Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ilmastopaketti iskee Suomeen ja näin se tulee näkymään
15.07.2021 |
EU:n esittämien ehdotusten tavoitteena on saada unioni hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Suomi on asettanut omaksi aikarajakseen vuoden 2035. Lue, miten millaisia vaikutuksia ilmastopaketilla on toteutuessaan suomalaisten arkeen.
EU:n keskiviikkona esittelemät ehdotukset unionin ilmastopäästöjen vähentämiseksi koskevat laajasti eri sektoreita. Mukana ovat teollisuuden päästöt, liikenne, asuminen, maatalous, uusiutuva energia, energiatehokkuus sekä metsien käyttö hiilinielujen ja biomassan kannalta.
Myös tie- ja meriliikenne ovat mukana sekä hiilinielujen maakohtaiset tavoitteet. Keskiviikkona paketista käsiteltiin osa. Kokosimme tähän ilmastopaketin vaikutuksia kuluttajien kannalta.
- Autoilu
Bensa- ja dieselautoilu kallistuvat, kun liikkujia ohjataan vähäpäästöisempiin kulkuneuvoihin.
Henkilö- ja pakettiautojen päästörajoja kiristetään. Bensan hinta voi nousta, kun bensanjakelijat eli huoltoasemat joutuvat maksamaan päästöoikeuksistaan.
Autojen päästörajoihin on luvassa muutoksia. EU komissio esittää, että kaikkien rekisteröitävien uusien autojen on vuodesta 2035 alkaen oltava päästöttömiä. Tämä tarkoittaisi sitä, että käytännössä uusien polttomoottoriautojen myynti loppuisi EU:ssa vuonna 2035.
Jos on esimerkiksi sähköpolttoaineita, niin se ei tarkoita sitä, etteikö polttomoottoriautoja voisi käyttää. Mutta uusista autoista ei saa vuoden 2035 jälkeen tulla päästöjä.
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan Markku Ollikaisen mukaan autoilun kustannuksissa ei hyvässä tapauksessa tapahdu olennaista muutosta. Se, miten paketti näkyy tavallisen ihmisen elämässä, riippuu muun muassa siitä, miten liikenteen kustannukset kehittyvät ja kuinka nopeasti päästötön liikenne tulee.
Puhtaisiin käyttövoimiin siirtyminen tapahtuu vaiheittain; sitä mukaa kun ihmiset ostavat autoja. EU-maille tulee tiukempia vaatimuksia sähköautojen latausverkoston ja muiden vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluverkon rakentamiseen. Suomessa sähköautojen latausverkkoa on laajennettu tänä vuonna runsaasti eri puolilla maata.
Kommentit (95)
Milloin tämä kaikki toteutuu?
Tämänpäiväisen julkistuksen jälkeen EU komission ehdotukset siirtyvät Euroopan unionin neuvoston käsittelyyn, joka kestää kuukausia. Kokonaisuudessaan neuvottelujen arvioidaan kestävän parin vuoden ajan.
Miksi päästövähennyksiä tarvitaan?
Päästöjä vähentämällä pyritään hillitsemään maapallon lämpenemistä. Jotta maapallon lämpeneminen voitaisiin rajoittaa 1,5 asteeseen on hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä keskeistä.
Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että kaikki syntyvät hiilidioksiidipäästöt olisi kyettävä sitomaan ilmakehästä takaisin luontoon. Tämänhetkisellä päästöjen tasollä takaisinsitominen ei ole mahdollista, sen vuoksi päästöjä on vähennettävä merkittävästi.
Ilmaston lämpeneminen näkyy ääriolosuhteiden yleistymisenä Euroopassa ja koko maailmassa. Maapallon lämpenemisen seurauksia ovat merenpinnan tason nousu, valtamerien happaneminen ja luontokato.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiantuntijat sanovat, että välitön vaikutus voi olla karu. Jokainen muistuttaa silti, että ilmastonmuutoksen sivuuttaminen murentaisi kaikkien toimialojen kannattavuuden. Siksi on toimittava.
EU-komissio julkisti laajan ilmastopakettinsa keskiviikkona. Ilmastopaketti vaikuttaa niin positiivisesti kuin negatiivisestikin Suomen talouteen. Osalle toimialoista kyseessä on suuri haaste, mutta paketti avaa myös ovia uusille tuotantoaloille.
