Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
”Neuroleptit tuhoavat aivoja.” - neuroleptejä yli puolet elämästään syönyt tilittää
30.06.2021 |
Olin fiksu lapsi. Luin, kirjoitin ja laskin ennen ekaluokkaa, olin 9-10 oppilas peruskoulun loppuun asti päättötodistuksen keskiarvon ollessa 9,4.
Sairastuin 15-vuotiaana, ja sain ensimmäisen neuroleptini, Seroquelin. Siitä luonnollisesti Ketipinoriin, ja nykyään menee myös Abilify. Muitakin lääkkeitä on mennyt ja menee.
Pärjäsin siis tosi hyvin ennen sairastumistani ja lääkityksen aloitusta. Lukiossa tapahtuikin jo romahdus, ja kirjoitin M:n paperit.
Yliopisto-opinnoista ei ole tullut yhtään mitään. Olin nuorempana lahjakas kirjoittaja, mutta nykyään en saa sanoja tai lauseita paperille. Pää lyö aivan tyhjää, ja se näkyy arvosanoissa. Olen kakkosen-kolmosen opiskelija.
Ovatko neuroleptit vaikuttaneet älykkyyteeni/fiksuuteeni/välkkyyteeni, vai onko syynä itse sairaus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, jonka oireet pysyvät lääkityksellä siis hallinnassa?
Vai onko kyseessä ihan tavallinen iän myötä tuleva rappeutuminen, jota voisi tiukemmalla treenillä korjata?
Joo, ette voi tietää, mutta te, jotka olette tutkineet asiaa enemmän; syyttäisittekö itse neurolepteja? Itse en uskalla tutkia. En haluaisi tietää, että aivoni ovat mennyttä, koska olen syönyt niille sopimattomia lääkkeitä yli puolet elämästäni.
Kiitoksia ajatuksista.
Kommentit (52)
Kuulostaa aivojen rappeutumiselta joka on valitettavasti neuroleptien kohdalla usein pysyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti vastaan. Neuroleptit salpaa dopamiinireseptoreja. Dopamiinin ansiosta olemme fiksuja ja filmaattisia.
Mieti tämän pohjalta.
Miksi lääkärit määräävät noita ihmisille? Saavat nautintoa?
"Seroquelista ketipinoriin" Eikös molemmat ole samoja eri nimillä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti vastaan. Neuroleptit salpaa dopamiinireseptoreja. Dopamiinin ansiosta olemme fiksuja ja filmaattisia.
Mieti tämän pohjalta.
Miksi lääkärit määräävät noita ihmisille? Saavat nautintoa?
Veikkaan, että joskus vaan pitää punnita elämän ja neuroleptin välillä.
Onhan tuo kyllä nykyajan lobotomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti vastaan. Neuroleptit salpaa dopamiinireseptoreja. Dopamiinin ansiosta olemme fiksuja ja filmaattisia.
Mieti tämän pohjalta.
Miksi lääkärit määräävät noita ihmisille? Saavat nautintoa?
Pienempi paha kuin sairaus. Onko vaikea tajuta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lääkärit määräävät koska parempaa ei ole. Koko totuus ei ole tuo että aivot tuhoutuisivat pysyvästi, se on ihmisen muovautuvin elin. Kaksisuuntaisen hoitoon on toivoa paremmasta, jos/kun kyse on neuroinflammaatiosta tuoreiden tutkimusten mukaan.
Lääkintä on aina tasapainoilua hyötyjen ja haittojen välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti vastaan. Neuroleptit salpaa dopamiinireseptoreja. Dopamiinin ansiosta olemme fiksuja ja filmaattisia.
Mieti tämän pohjalta.
Miksi lääkärit määräävät noita ihmisille? Saavat nautintoa?
Pitkään oli vallalla oletus, että skitsofrenian oireet johtuivat aivojen liiallisesta dopamiinitasosta. Neuroleptejä tarvittiin tämän tilan hoitoon (?)
Aikoinaan tehtiin päätös, että neurolepteillä voidaan hoitaa maniaa, kun sen jälkeen päässä ei liiku mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pääset lepteistä eroon niin kuntoutuminen on ihan mahdollista. Tiedän ihmisiä joille on syötetty useita eri leptejä vuosikauseja ja ovat lopettamisen jälkeen onnistuneet valmistumaan yliopistosta ja ovat nyt työelämässä.
Opiskelu yliopistossa on muutenkin vaativampaa. Ei lukion kympin oppilas ole yliopistossa vitosen tasoinen automaattisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Seroquelista ketipinoriin" Eikös molemmat ole samoja eri nimillä?
Sitähän juuri tarkoitan. Seroquel vain oli ennen Ketipinoria.
Kiitos vastauksistanne. Näin juuri arvelinkin. Mutta kai tämä sitten on pienempi paha - varmaan onkin. Silti katkeralta tuntuu.
