maaseudulle ja perustetaan perhe. Silloin, kun valmistutaan ja aletaan tekemään lapsia, ollaan max. 25-vuotiaita. Ei sen ihmeempää.
Millä rahalla niitä lapsia aletaan tekemään 25-vuotiaana? Saako sieltä maaseudulta oikeasti töitä (ja vieläpä omaa koulutusta vastaavaa) niin helposti, että voi tuosta vaan palata perhettä perustamaan kun todistus on kädessä?
Ihan tosissaan kyselen sillä koko kuvio kuulostaa itselle niin mahdottomalta. Vielä 28-vuotiaana taistelen siitä, että pääsisin kiinni vakituiseen työsopimukseen vaikka opiskelin "hyvin työllistävälle alalle", huomattava opintolaina niskassa ei puhettakaan, että voisin alkaa perustamaan mitään perhettä seuraavan parin vuoden sisällä. Ja olen kyllä katsonut noita pienempiä kyliä ja niiden työpaikkailmoituksia eikä sieltä mulle mitään löytyisi kuitenkaan.
Se sinun "hyvin työllistävä ala" ei ehkä sitten kuitenkaan työllistä niin hyvin.
Kun sulla on jo suhteet kotiseudulla valmiina, ja palaat sinne koulutettuna ammattilaisena esim it-hommiin, sosiaali- ja terveysalalle tai hallintoon, kyllähän sut töihin halutaan.
Lisäksi, asuminen on maalla oikeasti halpaa, kaupunkilaiset ei käsitä.
Ja jos suhteita ei ole niin sitten varmaan ihan turha toivo edes yrittää töiden löytämistä?
Tappioasenne ei yleensä auta.
Ite menin maalle töihin, olen korkeakoulutettu. Ei suhteita ko. paikkakunnalle, ei myöskään auki olevaksi ilmoitettuja paikkoja. Katsoin kaupungin yhteystiedoista omasta alastani vastaavan henkilön ja soitin hänelle. Työpaikkaa ei löytynyt ihan heti, meni kolme kuukautta. Nyt olen töissä just siellä mihin halusin. Kyllä tää on ihan mahdollista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka haluaa elämältään jotain muuta kuin tehdä lapsia ovat yleensä muuttaneet sieltä muualle opiskelemaan alle kaksikymppisinä. Nuo on ne mitä jäi jäljelle.
Iso osa kaupunkilaisista haluaa lapsia
En varmaan ole väittänytkään että vain maalla voisi tehdä lapsia? Sieltä vaan on pakko muuttaa muualle mikäli sitä ennen haluaa esimerkiksi kouluttautua. Ne maalle jäävät eivät aio, joten he usein myös saavat lapsia aikaisemmin.
Ei se aina ole noin. Omassa tuttavapiirissäni on lähdetty nuorena yliopistoon tai AMK:n (heti lukion ja / tai armeijan jälkeen), hommattu samoihin aikoihin (tai jopa lukiossa) parisuhde joka kestää, ja sitten kun koulutus on loppuvaiheessa / ohi, palataan takaisin maaseudulle ja perustetaan perhe. Silloin, kun valmistutaan ja aletaan tekemään lapsia, ollaan max. 25-vuotiaita. Ei sen ihmeempää.
Millä rahalla niitä lapsia aletaan tekemään 25-vuotiaana? Saako sieltä maaseudulta oikeasti töitä (ja vieläpä omaa koulutusta vastaavaa) niin helposti, että voi tuosta vaan palata perhettä perustamaan kun todistus on kädessä?
Ihan tosissaan kyselen sillä koko kuvio kuulostaa itselle niin mahdottomalta. Vielä 28-vuotiaana taistelen siitä, että pääsisin kiinni vakituiseen työsopimukseen vaikka opiskelin "hyvin työllistävälle alalle", huomattava opintolaina niskassa ei puhettakaan, että voisin alkaa perustamaan mitään perhettä seuraavan parin vuoden sisällä. Ja olen kyllä katsonut noita pienempiä kyliä ja niiden työpaikkailmoituksia eikä sieltä mulle mitään löytyisi kuitenkaan.
Varmaan nuo työpaikat usein suhteilla, varattu oman kylän "tytöille ja pojille".