Ilmastopaketti sisältää ehdotuksia käytännön ilmastotoimiksi EU:n kiristetyn päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Paketin tavoitteissa mainitaan muun muassa polttomoottoriautoista luopuminen vuoteen 2035 mennessä, hiilitullit osalle tuotteista ja metsien suojelu sekä istuttaminen.
Haastatellut asiantuntijat painottavat, että paljon on hämärän peitossa. Selvää on, että vaikutukset eroavat toimialakohtaisesti ja jopa toimialan sisällä.
Lisäksi lähitulevaisuudessa vaikutukset voivat olla karuja, mutta asiantuntijat muistuttavat, että paketti on hyvin tarpeellinen: ilmastonmuutoksen hallitsematon eteneminen tietäisi paitsi ekologista katastrofia, myös tuhoa lähes kaikille toimialoille.
- Teollisuus
>Lyhyellä aikavälillä ilmastopaketti voi johtaa työpaikkojen vähenemiseen.
Suomen teollisuudelle EU-ympäristöpaketin päätökset ovat merkittäviä, Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus arvioi.
– Se pakottaa osaa teollisuuden aloista uudistumaan aiempaa nopeammin eli kiihdyttää investointeja tehokkaampaan energian käyttämiseen ja uusiin tuotannon tapoihin.
Tekemistä on esimerkiksi metsäteollisuudella, eikä Lehmuksen mukaan ole kahta kysymystäkään siitä, etteikö investoinnit tulisi kalliiksi.
– Lyhyellä aikavälillä eli siirtymävaiheessa voi tulla kustannuksia työpaikkojen muodossa.
Toisin sanoen lähitulevaisuudessa komission päätökset voivat aiheuttaa jopa työttömyyttä. Autoteollisuudelle unionin päätökset saattavat olla haaste, mutta Lehmuksen mukaan Uudenkaupungin autotehdas on jo osoittanut kykenevänsä tuottamaan vähäpäästöisempiä autoja.
– Sen osalta riskinä on vain Mercedes Benzin päätökset. Käsittääkseni tehtaalla menee kuitenkin hyvin.
EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo uskoo, että teollisuudessa jakaudutaan voittajiin ja häviäjiin.
– EU:n ulkopuolelta komponentteja tuoville vaikutus voi olla paljon suurempi kuin EU:n sisältä materiaalinsa ostaville.
EU aikoo asettaa hiilimaksut esimerkiksi teräkselle, alumiinille ja sementille, jotka tuodaan unionin ulkopuolelta. Tämä voisi vaikuttaa esimerkiksi osaan konepajateollisuudesta.
Teknologiateollisuudelle paketti avaa ovia, arvioi Helsingin yliopiston ympäristöekonomian emeritusprofessori, tutkimusjohtaja ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen
EU:n kunnianhimoinen politiikka ennemminkin parantaa teknologiateollisuuden kilpailukykyä kuin heikentää sitä, Ollikainen arvioi.
– Ala saa etua sekä maineenmuodostuksen että teknologisen kehityksen kautta.
Ollikainen uskoo myös suomalaisen energiateollisuuden hyötyvän ilmastopaketista, sillä turpeesta ollaan luopumassa vuoteen 2025 mennessä ja kivihiilestä neljä vuotta myöhemmin.
Kun fossiilisista polttoaineista jäljelle jää vain maakaasu, on suomalainen energiateollisuus huomattavasti pidemmällä kuin suuri osa eurooppalaisista kilpailijoista.
– Teollisuus on pikemminkin ollut tyytyväinen, että päästöoikeuksien hinta on korkea, sillä se vahvistaa suomalaisten yritysten asemaa suhteessa muihin eurooppalaisiin yrityksiin, Ollikainen sanoo.
- Liikenne
Ollikainen arvioi, että että EU-tavoitteiden saavuttamiseksi joudutaan käyttämään kotimaisia toimia.
Komissio ei esittänyt helpotuksia talvimerenkululle. Ollikaisen mukaan tästä suomalaisten kannattaisi pitää jatkossakin ääntä.
Itämeri jäätyy talvisin, ja jäänmurtajat saastuttavat tavallisia laivoja enemmän. Koska Suomen logistiikalle laivarahti on tärkein viennin ja tuonnin muoto, voi rahdin kallistuminen iskeä muun muassa vientialoihin rajusti murentaen niiden kannattavuutta, sanoo Etlan Lehmus.
Vuodesta 2026 alkaen alusten on palautettava päästöjään vastaavat päästöoikeudet täysimääräisinä. Tämä on EK:n Haapasalon mukaan liian nopea muutos.
