Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
”Neuroleptit tuhoavat aivoja.” - neuroleptejä yli puolet elämästään syönyt tilittää
30.06.2021 |
Olin fiksu lapsi. Luin, kirjoitin ja laskin ennen ekaluokkaa, olin 9-10 oppilas peruskoulun loppuun asti päättötodistuksen keskiarvon ollessa 9,4.
Sairastuin 15-vuotiaana, ja sain ensimmäisen neuroleptini, Seroquelin. Siitä luonnollisesti Ketipinoriin, ja nykyään menee myös Abilify. Muitakin lääkkeitä on mennyt ja menee.
Pärjäsin siis tosi hyvin ennen sairastumistani ja lääkityksen aloitusta. Lukiossa tapahtuikin jo romahdus, ja kirjoitin M:n paperit.
Yliopisto-opinnoista ei ole tullut yhtään mitään. Olin nuorempana lahjakas kirjoittaja, mutta nykyään en saa sanoja tai lauseita paperille. Pää lyö aivan tyhjää, ja se näkyy arvosanoissa. Olen kakkosen-kolmosen opiskelija.
Ovatko neuroleptit vaikuttaneet älykkyyteeni/fiksuuteeni/välkkyyteeni, vai onko syynä itse sairaus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, jonka oireet pysyvät lääkityksellä siis hallinnassa?
Vai onko kyseessä ihan tavallinen iän myötä tuleva rappeutuminen, jota voisi tiukemmalla treenillä korjata?
Joo, ette voi tietää, mutta te, jotka olette tutkineet asiaa enemmän; syyttäisittekö itse neurolepteja? Itse en uskalla tutkia. En haluaisi tietää, että aivoni ovat mennyttä, koska olen syönyt niille sopimattomia lääkkeitä yli puolet elämästäni.
Kiitoksia ajatuksista.
Kommentit (52)
Ap, jos sinulla on voitu todeta bipo jo noin nuorena, niin sairautesi saattaa olla aika vaikea.
Missä olisit JOS et olisi syönyt lääkkeitäsi..?
Olisitko käynyt lukion ja olisitko nyt yliopistossa ensinkään?
Punnitse itsekin, kuten lääkärisikin ovat taatusti punninneet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti vastaan. Neuroleptit salpaa dopamiinireseptoreja. Dopamiinin ansiosta olemme fiksuja ja filmaattisia.
Mieti tämän pohjalta.
Miksi lääkärit määräävät noita ihmisille? Saavat nautintoa?
Saavat rahaa ja parempia töitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sairaus itsessäänkin rappeuttaa aivot. Varsinkin psykoosit. Myös masennus tuhoaa aivoja, itselläni se on tuhonnut muistin ja keskittymiskyvyn. En ole lääkkeitä käyttänyt kuin ainoastaan joutuessani osastolle ja vähän sen jälkeen.
Tämä onkin hauska pieni yksityiskohta, että neuroleptien aiheuttamia aivomuutoksia ollaan pidetty pitkään skitsofrenian aiheuttamina. Niiden aiheuttamasta neuroadaptaatiota eli dopamiiniresepterien tiheyden ja herkkyyden lisääntymistä on pidetty ja pidetään osin edelleen todisteena siitä, että skitsofreniaan liitttyy dopaminenergisen järjestelmän häiriö. Myös aivojen volyymin muutoksia pidetään todisteena siitä, että skitsofrenia on etenevä aivosairaus. Jostain kumman syystä samoja muutoksia näkyy nisäkkäillä, joille syötetään neuroleptejä. On kuitenkin epäeettistä luonnollisesti tutkia potilaita, jotka eivät ole ylläpitolääkityksellä ja vaikea heitä on muutenkaan löytää. Siksi lääkityksen vaikutuksia on vaikea kontrolloida kun tutkii vain lääkeriippuvaisia kroonnikkoja. Kun luet tutkimuksia siitä, että maanis-depressiivisyys näkyisi aivoissa, niin kannattaakin pistää merkille mikä on psykiatrian alan tutkimuksen taso tässä suhteessa.
Luonnollisesti masennus, rajut sekavuustilat ja stressi voi näkyä ohimenevänä rajujakin kognitiivisten toimintojen heikkenemisenä ja näkyä tilastollisesti myös aivotasolla, mutta se ei tarkoita että sinulla olisi mitään lääketieteellisesti hoidettavaa somaattista ongelmaa. Lääkkeet sen sijaan aiheuttavat monille vaikeasti korjattavia aivovaurion oireita ja korreloivat suoraan kognitiivisen suorituskyvyn alenemisen kanssa. Siksi monet skitsofreenikot kärsivätkin ns.”kognitiivisista puutosoireista”
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti vastaan. Neuroleptit salpaa dopamiinireseptoreja. Dopamiinin ansiosta olemme fiksuja ja filmaattisia.
Mieti tämän pohjalta.