No minä olen todella pieneltä kylältä kotoisin eikä siellä ole varattu mulle mitään työpaikkaa:D Omat vanhemmat ovat hiljaisia eikä heillä ole suhteita kuin pariin saman taloyhtiön naapuriin. Kavereista osa jäi sinne syrjäytymään ja loput ovat muuttaneet pois. Pakko oli muuttaa kaupunkiin kouluttautumaan sillä tuolla kotikylällä ei olisi ollut mitään töitä tai tulevaisuutta tarjolla.
Ollaan tietoisia vielä koska lapset hankitaan ajoissa kun lähemmäs kuuskymppisenä jo ollaan tekemässä jo sukupolven vaihdostakin maalla kun kuitenkin jo omatkin voimat jo ehtyy pikkuhiljaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ne alemman sosiaaliluokan yksinhuoltaja-teiniäidit löydy kaupungeista? Ei niitä ainakaan soiaalihuolto täällä maalla elätä.
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ja jotkseennkin puoleensavetävät naiset pienillä paikkakunnilla saavat helposti fiksuja ja meneviä poikakavereita pyydystettyä jo teininä, ja jos molemmat pystyvät opiskelemaaan lyhyessä ajassa perusammattiin ja saamaan töitä paikkakunnalla ja pysymään erossa päihteistä, niin aika tavallista että perustetaan perhe jo melko nuorena. Vanhempien, sukulaisten ja tuttavien verkosto yleensä auttaa kanssa.
Mutta aika paljon noilta pieniltä paikkakunnilta muuttaa nuoria pois eikä tule koskaan takaisin koska a) eivät saa kumppania sieltä b) eivät saa töitä.
Tuostas noin... olen pikkupaikkakunnalta, ja pakko sanoa, että ei siellä mitään fiksuja poikakaveriehdokkaita juuri vilissyt. Kirjoittajalla on aika ruusuiset kuvitelmat maaseudun miestarjonnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuoret ja jotkseennkin puoleensavetävät naiset pienillä paikkakunnilla saavat helposti fiksuja ja meneviä poikakavereita pyydystettyä jo teininä, ja jos molemmat pystyvät opiskelemaaan lyhyessä ajassa perusammattiin ja saamaan töitä paikkakunnalla ja pysymään erossa päihteistä, niin aika tavallista että perustetaan perhe jo melko nuorena. Vanhempien, sukulaisten ja tuttavien verkosto yleensä auttaa kanssa.
Mutta aika paljon noilta pieniltä paikkakunnilta muuttaa nuoria pois eikä tule koskaan takaisin koska a) eivät saa kumppania sieltä b) eivät saa töitä.
Tuostas noin... olen pikkupaikkakunnalta, ja pakko sanoa, että ei siellä mitään fiksuja poikakaveriehdokkaita juuri vilissyt. Kirjoittajalla on aika ruusuiset kuvitelmat maaseudun miestarjonnasta.
No sitten valitaan mahdollisimman urheilullinen , ja yritetään kestää :D
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaisi muuttaa tuon ikäisenä sinkkuna pikkukaupunkiin. Miten sieltä edes voisi löytää seuraa? Teen sen vasta sitten kun olen löytänyt kumppanin.
M29
Jep, ja paikalliset kanapersetukat alkavat heti levittää juoruja kylän uudesta yhteisestä polkupyörästä, ”jota ainaki Jore ja Jeppe on käyny painaa”. Ihan vain juttujen keksimisen ilosta,koska muuten siellä ei todellakaan tapahdu mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaisi muuttaa tuon ikäisenä sinkkuna pikkukaupunkiin. Miten sieltä edes voisi löytää seuraa? Teen sen vasta sitten kun olen löytänyt kumppanin.
M29
Joo, nuorena kaupunkilaissinkkumiehenä, jos et ole todella suuripalkkainen tyyliin lääkäri tai juristi, sun kannattaa pysyä poissa noista paikoista. Saat pahimmassa tapauksessa vain kuonoosi baareissa.
Mutta jos sulla on rahaa niin aina voi viikonloppuna pyörähtää suurkaupunkiin ja kaapata joku donna mukaan ja pyytää tulla katsomaan metsästysmajaasi.
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaista; maalla on paljon mukavampi kasvattaa ne lapset, kun pölyisessä meluisassa ihmisten kansoittamassa kaupungissa. Mekin muutimme maalle, kun aloimme lisääntyä. Moni kaupunkilainen tekee niin, ja muuttaa sitten takaisin asutuskeskukseen, kun tulee vanhaksi ja on kiva kun on palvelut liki.