– Arvion mukaan 2023 lisäkustannus voisi olla noin 60 miljoonaa euroa ja vuonna 2026 lisäkustannus olisi 300 miljoonaa euroa. En usko, että näin aikaisin voisi olla tämä säädäntö voimassa, Haapasalo sanoo.
- Metsät
Metsäteollisuudelle ja metsätilallisille tärkeimmät päätökset selviävät vasta myöhemmin, Lehmus arvioi. Jo nyt metsien asema hiilinieluina kasvoi. Käytännössä unioni sitoutuu istuttamaan lähitulevaisuudessa kolme miljardia puuta ja jäsenvaltioilta edellytetään että ne huolehtivat hiilinieluistaan ja laajentavat niitä.
Suomessa on metsää monia muita EU-maita enemmän. Huolena on ollut, että Suomi joutuu metsäisenä maana toimimaan muun unionin hiilinieluna, mikä taas voisi luoda epävarmuutta metsätilallisten ja metsäteollisuuden näkymiin.
Emeritusprofessori Ollikainen ennakoi, että metsäteollisuuden kustannukset eivät juuri nouse, koska se saa enemmän päästöoikeuksia kuin käyttää.
- Maatalous
Asiantuntijoiden mukaan nyt julkituodusta paketista ei voi vetää suoria johtopäätöksiä siitä, hyötyisikö vai kärsisikö maatalous.
Ilmastopaketti vaatii alalta muokkautumista, mutta asiantuntijat muistuttavat, että alan todellinen uhka on ilmastomuutos.
– Paketti haastaa maa- ja elintarviketalouden miettimään uusia energiatehokkaita, ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja. Vaikka ne voivat vaatia investointeja, ne eivät välttämättä pitkän päälle lisää kustannuksia, vaan voivat vähentää niitä, Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg arvioi.
Uusia tulovirtoja voisivat tuoda muun muassa lihankorvikkeet.
Etlan Lehmus muistuttaa, että maatalous on mielenkiintoinen toimiala, sillä sen päästöt eivät ole pudonneet muiden alojen tavoin.
Suomessa maatalouden päästöt ovat ainoana toimialana nousseet viimeisen 15 vuoden aikana, kertoo Valtioneuvosto.
- Palvelut
EU:n ympäristöpaketilla ei pitäisi olla asiantuntijoiden mukaan suoraa vaikutusta palveluihin. Sen sijaan päästörajoitukset voivat vaikuttaa epäsuorasti.
– Yleisesti kotimarkkinoille toimiville palveluille paketin vaikutukset jäävät vähäisemmiksi, EK:n Haapasalo pohtii.
Välillisiä vaikutuksia voi koitua aloille, jotka ovat hyvin riippuvaisia liikenteestä. Lehmuksen mukaan tällaisten alojen kustannustaso voi kasvaa. Se taas voi vaikuttaa kannattavuuteen, mikäli yritys ei tee logistisia muutoksia. Negatiiviset vaikutukset ovat kuitenkin marginaalisia.
Mitä jää käteen?
Kaikki asiantuntijat painottavat monikansallisten toimien tärkeyttä ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
– On katsottava tämän siirtymävaiheen yli. Monella alalla on sopeutumisjakso, jossa voidaan nähdä irtisanomisia, Lehmus sanoo.
Hän kuitenkin painottaa, että tekemättömyys olisi taloudellisesti ja inhimillisesti vielä suurempi uhka.
– Ilmastonmuutos synnyttää ääri-ilmiöitä, jotka näkyisivät lopulta kaikkien alojen kannattavuudessa. Kyseessä on kaikkien yhteinen etu.
EU n tärkein agenda on tässä päästä verottamaan päästökiintiö kaupoilla sun muilla veivauksilla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sähköautojen hinnat putoavat.
Metsänomistajat saavat lisää EU tukea.
Suomessa laitetaan panostetaan nyt kunnolla, mutta entäs muut maat?
Paskalta tämä kaikki tuntuu, jos Suomi on etunenässä ja pelkkä Suomi on vain hyvin pieni osa tätä koko maailmaa. Nyt sentään saisi kaikki maat osallistua tähän kunnolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
EU n tärkein agenda on tässä päästä verottamaan päästökiintiö kaupoilla sun muilla veivauksilla
Jaa. Kyllä tämä 30 päivää kestävä helleputki alkaa olla näillä lakeuksilla aika Game Over -tavaraa täkäläiselle luonnolle.
