Kahden kulttuurin perheet
Asutteko Suomessa vai puolison kotimaassa? Miksi?
Me asumme Suomessa ja harkitsemme paluuta mieheni kotimaahan Espanjaan, jossa olemme myös asuneet, mutta ennen lapsia.
Kiinnostaa varsinkin niiden kokemukset, jotka ovat lähteneet lasten kanssa toiseen kotimaahan. Miksi lähditte ja miten meni? Oletteko katuneet päätöstä?
Kommentit (3)
Ei siis kenenkaan kotimaassa. Aikaisemmin asuimme miehen kotimaassa kolmisen vuotta hanen tyonsa takia; ei ollut niinkaan mukavaa olla aina se "ulkomaalainen" vaikka puhunkin miehen kielta hyvin (vaikkakaan en aidinkielenomaisesti). Minulle ei loytynyt sielta koulutustani vastaavaa tyota, vaan jouduin tekemaan tavallaan "hanttihommia". Myos aina kun asiat miehen kotimaassa harmittivat, mies otti kritiikin henkilokohtaisesti (sinansa ihan ymmarrettavaa). Meille tama kolmannessa maassa asuminen siis sopii parhaiten, molemmilla on koulutusta vastaava tyo, ja jos kumpikaan valittaa asuinmaamme oloista (noin yleensa olemme kylla tyytyvaisia), se ei osu kenenkaan nilkkaan. Lisaksi olemme molemmat samalla tavalla ulkomaalaisia taalla, eli kumpikaan ei tunne jaavansa ulkopuolelle.
ja kokemukset ovat hyvin pitkälle samat kuin edellisellä.
Helpompaa olla neutraalilla maaperällä.Kumpikaan si loukkaannu kommenteista kun ihmeteillään tâkäläisten omituisuuksia :) Lapsemme ovat syntyneet täällä ja heillä on kyllä aika vahva paikallinen identiteetti pohjoisella ja etelällä höystettynä.
Me myös puhumme tämän maan kieltäkotikielenämme.Kummallakaan ei ole etulyöntiasemaa siinäkään.
Nyt kyllä kaduttaa ettemme esim. alakouluaikoina asuneet pidempään miehen kotimaassa. Lapset olisivat hyötyneet siitä valtavasti.