Suomessa ei yhtäkään pölyistä saatika meluista kapunkia mikä olisi kansoitettu ihmispaljoudella. Suomessa on ainoastaan yksi kaupunki, Helsinki, ja sekin on maailman mittapuulla rauhallinen ja pienehkö kaupunki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua ahdistaisi muuttaa tuon ikäisenä sinkkuna pikkukaupunkiin. Miten sieltä edes voisi löytää seuraa? Teen sen vasta sitten kun olen löytänyt kumppanin.
M29
En haluakaan mitään seuraa. Muutin pikkukaupunkiin, koska ei huvita maksaa mitään pk-seudun vuokria. Lisäksi on vain plussaa, että saan elää rauhassa vähän niin kuin erakkona. Kyläläisten juoruilut minusta ei voisi vähempää kiinnostaa. Luulkoon vaikka pervoksi tai murhaajaksi, siinähän puhuvat ja nolaavat vain itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaista; maalla on paljon mukavampi kasvattaa ne lapset, kun pölyisessä meluisassa ihmisten kansoittamassa kaupungissa. Mekin muutimme maalle, kun aloimme lisääntyä. Moni kaupunkilainen tekee niin, ja muuttaa sitten takaisin asutuskeskukseen, kun tulee vanhaksi ja on kiva kun on palvelut liki.
Suomessa ei yhtäkään pölyistä saatika meluista kapunkia mikä olisi kansoitettu ihmispaljoudella. Suomessa on ainoastaan yksi kaupunki, Helsinki, ja sekin on maailman mittapuulla rauhallinen ja pienehkö kaupunki.
Aivan sama, mitä maailman mittapuu tai sinä sanot, Helsinki ei ole paras paikka kasvattaa lapsia. Kaupunki-ilma on ihan aikuisillekin epäterveellistä, ja puistoissa lojuu käytettyjä huumeneuloja ja illalla ei kannata paljon liikuskella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä usko, että hirveesti on eroja kaupungin ja maaseudun välillä lasten hankintaiässä. Kouluttamattomat tietty hankkivat aiemmin, mutta kyllä kaupungeissakin on paljon amisporukkaa. Monet yliopistossa opiskelleet palaavat maaseudulle, kuten mekin. Täällä on paljon akateemisia, koska asunnot ovat edullisempia, koulut rauhallisempia ja lapsilla tilaa juosta ja temmeltää.
Oispa kiva löytää sellainen pikkukylä, jossa tosiaan on paljon akateemisia. Ei siinä, että mulla olisi mitään amiksia vastaan, mutta kyllähän ne puheenaiheet ja jutut on vaan usein ihan eri maailmoista ja olisihan se siellä pikkukylässäkin kivaa olla kaveri edes jonkun kanssa.
Varmaan vähän eroa myös sillä, asutko jossain Etelä-Suomen maalaiskunnassa vai jossain Kainuussa tai Lapin pikkukunnassa. Me asutaan Etelä-Suomessa ja kyllä täällä lukion ja yläkoulun opettajat ovat kaikki akateemisia. Naapurissa asuu lääkäri ja hammaslääkäri, pankin juristi ja kolme ekonomia sekä pappi. Heti tulee mieleen myös kolme hallintotieteen maisteria. Lähellä olevat tehtaat työllistävät diplomi-insinöörejä. Dippainsinöörejäkin on naapurustossa neljä. Ja kylällä tietysti liuta muita tuttuja: arkkitehtia, puheterapeuttia, agronomia, sosiaalityöntekijää jne. Ehkä sitä sitten jokainen hakeutuu myös kaltaiseensa seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka haluaa elämältään jotain muuta kuin tehdä lapsia ovat yleensä muuttaneet sieltä muualle opiskelemaan alle kaksikymppisinä. Nuo on ne mitä jäi jäljelle.
Iso osa kaupunkilaisista haluaa lapsia
En varmaan ole väittänytkään että vain maalla voisi tehdä lapsia? Sieltä vaan on pakko muuttaa muualle mikäli sitä ennen haluaa esimerkiksi kouluttautua. Ne maalle jäävät eivät aio, joten he usein myös saavat lapsia aikaisemmin.