Pihalla on kuollut käytännössä kaikki mitä ei ole vedellä kasteltu.
Köyhän elämä vaikeutuu entisestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Bensan hinta nousee ensin nopeasti kahteen euroon ja sitten siitä yli, ehkä 2.5 e litra nähdään nopeammin kuin luullaan.
Möin juuri moottoriveneen pois.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa laitetaan panostetaan nyt kunnolla, mutta entäs muut maat?
Paskalta tämä kaikki tuntuu, jos Suomi on etunenässä ja pelkkä Suomi on vain hyvin pieni osa tätä koko maailmaa. Nyt sentään saisi kaikki maat osallistua tähän kunnolla.
Ainakin Ranskassa, Saksassa ja Ruotsissa on täsmälleen sama tappiomeininki uutiskommenteissa menossa kuin täälläkin.
Eli kaikki saavat turpaansa. Hyvä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Bensan hinta nousee ensin nopeasti kahteen euroon ja sitten siitä yli, ehkä 2.5 e litra nähdään nopeammin kuin luullaan.
Möin juuri moottoriveneen pois.
Ei bensan hinta nouse vielä vuosiin pumpulla kunnolla. Tuottajat tulevat laskemaan hintaa jotta saavat viimeiset miljardit pumpattua muinaisruumista irti.
Mitähän lähi-idän ökymaissa seuraavaksi tuotetaan? Taitaa tulla tiukat paikat.
Tämän lisäksi Ville Niinistö on katsonut tarpeelliseksi olla julkisuudessa länkyttämässä jatkuvasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pelkkää kusetus ja laumasielujen vedätystä koko ilmastonmuutos. Puuttuisivat väestöräjähdykseen ja turvapaikkasoppailuun joka oikeasti näivettää Euroopan ja maapallon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bensan hinta nousee ensin nopeasti kahteen euroon ja sitten siitä yli, ehkä 2.5 e litra nähdään nopeammin kuin luullaan.
Möin juuri moottoriveneen pois.
Ei bensan hinta nouse vielä vuosiin pumpulla kunnolla. Tuottajat tulevat laskemaan hintaa jotta saavat viimeiset miljardit pumpattua muinaisruumista irti.
Mitähän lähi-idän ökymaissa seuraavaksi tuotetaan? Taitaa tulla tiukat paikat.
No, tämä nähdään, että nouseeko vaiko ei. Itse luulen, että nousee sinne kahteen ja nopeasti.
Olihan Haliituksella joku ajatus bensan minimihinnaksi, että sen alle ei bensaa myydä. Vielä se totetutumatta, mutta verotuloja tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
EU n tärkein agenda on tässä päästä verottamaan päästökiintiö kaupoilla sun muilla veivauksilla
Vain taloudesta mitään ymmärtämätön voi sanoa tavoitteen olevan mahdollisimman suuri verotus.
Mitäs jos vaikka koittaisit joskus yrittää, niin oppisit jotain taloudesta? Yleensä ne tavoitteet ovat tärkeitä, katsos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Bensan hinta nousee ensin nopeasti kahteen euroon ja sitten siitä yli, ehkä 2.5 e litra nähdään nopeammin kuin luullaan.
Möin juuri moottoriveneen pois.
Ei bensan hinta nouse vielä vuosiin pumpulla kunnolla. Tuottajat tulevat laskemaan hintaa jotta saavat viimeiset miljardit pumpattua muinaisruumista irti.
Mitähän lähi-idän ökymaissa seuraavaksi tuotetaan? Taitaa tulla tiukat paikat.
Siellä on jo paljolti siirrytty muihin aloihin, erityisesti palvelu ja luksusalat. Öljy on enää pienessä osassa.
Vierailija kirjoitti:
Pelkkää kusetus ja laumasielujen vedätystä koko ilmastonmuutos. Puuttuisivat väestöräjähdykseen ja turvapaikkasoppailuun joka oikeasti näivettää Euroopan ja maapallon!
Ajattele, kun Nigeriasta lähtee aluksi vaikka 10 miljoonaa ihmistä kävelemään. Kohti parempaa.
Pakko täällä on silti kotia lämmittää ja asua, siihen ei minkään sortin hinnankorotukset vaikuta.
