Onko sinusta naisten nalkutus ihan oikea ilmiö vai vain miesten keksimä myytti?

Kyllä ne miehetkin nalkuttaa. Ainakin minun eksäni.

Se on ihan oikea tyytymättömän ihmisen ilmiö.

Jatkuva nalkuttaminen on paitsi itsetuntoa naker­tavaa myös terveydelle vaarallista. Tanskalaistutkimuksessa tarkasteltiin 100 000:n 36–52-vuotiaan parisuhdetta. Kävi ilmi, että nalkuttavien puolisoiden miehillä oli 2,5-kertainen riski kuolla 10 vuoden sisällä. Syy on stressihormoni kortisolissa, joka altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.

Jotkut naiset nalkuttaa. Se on totta. Myös miehistä osa nalkuttaa. Ehkä naisen ääni on nalkuttaessa jotenkin ärsyttävämpi. Suurin osa (ainakaan minun tuntemistani) naisista ei nalkuta, en itsekään.

Vierailija kirjoitti:

Jatkuva nalkuttaminen on paitsi itsetuntoa naker­tavaa myös terveydelle vaarallista. Tanskalaistutkimuksessa tarkasteltiin 100 000:n 36–52-vuotiaan parisuhdetta. Kävi ilmi, että nalkuttavien puolisoiden miehillä oli 2,5-kertainen riski kuolla 10 vuoden sisällä. Syy on stressihormoni kortisolissa, joka altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.

Syy voi olla myös nalkutuksen kohteen huonossa tunneyhteydessä itseensä ja muihin, mikä rasittaa sydäntä eli sekä nalkutus että sydänoireet ovat saman ongelman erilaisia ilmenemismuotoja. 

Nalkuttaja kokee olevansa jotenkin pakkoraossa eikä tajua, että aina on myös toinen vaihtoehto - lopettaa nalkutus ja jättää nalkutuksen kohde. Minua ei ainakaan saisi pilaamaan elämääni niin, että joutuisin nalkuttamaan jollekin, jota ei voisi vähempää kiinnostaa puheeni, tarpeeni ja mielipiteeni. Yksin on parempi. 

Nalkutus on turhautunutta puhetta, sitä, ettäei saa itseään kuulluksi.

Onko tuo kuvan rumilus puolisosi vai miten liittyy aiheeseen?

Olen törmännyt naiseen, joka nalkuttaa kaikille ja kaikesta. Jos ei ole muita kohteita tähtäimessä, hän nalkuttaa jopa itselleen. 

Nainen lakkaa nalkuttamasta yhdellä helpolla keinolla. Tai sen pitäisi olla helppo, mutta jostain syystä miehet eivät jaksa vaivautua. Ainakaan minun mieheni.

Vierailija kirjoitti:

Nalkutus on turhautunutta puhetta, sitä, ettäei saa itseään kuulluksi.

Joo varmaan jossain määrin onkin mutta vuodesta toiseen kun valittaa niin voisiko ajatella vaihtavansa tyyliä kun huomaa sen olevan tehotonta? Tai miettiä että onko nää nyt sellaisia asioita joista on pakko sanoa.

Monesti nalkuttaja nalkuttaa asioista joilla ei ole väliä tai asioita jotka voi tehdä itsekin.

"Taasko se jugurttipurkki on jäänyt pöydälle?" "Etkö yhtään huomaa mitä lapset tekee tuossa vieressä?" "Etkö voi sanoa noille lapsille tuosta riitelystä?" "Taasko sää oot puhelimella?" Jne...

Mun mies nalkuttaa.

Vitu#taa kun itse hoidan suurimman osan kotitöistä ja jos joku tavara jää hetkeksi johonkin niin en jaksa kuunnella valitusta siitä. Siivoan sen jugurttipurkin kun seuraavan kerran nousen ylös. Mitä hiton väliä sillä on jos joku jugurttipurkki on vaikka tunninkin olkkarin pöydällä?

Lasten komentamisesta nalkutetaan. Mies istuu vieressä. Sanoisi itse jos ärsyttää. Mua ei ehkä siinä kohtaa ärsytä. En minäkään käske miestäni komentamaan lapsia jos olen vieressä. Teen sen ihan itse.

Olen puhelimella omalla ajallani niin paljon kun huvittaa. Mies taas tuijottaa telkkaa. Mun pitäisi katsoa sitä hänen kanssa. Ei kiinnosta kaikki ohjelmat mitä katsoo niin silloin olen puhelimella. Telkan katsominen on kuulemma eri asia kuin puhelimella olo.

Mies nalkuttaa välillä tosi paljon asioista.

Ymmärtäisin sen jos en tekisi mitään mutta kotiäitinä hoidan kotityöt lähes yksin ja ne lapsetkin.