Ei se aina ole noin. Omassa tuttavapiirissäni on lähdetty nuorena yliopistoon tai AMK:n (heti lukion ja / tai armeijan jälkeen), hommattu samoihin aikoihin (tai jopa lukiossa) parisuhde joka kestää, ja sitten kun koulutus on loppuvaiheessa / ohi, palataan takaisin maaseudulle ja perustetaan perhe. Silloin, kun valmistutaan ja aletaan tekemään lapsia, ollaan max. 25-vuotiaita. Ei sen ihmeempää.
Millä rahalla niitä lapsia aletaan tekemään 25-vuotiaana? Saako sieltä maaseudulta oikeasti töitä (ja vieläpä omaa koulutusta vastaavaa) niin helposti, että voi tuosta vaan palata perhettä perustamaan kun todistus on kädessä?
Ihan tosissaan kyselen sillä koko kuvio kuulostaa itselle niin mahdottomalta. Vielä 28-vuotiaana taistelen siitä, että pääsisin kiinni vakituiseen työsopimukseen vaikka opiskelin "hyvin työllistävälle alalle", huomattava opintolaina niskassa ei puhettakaan, että voisin alkaa perustamaan mitään perhettä seuraavan parin vuoden sisällä. Ja olen kyllä katsonut noita pienempiä kyliä ja niiden työpaikkailmoituksia eikä sieltä mulle mitään löytyisi kuitenkaan.
Se sinun "hyvin työllistävä ala" ei ehkä sitten kuitenkaan työllistä niin hyvin.
Kun sulla on jo suhteet kotiseudulla valmiina, ja palaat sinne koulutettuna ammattilaisena esim it-hommiin, sosiaali- ja terveysalalle tai hallintoon, kyllähän sut töihin halutaan.
Lisäksi, asuminen on maalla oikeasti halpaa, kaupunkilaiset ei käsitä.
Itse kouluttauduin juuri IT-alalle (tietojärjestelmätiede) eikä se todellakaan ole niin helppoa saada töitä vaikka sitä mainostetaankin hyvin työllistävänä alana. Huolitellun tehdyn GitHub-profiilin, monipuolisten vapaa-ajalla tehtyjen projektien, erinomaisesti sujuneiden opintojen ja kolmen työharjoittelun (yksi palkaton, kaksi palkallista) jälkeenkin voin edelleen todeta, että ei noita junior-tason hommia ole kovin paljoa tarjolla. Kaikkialla vaaditaan useita vuosia alan työkokemusta mitä minulla ei ole.
Ja joo ymmärrän, että siellä kotiseudulla saattaa ihmisillä olla kontakteja työelämään mikä tietenkin auttaa työllistymään. Kiva homma heille tietty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä usko, että hirveesti on eroja kaupungin ja maaseudun välillä lasten hankintaiässä. Kouluttamattomat tietty hankkivat aiemmin, mutta kyllä kaupungeissakin on paljon amisporukkaa. Monet yliopistossa opiskelleet palaavat maaseudulle, kuten mekin. Täällä on paljon akateemisia, koska asunnot ovat edullisempia, koulut rauhallisempia ja lapsilla tilaa juosta ja temmeltää.
Oispa kiva löytää sellainen pikkukylä, jossa tosiaan on paljon akateemisia. Ei siinä, että mulla olisi mitään amiksia vastaan, mutta kyllähän ne puheenaiheet ja jutut on vaan usein ihan eri maailmoista ja olisihan se siellä pikkukylässäkin kivaa olla kaveri edes jonkun kanssa.
Varmaan vähän eroa myös sillä, asutko jossain Etelä-Suomen maalaiskunnassa vai jossain Kainuussa tai Lapin pikkukunnassa. Me asutaan Etelä-Suomessa ja kyllä täällä lukion ja yläkoulun opettajat ovat kaikki akateemisia. Naapurissa asuu lääkäri ja hammaslääkäri, pankin juristi ja kolme ekonomia sekä pappi. Heti tulee mieleen myös kolme hallintotieteen maisteria. Lähellä olevat tehtaat työllistävät diplomi-insinöörejä. Dippainsinöörejäkin on naapurustossa neljä. Ja kylällä tietysti liuta muita tuttuja: arkkitehtia, puheterapeuttia, agronomia, sosiaalityöntekijää jne. Ehkä sitä sitten jokainen hakeutuu myös kaltaiseensa seuraan.
