Lue keskustelun säännöt.
Näettekö muut painajaisia siitä että asuisitte kerrostalossa?
04.08.2021 |
Jo toisen kerran näin itse asiasta painajaisia, ei omaa pihaa, omaa rauhaa eikä yksityisyyttä. Autolle ei voi kotona tehdä mitään jne.
Kommentit (31)
Kuopion keskustassa on helppo elää kerrostalossa. Kaikki on lähellä, tori, kauppahalli, satama, jossa vene, Väinölänniemen uimaranta, hyvät ravintolat, työmatka kävellen 6 minuuttia, sama aika torille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuopion keskustassa on helppo elää kerrostalossa. Kaikki on lähellä, tori, kauppahalli, satama, jossa vene, Väinölänniemen uimaranta, hyvät ravintolat, työmatka kävellen 6 minuuttia, sama aika torille.
Kuopio on kyllä kaunis kaupunki. Viime viikolla kävin Kuopion Ikeassa matkalla pohjoiseen ja olikin eka kerta koko Ikeassa. Halusin myös syödä siellä ne paljon kehutut lihapullat, mutta ei ne olleet kovin erikoisia.
Näin useita vuosia sen jälkeen, kun olin muuttanut pois siitä kolhoosista.
Vierailija kirjoitti:
Mulle painajainen olisi omakotitalon leikkausta odottavat nurmikko ja pensasaita, syksyn haravoimista odottavat lehtikasat, siivoamista odottavat kellari ja ullakko ja hämärät portaiden alustat, jäätyvät putket talvella ja sähkökatkokset myrskyllä ja pihalla remppaa odottava auto, jota ilman ei pääse edes kauppaan ruokaa ostamaan.
Me ostettiin vuosi sitten ihan uusi okt joten meillä ei ole kellaria, ullakkoa eikä portaitakaan. Putket ei ole jäätyneet, sähkökatkoa ei ole ollut ja piha on sen verran pieni että ei ole juuri ollenkaan haravoimista ja kauppaankin (cittariin) on 500m joten en kulje autolla sinne kuin harvoin. En minäkään halua omakotitaloa jostain landelta jättipihalla ja josta kauppaan on matkaa kilometritolkulla. Ollaan asuttu myös rivitalossa ja kerrostalossa. Mukavaa kokeilla nyt tällaista 👌
Olen 41-v. ja olen aika tarkasti puolet ja puolet elämästäni elänyt omakotitalossa ja kerrostalossa (en siis yhtäjaksoisesti ensin yhdessä ja sitten toisessa vaan yhteensä). Omakotitalossa näin säännöllisesti painajaisia että tulee metsäpalo (talo oli metsän reunassa) tai tulva (mäen päällä, joten tulvauni oli todella omituinen) tai että metsästä tulee susia ja karhuja (yksi karhu siellä asuikin mutta oli uros, eikä susia ollut alueella nähty sitten 1800-luvun jälkeen), tai että tuuli kaataa puita talon päälle, yms.
Kerrostalossa asuessa näitä unia ei ole ollut, joten olen ihan tyytyväinen. Ainoat asuntoon liittyvät ahdistusunet ovat tulleet siitä että olisin muka unohtanut asunnon oven raolleen, mutta tästä syystä minulla onkin tapana kotiin tullessa sen jälkeen kun olen kengät ja päällyvaatteet ottanut pois, tarkistaa että ovi tuli varmasti kiinni. Noita oviuniakaan ei ole tullut varmaan vuosiin enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omakotitalossa asuminen oli v*ttumaista. Ihastuin ensin siihen 40-luvun erikoiseen taloon, jossa oli iso tontti. Oli myös salavia, jotka pudotti syksyllä kilokaupalla lehtiä haravoitavaksi. Lämmittämiseen piti haalia järjetön määrä puita ja niitä kului, kun talo oli harva kuin harakan pesä.
Vieläkin puistattaa, kun siitä ohi ajaa. Onnea vaan nykyisille asukeille. Kerrostalokotini on niin rakas 💚.
Näen painajaisia siitä että asun omakotitalossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En näe, koska itse olen ihan aina valinnut asumismuotoni. On ollut aika, jolloin olen tykännyt asua kerrostalossa, koska koti on ollut vain kääntymispaikka opiskelujen, töiden, harrastamisen ja bilettämisen välissä. Kulttuuri, liikuntamahdollisuudet, baarit, kaikki on löytynyt läheltä. Ei ole tarvinnut tuntea naapureita eikä osallistua pihatalkoisiin. Ja lentokentälle on päässyt reilussa puolessa tunnissa.
On ollut aika jolloin olen tykännyt asua rivitalossa. Pieni oma piha, kaunis koti, helppo hoitaa ja kuitenkin mahdollisuus lapsella juosta turvallisesti ensin kontata ja sitten juosta paljaalla nurmikolla. Pieni taloyhtiö, jossa kaikki tunsivat toisensa ja leikkipaikalta löytyi aina kavereita.
Tällä hetkellä asun ok-talossa. Iso puutarha, laiturilta pääsee uimaan, tilaa tehdä melkein mitä tahansa. Jos puoliso ei kieltäisi niin ottaisin pari lammasta ja ponia.
Jossain vaiheessa varmaan jälleen palaan kt- tai rt-osakkeeseen, kun ikää tulee. Pääsee jälleen helpolla. Ehkä vietän talvet etelässä, ainakin kulunut kesä vahvisti sitä päätöstä, niin paljon nautin helteistä ja nyt ottaa päähän, kun joutuu jälleen palelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerrostaloasuminen on tässä elämänvaiheessa parasta. Kaikki asumismuodot olen käynyt läpi.
En, mutta usein olen nähnyt painajaista, että asun maalla homehtuneessa talossa. Tosin se oli MELKEIN totisinta totta, onneksi vältin luodin...
Tätähän sä hait, vastakkainasettelua.