Onko aidosti hyviä ihmisiä missään?
Tarvitsisin sellaisen, jonka seurassa tulisi turvallinen olo ja joka välittäisi minusta, vaikka olenkin vajavainen. Haluaisin myös itse saada rakastaa toista ihmistä.
Monessa paikassa (erityisesti tällä palstalla ja some-ryhmissä) monet ihmiset ovat hyvin ilkeitä ja pinnallisia ja alkavat helposti kiusata, jos huomaavat, että joku on huonoitsetuntoinen ja epävarma. Missä olisi sellainen ihminen, joka voisi välittää minustakin?
Kommentit (42)
Sellaisia ihmisiä kyllä on. On kuitenkin eri asia haluavatko he enää tulla käytetyksi rakkaus- ja välittämisautomaatteina, kun sitten alkaakin vastapuolta yleensä jännikset kiinnostamaan enemmän.
Ilmeisesti mitään ratkaisua ei vain ole. Olen liian epäcool ja tylsä naisille ystäväksi sekä liian epäviehättävä miehelle naisystäväksi. Joten olen ihan totaalisen yksin, eikä kukaan välitä.
Vierailija kirjoitti:
Sellaisia ihmisiä kyllä on. On kuitenkin eri asia haluavatko he enää tulla käytetyksi rakkaus- ja välittämisautomaatteina, kun sitten alkaakin vastapuolta yleensä jännikset kiinnostamaan enemmän.
Mulle kelpaisi kaltaiseni epäcool "luuseri". Ne hienot jännikset olkoot keskenään. Tosiaan silti ne kilttiksetkin kaipaavat jännempää seuraa kuin itse olen. Ja ikävä kyllä tämä pätee sekä miehiin että naisiin.
Suomalaiset miehet eivät halua ylikilttiä ja rauhallista naista, ja naiset eivät kelpuuta sellaista ystäväkseen tai kaverikseen. Mä sanon suoraan, jos tykkään toisesta ja haluan ilahduttaa sekä kehun ja olen kohtelias. Olen vain itse niin "nolo", ettei kukaan välitä.
T. Ap
Kiltteys ei ole suosittua. Sitä paitsi siinä on aina hyväksikäytön vaara. Hyvän ihmisenkin pitää olla tarvittaessa luja ja pitää rajansa.
Voiko olla jopa niin, että Suomessa kiltteys on out? Jossain matkoilla tapaa lämpimiä ja vieraanvaraisia ihmisiä helpommin. Suomessa sellainen on harvinaista.
En tiedä. Vaikuttaa siltä, että ainakin kaikki miehet pettävät jossain vaiheessa, joten on aivan turha alkaa seurustelemaan. Jos mies ei kykene luonnoltaan olemaan lojaali, miksi edes haluaisin avata ja antaa itseni sellaiselle.
Monet kyllä osaa salata oman minänsä.
Vaikea sitä on tietää kuka on aidosti hyvä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Yhden sellaisen tosi kivan tapasin vuosia sitten ja ihastuin häneen. Tunne ei ollut molemminpuolinen ja jäimme tuttaviksi. Ostan hänelle lähinnä lahjoja säännöllisesti, emmekä tapaa koskaan. Hän myös huomasi, etten ole kovinkaan suosittu tai "cool", joten siksi hänen kaverikiintiössäänkään ei ole minulle tilaa.
No tämä henkilö ei kyllä tunnu kovin mukavalta ihmiseltä. Ehkä pidit häntä kivana, mutta jos hän arvotti sinua sen mukaan, oletko suosittu tai cool, niin kuulostaa aika pinnalliselta ja itsekeskeiseltä. Aidosti hyvät ja mukavat ihmiset arvottavat toisia ihan muiden asioiden perusteella.
Itse en ole suosittu enkä cool. Enkä kovin sosiaalinen pintaliitäjä. Olen aika vajavainen monissa suhteissa, kuten kaikki ihmiset ovat. Toiset vain piilottavat sen tehokkaammin kuin toiset. Minusta aidosti hienot ihmiset ovat päässeet sinuiksi omien vajavaisuuksiensa kanssa eivätkä pidä niiden takia itseään muita huonompina tai erikoisempina. Se on sitä realistista suhtautumista elämään. He myös hyväksyvät muita ihmisiä keskimääräistä paremmin, koska pystyvät ymmärtämään muiden kipupisteitä, kun eivät katkeroidu omistaan. Onnekseni olen saanut elämääni näitä ihmisiä, rakastan heitä ja he rakastavat minua.
Eli lyhyesti. Kyllä niitä ihmisiä on. Ne pitää vain osata tunnistaa kaikkien ihmisten joukosta.
Kuulostat takertuvalta narsistilta. Kuka tervejärkinen sinua jaksaisi viikkoa pitempään.