Ap
Kyllä sairaus itsessäänkin rappeuttaa aivot. Varsinkin psykoosit. Myös masennus tuhoaa aivoja, itselläni se on tuhonnut muistin ja keskittymiskyvyn. En ole lääkkeitä käyttänyt kuin ainoastaan joutuessani osastolle ja vähän sen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti vastaan. Neuroleptit salpaa dopamiinireseptoreja. Dopamiinin ansiosta olemme fiksuja ja filmaattisia.
Mieti tämän pohjalta.
Miksi lääkärit määräävät noita ihmisille? Saavat nautintoa?
Pienempi paha kuin sairaus. Onko vaikea tajuta?
Kemiallinen lobotomia ja kehitysvammaisuus? Kuulostaa joltain kierolta nautinnolta.
Sairauskin voi olla syynä. En ole koskaan syönyt mitään lääkkeitä ja vanhemmat eivät hyväksyneet edes psykologilla käyntiä. Olin ala-asteella kympin oppilas, yläasteellä 5-7 arvosanat, lukiossa 6 keskiarvo. Korkeakouluun olen kyllä päässyt. Veikkaan syyksi ADD-oireita, opiskelun ja itsenäisyyden lisääntymistä, myös pakko-oireista häiriötä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei opintomenestyksen laskusta voi tehdä päätelmiä yksinään. Varsinkin kun muutos on tapahtunut sen mukaan ,mitä vaikeampaan kouluun mennään. Itse en ole eläissäni syönyt psyykelääkkeitä. Silti kävi näin: peruskoulussa keskiarvoni oli noin 9, lukiossa kirjoitin C:n paperit (noh reaali oli M mutta kuitenkin) ja yliopistossa olin varmaan vuosikurssini huonoin (melkein mikään tentti ei mennyt läpi ensi yrittämällä) DI-opinnoissa. Kuitenkin yritin aina parhaani mutta en vaan menestynyt yliopistotasolla.
Poikani söi vuosia maksimiannoksia ketipinor, venlafax jne kaikki mahdolliset. Tilanteensa oli niin paha, että lääkehoito välttämätön. Nykyään hänellä ei enää noita lääkkeitä ole, mutta pää toimii kuin partaveitsi. Hän menestyy sekä opinnoissa että työelämässä. Joten ei voi laittaa suoraan lääkkeiden piikkiin (lääkevastaiset näin mielellään tekevät). Ap peruskoulussa on helppo saada ulkoluvulla ysejä ja kymppejä. Yliopisto on ihan eri juttu ja sieltä kakkoset ja kolmoset on hyviä numeroita.
Ketiapiini tutkitusti kutistaa apinoiden aivoja, joten ei ole syytä olettaa, etteikö ihmisten kohdalla olisi sama juttu. Itsellä tosi toisenlainen kokemus lääkityksestä. Nuorena voin todella huonosti ja sain koulusta vitosia ja kutosia. Nyt aikuisena kokeilin lukio-opintoja. Olen siis syönyt neuroleptejä vuosia ja saanut elämäni tasapainoon. Sainkin yllättäen helposti ysejä ja kymppejä. Kirjoittamisen kanssa sama juttu. En vuosiin pystynyt kirjoittamaan mitään, vaikka lapsena olin lahjakas kirjoittaja. Nyt ajatukseni kulkee selkeämmin ja saan paremmin kosketuksen siihen, mitä tunnen ja ajattelen.
Itseltä katosi kaikki luovuus neuroleptien takia. En syö enää. Ikinä.
Mä en voi edes harkita neuroleptien lopettamista, koska lääkärit eivät määrää unettomuuteni muita lääkkeitä. Syön kahta eri "neukkaria" unettomuuteen isoilla annoksilla. Ilman lääkkeitä en nuku ollenkaan. Eivät edes tutki mistä unettomuuteni johtuu. Ei tämä paha unettomuus mitään normaalia ole.
Eivät lääkärit huvikseen lääkkeitä ihmisilli syötä.
Lääkkeille haetaaan aina vastetta. Eli katsotaan auttaako se ja miten paljon auttaa.
Usein lääkkeittä joudutuaan myös vaihtamaan, sillä kaikki lääkkeet eivät sovi jokaiselle ihmisille.
Arvostellessa lääkitystä, vois samalla pohtia sitä, millainen olisi potilaan tilanne ja vointi kokonaan ilman lääkitystä.
Lääkkeillä on sivuvaituksia:
Toisille niitä tulee enemmän, toisille vähemmän ja joillekin ei yhtään mitään.
Voi verrata vaikkapa solusalpaajaan. Sitä myrkkyä tiputetaan syöpää sairastavan elimistöön.
Se tekee ihmisen erittäin pahoinvoivaksi, uupuneeksi, ja kaljuksi.
Ne ovat sen pahimmat sivuvaikutukset. Mutta entä sen hyödyt, sitäkin voi arvotelijoiden pohtia.
Alue: Aihe vapaa
Lyhyesti vastaan. Neuroleptit salpaa dopamiinireseptoreja. Dopamiinin ansiosta olemme fiksuja ja filmaattisia.
Mieti tämän pohjalta.