Mulla sitä nalkutettavaa olis enemmän mutten jaksa.

Sanon asian niin että se menee kerrasta perille jos on tarve.

Se naputus on niin ärsyttävää! Kun se alkaa niin valitetaan kaikesta. Lapsille nalkuttaa ja epäsuorasti syyllistää mua niistäkin jutuista. Tai siltä se ainakin tuntuu.

En jaksa reagoida paitsi kun olen aikani kuunnellut niin vastaan että nalkutinalkuti en jaksa kuunnella enää.

Onneksi nyt on ollut pitkään parempi vaihe ettei nalkuta.

Olen vähän antanut samalla mitalla takaisin. Kun aloittaa sen nalkutuksen niin vastaan samalla tavalla takaisin, käänmän vaan asian toisin päin. Sekin varmaan auttanut kun huomannut kuinka puuduttavaa se on.

Vielä yleisesti. Monesti pariskunnilla on erilainen käsitys siusteydestä ja siinä millä tavalla asiat hoidetaan.

Yleensä se joka nalkuttaa haluaisi että asiat tehdään hänen tavallaan.

Miesystäväni nalkuttaa. Minä en osaa tehdä mitään oikein. Täytän väärin tiskikoneen, jääkaapin ja ostoskassin. En osaa imoroida enkä pestä pyykkiä oikein. Olen ostanut vääränmerkkisen auton. Nykyisin en enää välitä sen puheesta. Ajattelen, että hänellä on tarve korostaa omaa itseään. Tienaan 2 kertaa niin paljon kuin mies eli jotain sentään osaan. 

Ei ole mikään sukupuolijuttu tämä nalkuttaminen. Joskus aikanaan sitä pidettiim jotenkin hassuna ja humoristisena, että mies on avuton pikkupoika, joka kaipaa justiinan ohjeita ja sellaista äitimäistä paapomista. Nalkuttamisena on pidetty sellaisiakin asioita, joista on ihan aiheen huomauttaa, esimerkiksi toinen jättää vaatteita pitkin olohuoneen lattioita, kuin pikkulapsi eikä osaa laittaa niitä pyykkikoriin.

Kun on kyse oikeasta nalkuttamisesta (ei aiheellisesta asioiden huomauttamisesta), niin siinä ei kyllä ole mitään hassua. Sen osaa ihan molemmat sukupuolet, jos ovat veemäisiä ja negatiivisia ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nalkutus on turhautunutta puhetta, sitä, ettäei saa itseään kuulluksi.

Joo varmaan jossain määrin onkin mutta vuodesta toiseen kun valittaa niin voisiko ajatella vaihtavansa tyyliä kun huomaa sen olevan tehotonta? Tai miettiä että onko nää nyt sellaisia asioita joista on pakko sanoa.

Monesti nalkuttaja nalkuttaa asioista joilla ei ole väliä tai asioita jotka voi tehdä itsekin.

"Taasko se jugurttipurkki on jäänyt pöydälle?" "Etkö yhtään huomaa mitä lapset tekee tuossa vieressä?" "Etkö voi sanoa noille lapsille tuosta riitelystä?" "Taasko sää oot puhelimella?" Jne...

Mun mies nalkuttaa.

Vitu#taa kun itse hoidan suurimman osan kotitöistä ja jos joku tavara jää hetkeksi johonkin niin en jaksa kuunnella valitusta siitä. Siivoan sen jugurttipurkin kun seuraavan kerran nousen ylös. Mitä hiton väliä sillä on jos joku jugurttipurkki on vaikka tunninkin olkkarin pöydällä?

Lasten komentamisesta nalkutetaan. Mies istuu vieressä. Sanoisi itse jos ärsyttää. Mua ei ehkä siinä kohtaa ärsytä. En minäkään käske miestäni komentamaan lapsia jos olen vieressä. Teen sen ihan itse.

Olen puhelimella omalla ajallani niin paljon kun huvittaa. Mies taas tuijottaa telkkaa. Mun pitäisi katsoa sitä hänen kanssa. Ei kiinnosta kaikki ohjelmat mitä katsoo niin silloin olen puhelimella. Telkan katsominen on kuulemma eri asia kuin puhelimella olo.

Mies nalkuttaa välillä tosi paljon asioista.

Ymmärtäisin sen jos en tekisi mitään mutta kotiäitinä hoidan kotityöt lähes yksin ja ne lapsetkin.

Mulla sitä nalkutettavaa olis enemmän mutten jaksa.

Sanon asian niin että se menee kerrasta perille jos on tarve.

Se naputus on niin ärsyttävää! Kun se alkaa niin valitetaan kaikesta. Lapsille nalkuttaa ja epäsuorasti syyllistää mua niistäkin jutuista. Tai siltä se ainakin tuntuu.

