Vaikea ymmärtää, miten kukaan voi päästää itsensä lihomaan ylipainoiseksi!

miksi jotkut sitten tupakoi omasta halustaan.

.. kun on itse painava, niin aina väsyttää ja helposti hengästyy.. Hikeä pukkaa pienikin ponnistus.

vaan pitäisit huolta itsestäsi ja unohtaisit mitä muiden painoindeksit tai olotilat ovat.

Minä taas en ymmärrä miten jotkut pystyy pysymään laihoina. Itse kun en muista aikaa jolloin olisin ollut hoikka, en siis koskaan. Olin jo lapsena pullukka. :(

Ja paha olo, kun ei syö.



Pitää muuttaa tottumuksia ja se on vaikeaa. (Tosin kannattaa! On terveempi ja jaksaa paremmin, puolustuskyky kasvaa jne.)

jos vertaa ap:n ymmärryksen puutteeseen...

itsellä ainakin paino nousi masennuksen seurauksena. silloin ei todellakaan tehnyt mieli harrastaa mitään liikuntaa(tai edes lähteä ovesta ulos) ja ruuanlaitto ei huvittanut eli tuli ostettua pikaruokaa tai korvattua ateria jollain epäterveellisellä mitä kaapista löytyi. ei ollut siitä kiinni tekikö mieli vaikka pizzaa mutta kun kotiruokaa ei valitettavasti saa kotiinkuljetuksella tilattua.

ennen masentumistani painoindeksi oli just ja just 19, pahimmillaan varmaan jotain 28. tällä hetkellä on 24:än tippunut kun en ole masentunut (raskaana kylläkin) ja raskauden jälkeen ajattelin tiputtaa painoni 62kiloon jolloin painoindeksi olisi 20,7.

Kyllähän mässäilyn jälkeen tulee sellainen turvonnut ja huono olo, mutta lihominen ei vaadi välttämättä mässäilyä. Syö vähän isompia annoksia, ostaa suklaapatukan aina kauppareissulla, hakee pakastimesta jätskin välipalaksi hedelmän sijasta - ja kas, pikkuhiljaa kilot vaan kertyvät ilman ylenpalttista mässäilyä ja huonoa oloa. Paino nousee, mutta hitaasti, eikä sitä välttämättä edes tajua (tai ei jaksa välittää, kun "eihän se ole kuin muutaman kilon noussut").



Tässä ainakin yksi syy. Nimimerkillä kokemusta on.

Miten jotkut voi olla sairaalloisen lihavia? En puhu nyt mistään vähän pullukasta vaan sellaisesta terveydelle vaarallisesti liikalihavuudesta.



Ymmärrän kyllä raskauden aikaisen tai sairastumisesta johtuvan lihomisen, mutta miten muuten voi lihoa?



Mutta toisaalta, eihän laihuuskaan ole tae terveellisistä elämäntavoista.

ja mä en tajua,että miksi jotkut ei pysty lopettaa tupakointia kun itse pystyin..

niin olen kyllä miettinyt ihan samaa. Lähinnä katselessani näitä suurimpia pudottajia tai vaikka 400-kiloisia kavereita, jotka ei enää pääse liikkumaan mihinkään. Niin, eikö ne hälytyskellot soi yhtään aiemmin ennenkuin tilanne on päässyt noin pahaksi?

Ennen raskautta ja synnytystä ja varsinkin alle 30-kymppisinä pysyin hoikkana vaikka millä elämäntavoilla.



Nyt raskauden jälkeen ihan normaaliruokailulla pullistuu ;( ja juu, kiloja liikaa 7, tunnen itseni pulleaksi, turvonneeksi ja kankeaksi...mutta ennen kaikkea väsyneeksi. Vauva 5 kk herää ja on aina herännyt 4-8 kertaa yöllä enkä mä pysty nukkumaan päivisin... itkettää väsymys...ja harmittaa kaikki...eli "tunnu missään" pitänee paikkansa. Tuntuu kyllä, mutta ei tod. ole nyt ihan päällimmäisenä mielessä.

kaikki tässä maailmassa ei parane tahdon voimalla.

kun olin fyysisesti ja psyykkisesti terve. Lauoin jopa äidilleni tuollaista silloin. Kyllä mä olin silloin kakara.

raha-asiansa, tai kuinka jotkut ei hanki koulutusta ja pätevyyttä johonkin työhön. En myöskään ymmärrä, kuinka joku tulee vahingossa raskaaksi, varsinkin useamman kerran. En myöskään ymmärrä, miksi joku menee yhteen väkivaltaisen ja juopon miehen kanssa... Maailmassa on paljon käsittämättömiä asioita...

Mutta toisaalta, eihän laihuuskaan ole tae terveellisistä elämäntavoista.

Eikä laiha/hoikka ole välttämättä yhtään sen terveempi tai hyväkuntoisempi kuin lihavakaan. Esim. mun yks kaveri on jatkuvasti kuumeessa, siis kuukausikaupalla päivittäin lämpöä. Lääkärit ei osaa tehdä sille mitään. Tyyppi on hoikka ku heinäseiväs vaikka syö vähintään yhtä paljon kuin minä (bmi 29). Usein käydään yhdessä lenkeillä, kunto on suunnilleen samalla tasolla.

Ehkä vain esim. väärällä tavalla.



On voinut tosi monesti voittaa itsensä, mutta on silti edelleen lihava.

sitä varmempi olen, että lihominen ja laihana pysyminen riippuu hyvin pitkälti geeneistä. Ja ei, itse en ole lihonut kolmekympin rajapyykin ylitettyäni vaan painan tismalleen saman verran kuin lukioaikoina. BMI huitelee edelleen 20 tienoissa ja valehtelematta syön kuin hevonen. Juon olutta ja siideriä, dippaan sipsejä ja vedän karkkia lähes päivittäin. Kilot eivät vain minuun tartu samalla tavalla kuin esimerkiksi äitiini, joka on koko aikuisikänsä taistellut ylipainon kanssa. Samoin monet kaverini syövät huomattavasti vähemmän kuin minä, mutta silti ovat saaneet sen 10-15 kiloa lisää lanteilleen sitten teinivuosien. Toki harrastan liikuntaakin päivittäin, mutta yksi juoksulenkki ei kuluta kuin noin 500 KCal, joka vastaa yhtä välipalaa ja suklaapatukkaa.



En koskaan tuomitse "normaaleja" ylipainoisia. Toki nämä 200-300 kiloiset ihravuoret ovat asia erikseen. Heidän tulisi oikeasti tehdä jotain ihan terveydenkin kannalta.

jotka eivät voi ymmärtää, että ihmiset _ihan oikeasti_ ovat erilaisia. jos ymmärrys pyörii oman navan ympärillä, niin vaikeahan sitä on tajuntaa laajentaa niin että edes yrittäisi myötäelää tai ymmärtää muita?

lienevätkin maailman tärkein asia.