Onko korona-aika ja "karanteenimaisuus" aiheuttanut teille sen, että
ette oikeastaan enää jaksakaan muiden ihmisten seuraa. Itse kelasin juuri, että ei kiinnosta yhtään enää esim. lähteä matkoille kavereiden kanssa kuuntelemaan heidän kuittailuaan ja kuuntelemaan toisen kuorsausta (eräs läski kaverini) samaan hotellihuoneeseen. Yksi kaverini tapasi mainita aina, että kuuli minun hörppivän vettä yöllä vesipullosta ja heräsi siihen, kun nielaisin (!!!!). Nyt vaan tuntuu, että en yhtään enää jaksa myötäillä kenenkään mukaan enkä tehdä kompromisseja enkä varoa tai hissutella tekemisiäni tai olemisiani. On paljon helpompi olla vaan omissa oloissaan.
Kommentit (8)
Korona-ajassa on monia hyviä puolia myös. Pakko myöntää.
Sama, paitsi että se ei johdu korona-ajasta eikä karanteenista. Olen ollut muutenkin aika yksin, ja pystyn samaistumaan ajatuksiisi esim. tuosta muiden ihmisten kuittailuista. En jaksa yhtään, en yhtään.
Samaa mietin, kun töistä tuli kysely, että moniko jatkaa etätöissä.
Korona oli hyvä tekosyy moneen asiaan.
Tykkään siitä, ettei tarvitse mennä minnekään muualle kuin töihin. Kaikesta muusta voi kieltäytyä ilman selittelyjä.
Vierailija kirjoitti:
Tykkään siitä, ettei tarvitse mennä minnekään muualle kuin töihin. Kaikesta muusta voi kieltäytyä ilman selittelyjä.
Tämä. Voi jättää tyylikkäästi väliin kaikki sukukekkerit, typerät kissanristiäiset, ravintolariennot, ryyppäyskeikat yms. Tavallaan toivonkin, että täysin entiseen ei enää palata.
Tavallaan. Kakki kohteliaat sosiaaliset velvollisuudet on mennyttä aikaa. Voi olla tekemisissä vain niiden kanssa, joiden kanssa ihan oikeasti haluaa olla.
Täysin samaa mieltä!