Onko teillä kokemusta nietzscheläisestä yli-ihmisyydestä (ei humoristisesti)?
Joko sellaisia, että itse olette kokeneet yli-ihmisyyttä tai siten, että olette nähneet sitä toisessa?
Ja kyse on siis nietzscheläisestä yli-ihmisyydestä eikä mistään arjalaisjutuista tai uskonnollisista jutuista.
Kommentit (4)
Minulla kirjahyllyssä kaksi Nietzschen teosta, Hyvän ja pahan tuolla puolen sekä Näin puhui Zarathustra. Näitä lukiessa on oltava varovainen, kirjoissa esiintyvä yli-ihmisoppi saattaa nimittäin ruokkia persoonallisuushäiriöisen ihmisen kaikkivoipaisuuden kuvaa itsestään. Mielenkiintoisia teoksia, mutta täytyy osata lukea niitä hieman "ulkopuolelta" ettei käy niin, että pian "tajuaakin" olevansa yli-ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Minulla kirjahyllyssä kaksi Nietzschen teosta, Hyvän ja pahan tuolla puolen sekä Näin puhui Zarathustra. Näitä lukiessa on oltava varovainen, kirjoissa esiintyvä yli-ihmisoppi saattaa nimittäin ruokkia persoonallisuushäiriöisen ihmisen kaikkivoipaisuuden kuvaa itsestään. Mielenkiintoisia teoksia, mutta täytyy osata lukea niitä hieman "ulkopuolelta" ettei käy niin, että pian "tajuaakin" olevansa yli-ihminen.
Onko nietzscheläinen yli-ihmisyys mielestäsi persoonallisuushäiriö?
AP
Väittäisin, että yli-ihmisyydestå on helppo etsiä syytä siihen, ettei tule toimeen muiden ihmisten kanssa.
Tunnen pari ihmisiä, jotka menisivät kirkkaasti sarjaan yli-ihminen. Heitä yhdistää se, etteivät pidä itsestään meteliä. Tunnen myös ihmisen, jonka voisin kuvitella löytävän tällaisesta termistä hyväksynnän omalle huonolle käytöksellään. Hän ei yritä edes tulla muiden kanssa toimeen ja käyttäytyy törkeästi niitä, kohtaan, joita ei tajua itseään viisaammaksi.
Eikö kellään tällä palstalla ole kokemusta nietzscheläisestä yli-ihmisyydestä?
AP