Alue: Aihe vapaa
- Asuminen ja lämmitys
Asuntojen lämmittäminen fossiilisella energialla kallistuu, kun rakennukset liitetään ehdotuksen mukaan päästökauppaan. Päästöoikeuksien hinnannousu lisää fossiilisten energianlähteiden hintojen nousupainetta.
Energiayhtiöt joutuvat jatkossa ostamaan päästöoikeuksia sitä enemmän, mitä enemmän ne käyttävät fossiilisia polttoaineita, eli kivihiiltä, maakaasua, turvetta ja öljyä. Näitä käytetään paljon erityisesti Helsingissä.
Esimerkiksi Helsingissä kiinteistöjen lämmityksessä käytetään yhä paljon fossiilista energiaa. Uusi ilmastopaketti uudistaa lämmityksen päästökauppaa.
Lämmityskulut noussevat esimerkiksi öljylämmitteisissä rakennuksissa. Odotus on, että jatkossa lämmitys hiilineutraaleilla energialähteillä tulisi olemaan samanhintaista tai edullisempaa kuin fossiilisilla lähteillä.
- Kulutustavarat
Joidenkin kulutustavaroiden hinnat kallistuvat. Tähän vaikuttaa muun muassa se, onko tuotteen valmistuksessa tai sen materiaalien prosessoinnissa käytetty uusiutuvaa energiaa vai ei.
Uusilta tuotteilta vaaditaan lisää energiatehokkuutta. Energian verotuksen nousu saattaa siirtyä raaka-aineiden ja tuotteiden hintoihin.
Meriliikenne otetaan mukaan päästökauppaan. Se tarkoittaa, että Suomelle elintärkeä rahtiliikenne kallistuu.
Koska tavoitteiden kiristäminen nostaa kustannuksia, EU:n ulkorajoilla otettaisiin käyttöön hiilimaksut vuodesta 2026 alkaen suojaksi halpatuonnilta ja tietyiltä runsaspäästöisiltä tuotteilta.
Niitä peritään yrityksiltä, jotka tuovat EU-alueelle viiden eri alan tuotteita: sementin, lannoitteiden, raudan ja teräksen, alumiinin sekä sähkön tuottajilta.
Hiilitullien maksajiksi joutuvat esimerkiksi Kiinasta ja Venäjästä tuovat yritykset. Venäjän tuontisähkö on tärkeää Suomelle. Koska sitä tuotetaan valtaosin fossiilisilla polttoaineilla, Venäjältä tuleva sähkö todennäköisesti kallistuu.
Hiilitulleja kerätän jatkossa tietyiltä runsaspäästöisiltä tuotteilta. Tämä voi nostaa tuotteiden kuluttajahintoja.
- Tukea pienituloisille
(Huom. Ylkäripylläri Suomi vastustaa tätä koska se on kuulemma muka "tarpeeton" tuki)
Kuluttajahintojen nousu osuu erityisesti pienituloisiin. Heidän tilanteensa helpottamiseksi komissio esittää erillistä tukirahastoa, jonka on tarkoitus auttaa kotitalouksia lisäkustannusten kattamisessa.
Vuosina 2025–2032 tästä "sosiaalisesta ilmastorahastosta" jaettaisiin rahaa yli 72 miljardia euroa kotitalouksille, matkustajille ja mikroyrityksille, tuettaisiin investointeja rakennusten energiatehokkuuteen sekä rahoitettaisiin nolla- ja vähäpäästöisen liikenteen käyttöä.
Sosiaalisen ilmastorahaston kautta voitaisiin tukea vähävaraisia esimerkiksi lämmitysjärjestelmien uusimisessa.
Rahasto on toistaiseksi ehdotuksen asteella, eikä sitä ole EU:n jäsenmaissa vielä hyväksytty.
- Työpaikat
Uudet teknologiat voivat vähentää tarvittavan työvoiman määrää, mutta toisaalta muutos tuo myös uusia työpaikkoja teollisuuteen.
Meriliikenteen mukaantulo päästökauppaan lisää rahtiliikenteen kustannuksia.
Toisaalta komissio laskee, että uusia työpaikkoja syntyy uudistusten ansiosta esimerkiksi rakennusalalle ja teollisuuteen jo tällä vuosikymmenellä miljoona.
Uudistus voi tuoda lisää työpaikkoja, kun rakennuskantaa uusitaan. Esimerkiksi Espanjassa lasketaan, että vihreä rakentaminen(siirryt toiseen palveluun) voi synnyttää satojatuhansia uusia työpaikkoja.