uskaltaisitko tehdä lapsen 40v?

miksi en uskaltaisi?



Esikoinen syntynyt 38 v ja vielä mietin toisen tekemistä ;-)

Lapsen aikuistuessa olisin jo melko vanhus, liku kuusikymppinen.

Tämän tuppaavat unohtamaan nämä ikinuoret nelikymppiset, jotka kuumeilevat.

Mummoni teki viimeisensä 47-vuotiaana. Minua itseäni ei ole koskaan häirinnyt se, että vanhempani olivat lähes 4-kymppisiä saadessaan minut. Sitten tuli vielä pikkuvelikin. Äiti ja isä on äiti ja isä, vaikka olisivat minkä ikäisiä tahansa.

Silloin pitäisi vielä monta vuotta jaksaa töitäkin tehsä. Ei kuuskymppiset muuten ole vanhuksia muutenkaan.

Ei se ehkä tuosta uskalluksesta olisi kiinni, vaan halusta. Jos kovasti haluaisin, niin varmaan uskaltaisinkin. Mutta nyt hieman päälle kolmikymppisena tuntuu siltä että en halua äidiksi enää nelikymppisenä. Mutta koskaan ei pidä sanoa ei koskaan ;)

Mulla kaksi lasta ja ikää vajaat 40-v. Teksisin varmaan kolmannen jos olisin nuorempi, nyt en enää jaksa enkä uskalla; kromosomihäiriöt plus muut riskit.

omalla kohdallani lapsiluku on täysi. Monelta nelikymppisiä äitejä kauhistelevalta taitaa unohtua, että vielä jokunen vuosikymmen sitten ehkäisy ei vielä ollut helposti kaikkien saatavilla, joten lapsia syntyi perheisiin vielä naisten ollessa lähempänä viittäkymmentä! Eipä sitä silloin kummeksuttu, tosian saattoivat lapset joutua jo pienestä isompien sisarustensa hoivaamiksi.



Nykyajan naiset ovat terveitä ja sillä tavoin nuorekkaampia, että lasten saaminen nelikymppisenä ei tarkoita automaattisesti lapsen jäämistä orvoksi kymmenvuotiaana. Omassa suvussani on koulutettuja, terveitä naisia, jotka ovat synnyttäneet lapsia vielä reilu nelikymppisinä, eivätkä vielä 80- vuotiainakaan ole raihnaisia kiikkutuolimummoja!



Kannattaa kuunella vain omaa sisintään ja uskoa ja luottaa kykyihinsä.

mutten haluaisi.

Lapsen aikuistuessa olisin jo melko vanhus, liku kuusikymppinen.

Tämän tuppaavat unohtamaan nämä ikinuoret nelikymppiset, jotka kuumeilevat.

Lääkärinikin sanoi, ettei perusterveellä naisella mitään estettä.

En halua riskeerata terveyttä ja henkeä, vaikka vielä yksi lapsi olisikin ihana.

ja miksi en olisi uskaltanut?

Olen terve, ja synnytin terveen lapsen kaksi viikkoa myöhemmin kuin täytin 40.

Jälkitarkastuksessa lääkäri tokaisi että siitä sitten toinen perään.



Ihmeellistä mitä asenteita ihmisillä yhä nykyään on (täällä vauvasivuilla, muualla tällaista kummastelua ei tapaa).

oma äitini abortoi 40 vuotiaana, koska lapsi olisi ollut vammainen. Oli käynyt ilmi raskauden seurannassa ja tuossa iässä riskit alkavat kohoamaan. En käy äitini päätöstä kritisoimaan tai muutenkaan arvostelemaan, mutta itse en tästä johtuen halua lapsia yli 40 vuotiaana.

Ihanasti kirjoitettu *9*

Ehdottamasti ja teinkin juuri nelikymppisenä oman iltatähteni,

Enkä ole katunut kertaakaan vaan nauttinut ja iloinnut joka hetkestä.

Vanhin lapseni on parikymppinen ja hänkin rakastaa pikkusisartaan täysin rinnoin,kuten me muutkin.Ei ole häirinnyt ikäero.

Jokaiselle joka suunnittelee nelikymppisenä lasta,toivon sydämeni pohjasta ihanaa vauvanodotusta.

Sain juuri rintasyöpädiagnoosin ja oma kuolevaisuus on käsinkoskeleltavaa.

40v?

Riskit tietysti kasvavat ja mahdollisesti ei omien lastenlasten kanssa enää jaksa olla niin paljon, kun on jo vanhempi. Itse ainakin huomaan tämän miehen vanhempia ja omiani vertaillessa. Omat vanhempani 60-vuotiaita ja jaksavat hyvin touhuta lasten kanssa ja ottaa viikonlopuksi kylään tms., mutta miehen 70+ vanhemmat eivät.

eli 40 on ikää lasissa kun tämä vauva syntyy jos kaikki menee hyvin.

toinenkin olis saanut tulla. 42 vpäätin, ettei enää. Oma äitini oli 42 kun syynnyin.