Vanhemmat jotka estävät nepsy-lastensa tutkimukset ja näin olleen myös lääkityksen ja tukitoimet
Ja sitten ihmettelevät miksei lapsi pärjää koulussa, arki takkuaa ym.
Diagnoosin estäminen ei paranna adhd:ta tms ja kyseessä on karhunpalvelus lapselle!
Kommentit (6)
Opettajana minulla olisi muutama sananen sanottavana näistä vanhemmista. En nyt kuitenkaan halua lähteä parjaamaan ketään. Useimmiten taustalla on tietämättömyys ja ymmärtämättömyys. Kunnollista infoa ja tukea ei välttämättä ole tarjolla ja vanhempien oma koulutustaso voi olla niin heikko, että tietoa ei osata etsiä tai sitä ei osata tulkita.
Kun tytärelläni alettiin päiväkodissa epäillä adhd:ta, minun ja miehen piti vain antaa suostumuksia ja allekirjoitella lappuja. Sekä tietenkin kuskata tyttöä toimintaterepiaaan ja testeihin. Meille sanottiin että mukava kun ollaan yhteistyössä, jotkut vanhemmat eivät ole vaan suunilleen tulee silmille että ei heidän lapsellaan mitään. Vastasin haluavani lapseni parasta. Ja mehän pääsimme helpolla, kun päiväkoti hoiti suurimman työn! Moni vanhempi joutuu tappelemaan saadakseen lapsen tutkimuksiin,
Lapseni (jolla on diagnosoitu ADHD) kaveri on ns. erittäin "paha" ja ilmeinen ADHD-/Asperger-tapaus, jolla on mitä moninaisimpia ongelmia koulussa, joilta taas oma lapseni on onneksi säästynyt (esim. käytöshäiriöt). Poikani mukaan tämä kaveri on sanonut, ettei ole mitään vaivoja tutkittu eikä diagnosoitu, vaikka hänellä on kyllä tukihenkilö koulussa. Kaverin äiti on sairaanhoitaja. En tiedä, mikä siellä on tilanne, mutta kyllä on niin ilmiselvä nepsy-tapaus, että toivon todella hänen saavan oikeanlaista ja riittävää apua.
Niinpä :( olen puheterapeutti neuvolassa ja säännöllisin väliajoin tapaan näitä vanhempia. Ja lisäksi niitä, jotka voitonriemuisasti aikovat näpäyttää lähetteen tehnyttä terveydenhoitajaa, jos todetaan, ettei puheterapialle nyt olekaan arviota enempää tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Kun tytärelläni alettiin päiväkodissa epäillä adhd:ta, minun ja miehen piti vain antaa suostumuksia ja allekirjoitella lappuja. Sekä tietenkin kuskata tyttöä toimintaterepiaaan ja testeihin. Meille sanottiin että mukava kun ollaan yhteistyössä, jotkut vanhemmat eivät ole vaan suunilleen tulee silmille että ei heidän lapsellaan mitään. Vastasin haluavani lapseni parasta. Ja mehän pääsimme helpolla, kun päiväkoti hoiti suurimman työn! Moni vanhempi joutuu tappelemaan saadakseen lapsen tutkimuksiin,
Meillä meni myös hyvin sujuvasti kuviot ADHD-lapsemme kanssa - niin päiväkodissa, perhekeskuksessa kuin koulussakin. Olemme myös osanneet hakea apua, hakea tietoa lapsemme vaivasta, muotoilla asiat oikein ja vakuuttavasti eri tahoille jne. Tuntuu jotenkin väärältä, että tällaisilla vanhempien kykyyn liittyvillä asioilla voi olla vaikutusta lapsen avun saantiin. Surettaa ajatella perheitä, joissa vanhemmillakin on vakavia ongelmia itsensä kanssa, että miten he jaksavat ja osaavat siinä viidakossa suunnistaa oikeaan suuntaan.
Tuollaisista vanhemmista pitäisi tehdä suoraan lasu. Myös huostaanotto.