Enpä kyllä laskisi että noista henkilöistä yksikään työskentelee akateemisella alalla. Ja ennen viisasteluita todettakoon että en laske myöskään omaa ammattiani siihen vaikka olenkin suorittanut maisterin tutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka haluaa elämältään jotain muuta kuin tehdä lapsia ovat yleensä muuttaneet sieltä muualle opiskelemaan alle kaksikymppisinä. Nuo on ne mitä jäi jäljelle.
Iso osa kaupunkilaisista haluaa lapsia
En varmaan ole väittänytkään että vain maalla voisi tehdä lapsia? Sieltä vaan on pakko muuttaa muualle mikäli sitä ennen haluaa esimerkiksi kouluttautua. Ne maalle jäävät eivät aio, joten he usein myös saavat lapsia aikaisemmin.
Ei se aina ole noin. Omassa tuttavapiirissäni on lähdetty nuorena yliopistoon tai AMK:n (heti lukion ja / tai armeijan jälkeen), hommattu samoihin aikoihin (tai jopa lukiossa) parisuhde joka kestää, ja sitten kun koulutus on loppuvaiheessa / ohi, palataan takaisin maaseudulle ja perustetaan perhe. Silloin, kun valmistutaan ja aletaan tekemään lapsia, ollaan max. 25-vuotiaita. Ei sen ihmeempää.
Millä rahalla niitä lapsia aletaan tekemään 25-vuotiaana? Saako sieltä maaseudulta oikeasti töitä (ja vieläpä omaa koulutusta vastaavaa) niin helposti, että voi tuosta vaan palata perhettä perustamaan kun todistus on kädessä?
Ihan tosissaan kyselen sillä koko kuvio kuulostaa itselle niin mahdottomalta. Vielä 28-vuotiaana taistelen siitä, että pääsisin kiinni vakituiseen työsopimukseen vaikka opiskelin "hyvin työllistävälle alalle", huomattava opintolaina niskassa ei puhettakaan, että voisin alkaa perustamaan mitään perhettä seuraavan parin vuoden sisällä. Ja olen kyllä katsonut noita pienempiä kyliä ja niiden työpaikkailmoituksia eikä sieltä mulle mitään löytyisi kuitenkaan.
Se sinun "hyvin työllistävä ala" ei ehkä sitten kuitenkaan työllistä niin hyvin.
Kun sulla on jo suhteet kotiseudulla valmiina, ja palaat sinne koulutettuna ammattilaisena esim it-hommiin, sosiaali- ja terveysalalle tai hallintoon, kyllähän sut töihin halutaan.
Lisäksi, asuminen on maalla oikeasti halpaa, kaupunkilaiset ei käsitä.
Itse kouluttauduin juuri IT-alalle (tietojärjestelmätiede) eikä se todellakaan ole niin helppoa saada töitä vaikka sitä mainostetaankin hyvin työllistävänä alana. Huolitellun tehdyn GitHub-profiilin, monipuolisten vapaa-ajalla tehtyjen projektien, erinomaisesti sujuneiden opintojen ja kolmen työharjoittelun (yksi palkaton, kaksi palkallista) jälkeenkin voin edelleen todeta, että ei noita junior-tason hommia ole kovin paljoa tarjolla. Kaikkialla vaaditaan useita vuosia alan työkokemusta mitä minulla ei ole.
Ja joo ymmärrän, että siellä kotiseudulla saattaa ihmisillä olla kontakteja työelämään mikä tietenkin auttaa työllistymään. Kiva homma heille tietty.
Joo. Jos sulla on kaipuu maalle, soita niihin kuntiin ja kerro mitä osaat ja kysy onko töitä. Mulle tää toimi, tosin ala on eri. Ihan hyvin voivat tarvita juuri sinua.
Se sinun "hyvin työllistävä ala" ei ehkä sitten kuitenkaan työllistä niin hyvin.
Kun sulla on jo suhteet kotiseudulla valmiina, ja palaat sinne koulutettuna ammattilaisena esim it-hommiin, sosiaali- ja terveysalalle tai hallintoon, kyllähän sut töihin halutaan.
Lisäksi, asuminen on maalla oikeasti halpaa, kaupunkilaiset ei käsitä.