Ei oo olemassa. Kerrot olevasi vajavainen ja samalla et näköjään hyväksy muiden vajavaisuuksia. Haluaisit, että joku olis vain sua varten, sulle täydellinen. Joku, joka korjaa kaiken, mikä sun elämässä on vialla. toivottavasti nautit pettymyksistä, kun odotukset ovat tuota tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Yhden sellaisen tosi kivan tapasin vuosia sitten ja ihastuin häneen. Tunne ei ollut molemminpuolinen ja jäimme tuttaviksi. Ostan hänelle lähinnä lahjoja säännöllisesti, emmekä tapaa koskaan. Hän myös huomasi, etten ole kovinkaan suosittu tai "cool", joten siksi hänen kaverikiintiössäänkään ei ole minulle tilaa.
Yrität näköjään vieläkin epätoivoisesti lahjoa itsellesi ystävän, eikä sulla mene perille, ettei sitä toista kiinnosta yhtään. Tuskin häntä kiinnostaa edes sun lahjat.
Tiedän pari tyyppiä, ketkä ovat aidosti hyviä, rehellisiä ja kilttejä ihmisiä. Jostain syystä he vain ovat todella epätykättyjä. He eivät käyttäydy mitenkään ylimielisesti tai tuo esille omaa hyvyyttään, mutta suurin osa ihmisistä vaistomaisesti suhtautuvat heihin heti lähes vihamielisesti.
Olen ihan mukava ihminen mutta melkein aina käy niin, että sitä käytetään lopulta niin härskisti hyväksi että joudun käytännössä pakenemaan. Eli jos auttelen ja olen kiva luotettava kaveri niin jos kerran kieltäydyn kohteliaasti esim. uupumuksen vuoksi (ja selitän oman tilanteen) niin saan raivokkaan vastauksen. Moni tappaa ns. lypsylehmän lopulta.
Nykyään päästän lähelleni vain muutamat tutut ja turvalliset, jotka eivät vedä henkisesti tai fyysisesti turpaan vaikka voisivat. Moni mukava siis kyynistyy eikä uskalla enää tutustua uusiin ihmisiin.
On olemassa. Mutta eivät kestä jos heidän hyvyyttään käytetään hyväksi, eli kuten sinä olisit ilmeisesti tekemässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden sellaisen tosi kivan tapasin vuosia sitten ja ihastuin häneen. Tunne ei ollut molemminpuolinen ja jäimme tuttaviksi. Ostan hänelle lähinnä lahjoja säännöllisesti, emmekä tapaa koskaan. Hän myös huomasi, etten ole kovinkaan suosittu tai "cool", joten siksi hänen kaverikiintiössäänkään ei ole minulle tilaa.
Yrität näköjään vieläkin epätoivoisesti lahjoa itsellesi ystävän, eikä sulla mene perille, ettei sitä toista kiinnosta yhtään. Tuskin häntä kiinnostaa edes sun lahjat.
Ei varmaankaan kiinnostakaan. Vastaava aiempi oli entinen opettajani, kun olin n. 18-19-vuotias. En häntäkään kiinnostanut pätkääkään. Mutta ei ole muutakaan. Tasan eivät mene onnen lahjat maailmassa.
T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tiedän pari tyyppiä, ketkä ovat aidosti hyviä, rehellisiä ja kilttejä ihmisiä. Jostain syystä he vain ovat todella epätykättyjä. He eivät käyttäydy mitenkään ylimielisesti tai tuo esille omaa hyvyyttään, mutta suurin osa ihmisistä vaistomaisesti suhtautuvat heihin heti lähes vihamielisesti.
Tunnistan jopa itsekin tämän. Lukiossa luokallamme oli eräs tyttö, joka toi muille joulukortit ja lahjoja ja oli hymyileväinen ja mukava. Mutta kukaan ei halunnut olla hänen kaverinsa, eikä hänellä ollut ketään ystävää tai kaveriporukkaakaan. Olin itse teini ja hengailin omien kavereitteni kanssa ja olin häntä kohtaan ystävällinen, mutten jotenkin "uskaltanut" tutustua, kun mielsin hänet liian erilaiseksi kuin itse olen.
Vierailija kirjoitti:
On olemassa. Mutta eivät kestä jos heidän hyvyyttään käytetään hyväksi, eli kuten sinä olisit ilmeisesti tekemässä.
En olisi hyväksikäyttämässä. Itselläni ei ole yhtään ystävää.
T. Ap
Yhden sellaisen tosi kivan tapasin vuosia sitten ja ihastuin häneen. Tunne ei ollut molemminpuolinen ja jäimme tuttaviksi. Ostan hänelle lähinnä lahjoja säännöllisesti, emmekä tapaa koskaan. Hän myös huomasi, etten ole kovinkaan suosittu tai "cool", joten siksi hänen kaverikiintiössäänkään ei ole minulle tilaa.