En jaksa reagoida paitsi kun olen aikani kuunnellut niin vastaan että nalkutinalkuti en jaksa kuunnella enää.

Onneksi nyt on ollut pitkään parempi vaihe ettei nalkuta.

Olen vähän antanut samalla mitalla takaisin. Kun aloittaa sen nalkutuksen niin vastaan samalla tavalla takaisin, käänmän vaan asian toisin päin. Sekin varmaan auttanut kun huomannut kuinka puuduttavaa se on.

Vielä yleisesti. Monesti pariskunnilla on erilainen käsitys siusteydestä ja siinä millä tavalla asiat hoidetaan.

Yleensä se joka nalkuttaa haluaisi että asiat tehdään hänen tavallaan.

Jos minä teen 100 % asioista, niin totta vie nalkutan siitä, että toinen ei edes haisevia kalsareitansa saa sohvalta vietyä pyykkikoriin. Jossain kohtaa aina välillä vuotaa kuppi yli niin, että alkaa tavarat lennellä. S a a t a n a kun ei mene millään jakeluun, että minä en ole tässä talossa mikään piika.

Vierailija kirjoitti:

Nainen lakkaa nalkuttamasta yhdellä helpolla keinolla. Tai sen pitäisi olla helppo, mutta jostain syystä miehet eivät jaksa vaivautua. Ainakaan minun mieheni.

Varmaan, mutta ei sitä viitsi putkaan joutua kun käyttää sitä yhtä keinoa

Nalkuttaminen on fakta, sitä harrastaa molemmat sukupuolet (minun mielestä niitä on vain 2) ja siitä on todellista haittaa nalkutuksen kohteelle.

Itsellä menee hermo ainoastaan siihen kun mies pureskelee kynsiään ja sylkee ne palaset lattialle 🤮 hyi stana. Muutaman kerran olen sanonut, ei usko, kuulemma "ikinä ei ole mitään kivaa sanottavaa" ja alkaa mököttämään, seuraavaksi kerään ne kynnen palaset ja levitän sen voileivän päälle.

Oon ihmetellyt miten pariskunnat saa niin isoja riitoja aikaan esim siitä miten toinen kokkaa tai tiskaa, sukista lattialla tai vessapeperirullan ja pöntön kannen asennosta. Aika stressaavaa elämää jos kaikesta ärsyyntyy.

Itse olen aika rento ja hyväksyn eri tavat toimia enkä mene opastamaan toista vaikka eri tavalla jotain tekeekin, pääasia että homma hoituu.

Mulle on sattunut sit miehiä, jotka koittaa syöttää mulle sitä omaa tapaansa. "Tee näin, älä noin".

Huvittavin tapaus oli kun ex kehitteli riidan siitä pitääkö tukka pestä joka kerralla kun käy suihkussa, tyyppi oli itse kalju ja tein väärin kun en pessyt joka kerta, suuttui tosissaan kun en uskonut. Voi luoja 😂

Vierailija kirjoitti:

Jatkuva nalkuttaminen on paitsi itsetuntoa naker­tavaa myös terveydelle vaarallista. Tanskalaistutkimuksessa tarkasteltiin 100 000:n 36–52-vuotiaan parisuhdetta. Kävi ilmi, että nalkuttavien puolisoiden miehillä oli 2,5-kertainen riski kuolla 10 vuoden sisällä. Syy on stressihormoni kortisolissa, joka altistaa sydän- ja verisuonitaudeille.

Vai voisiko se stressihormoni nousta vaikka siitä että eletään ruuhkavuosia, lapset pieniä ja tuore 250 000€ asuntolaina. Toinen puoliso kotona hoitamassa lapsia 300€ kotihoidontuella. 2 vuotta menty lyhennysvapaalla ja työpaikalla yt. Töissä stressiä ja kotona stressiä. Puolisolla stressiä ja molemmilla univelkaa. Ennen pitkää toisella kuohuu yli ja ilmenee nalkutuksena.

=

Nalkutus nostaa stressihormonia ja altistaa sydän-ja verisuonitaudeille.

Kyllä tuo on ihan todellinen ilmiö.

mies53v

Ei miehet nalkuta, ne manspleinaa.

Mä voin ihan rehellisesti myöntää, että nalkutin edellisessä suhteessa, jopa turhasta. Mulla oli kotoa opittu parisuhdemalli taustalla. Muitakin outoja juttuja minkä ajattelin olevan normaalia parisuhteessa, kunnes menin terapiaan avaamaan näitä asioita ja tajusin, että ei rakkaus ole semmosta toisen alistamista ja henkistä lyömistä.