Miten susta tuli kasvissyöjä?
Kommentit (10)
Siten, että ihan pienestä pitäen punainen liha aiheutti oksennusreaktion. Koulussa yritettiin pakkosyöttää. Oksensin aina ja silti piti aina "maistaa". Sitten opin piilottamaan pihvin reppuun ja heittämään kotimatkalla harakoille. Jäin jonkin ajan päästä kiinni, voi voi :(
Kana on kyllä herkkuruokaani.
Menetin järkeni, työpaikkani ja asuntoni ja ystäväni.
Nyt räyhään kadulla.
Tajusin, mihin lapsuudenkaverin perheen kaunissilmäiset lehmät loppujen lopuksi lähetettiin. Luulin ensin naivisti, että maitotilahan se, eihän se nyt huono ole.
Miniä rupesi tekemään erittäin maukkaita kasvisruokia. Emme ole täysin kasvissyöjiä, vaan pääosa ruuasta on kasvisruokaa. Ensin jäi punainen liha ja sitten vähentyi myös kanansyönti. Kalaa, maitotuotteita ja munia syömme vielä. Muutos tapahtui lähes vahingossa. Samassa yhteydessä lisääntyi myös mausteiden käyttö ja vihannesvalikoiman käyttö laajentui.
Olen sitä mieltä, ettei ketään pidä pakottaa tai painostaa kasvissyöjäksi. Pitää vain tarjota kyllin hyvää kasvisruokaa ja antaa ihmisten itse päättää.
Olin nuorena muutaman vuoden kasvissyöjä.
Kun tyttäreni tuli teini-ikään ryhdyin uudelleen kasvissyöjäksi. Vegaani en ole, eli jos joku on leiponut ja pullassa on munaa ja maitoa otan kyllä, kun tarjotaan.
Minulla painaa sekä eläinten oikeudet että ympäristövaikutukset ruokavalinnoissa, oma terveys on kolmosena.
Lopetin lihansyönnin itsekkäistä syistä. Liha ällötti ja oksetti.
Olisin halunnut lopettaa lihansyönnin jo ala-asteella mutta vanhemmat eivät suostuneet. Koin jotenkin karuna eläinten tehotuotannon ja teurastuksen. En halunnut syödä jauhelihaa, enkä makkaroita. Hirvi kyllä maistui mutta sitä ei yleensä ollut. Yläasteen ajan tappelin asiasta ja jätin liharuokia syömättä ja sain anemian. Sen jälkeen äiti antoi periksi, sillä ehdolla, että selvitän mitä monipuolinen kasvisruoka on ja opettelen laittamaan sitä.
kasvisproteiinit todettiin elimistölleni paremmaksi vaihtoehdoksi
Ei mitenkään. Minulla ei ole mielenterveysongelmia.