Pitkään oli oletus, että skitsofrenia johtuu lapsen äidin tunnekylmyydestä, frigiditeetistä. Että niin tieteellistä tiede parhaimmillaan on. Dopamiinin ja skitsofrenian yhteydestä en ole kyllä kuullut koskaan. Muistaakseni epäilys oli, että skitsofrenialla olisi yhteys johonkin muuhun aivojen välittäjäaineeseen? Mutta en ole keskustelua ja tutkimusta sen tarkemmin seurannut. Joka tapauksessa jo tuo frigidi äiti - skitsofreeninen lapsi -hypoteesi toivottavasti osoittaa kaikille, miten tärkeää jokaisen on pitää puolensa "tieteellistä totuutta" vastaan ja käyttää tervettä järkeä pelastaakseen itsensä siltä.
Ap, et taatusti ole tuhonnut aivojasi lääkkeillä. En uskalla suositella lääkkeiden pois jättämistä mutta sanonpa vaan, että ihan ilman lääkkeitä minulle kävi sama yliopistossa. Ja syy niinkin yksinkertainen kuin väärä pääaine, joka ei innostanut, ei kiinnostanut ja jota inhosin ja jopa vähän häpesin (humanistinen hömpääaine). Ehkäpä lääke vaivaasi olisi löytää sellainen pääaine, joka sinua oikeasti kiinnostaa? Tsemppiä!
Kun elämä ei ole mennyt niin kuin itse toivoi, modernin lääkepropagandan avulla on helppo syyttää omaa lääkitystä ja sen määrännyttä lääkäriä. Et voi kuitenkaan tietää, missä olisit, jos et olisi koskaan aloittanut lääkkeen syömistä - ehkä haudassa.
Mainittakoon, että aloitin saman lääkkeen syömisen saman ikäisenä, ja syön sitä edelleen. Aloittamisen jälkeen nostin keskiarvoa reippaasti, pääsin yliopistoon, valmistuin maisteriksi ja teen nyt hyväpalkkaista ja innostavaa oman alan työtä. Aivojen tuhoutumista odotellessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Skitsofrenian kanssa korreloivat monet geenivirheet, myös sellainen, jonka takia aivot rappeutuvat ennen aikojaan. Jos on dopamiiniratoihin liittyviä ongelmia, kannattaa pitää huoli hyvistä ravintoaineista.
Itselläni on näitä sairauksia suvussa, ja voin huomattavasti paremmin, kun otan Tohtori Tolosen E-EPA-kapseleita (aivoille välttämättömiä rasvahappoja tiiviissä muodossa), B12-vitamiinia, vahvaa D-vitamiinia ja ruuasta riittävästi jodia nyt muun muassa.
Muuten olen joko epävakaa tai masentunut / aloitekyvytön. Lääkkeitä en ole koskaan syönyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti vastaan. Neuroleptit salpaa dopamiinireseptoreja. Dopamiinin ansiosta olemme fiksuja ja filmaattisia.
Mieti tämän pohjalta.
Pitkään oli oletus, että skitsofrenia johtuu lapsen äidin tunnekylmyydestä, frigiditeetistä. Että niin tieteellistä tiede parhaimmillaan on. Dopamiinin ja skitsofrenian yhteydestä en ole kyllä kuullut koskaan. Muistaakseni epäilys oli, että skitsofrenialla olisi yhteys johonkin muuhun aivojen välittäjäaineeseen? Mutta en ole keskustelua ja tutkimusta sen tarkemmin seurannut. Joka tapauksessa jo tuo frigidi äiti - skitsofreeninen lapsi -hypoteesi toivottavasti osoittaa kaikille, miten tärkeää jokaisen on pitää puolensa "tieteellistä totuutta" vastaan ja käyttää tervettä järkeä pelastaakseen itsensä siltä.
Ap, et taatusti ole tuhonnut aivojasi lääkkeillä. En uskalla suositella lääkkeiden pois jättämistä mutta sanonpa vaan, että ihan ilman lääkkeitä minulle kävi sama yliopistossa. Ja syy niinkin yksinkertainen kuin väärä pääaine, joka ei innostanut, ei kiinnostanut ja jota inhosin ja jopa vähän häpesin (humanistinen hömpääaine). Ehkäpä lääke vaivaasi olisi löytää sellainen pääaine, joka sinua oikeasti kiinnostaa? Tsemppiä!
Aina 1970-luvulta asti dopamiinihypoteesi on ollut hallitsevassa osassa pyrittäessä selittämään, miten skitsofrenia kehittyy ja aiheuttaa tuhoisat oireensa. Tämän teorian mukaan välittäjäaine dopamiinin liiallinen aktiivisuus aiheuttaisi positiivisia oireita, kuten harhaluuloja, aistiharhoja sekä ajatushäiriöitä ja dopamiinin vajavainen aktiivisuus voisi aiheuttaa kognitiivisen toiminnan häiriöitä ja negatiivisia oireita, kuten tunteiden latistumista. Sekä ensimmäisen että toisen sukupolven psykoosilääkkeet toimivat pääasiassa salpaamalla dopamiini D2-reseptoreja, mikä vaikuttaa aivojen dopamiiniaktiivisuuteen.
Ihan banaaliaihe tuo dopamiiniteoria on…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän teorian mukaan välittäjäaine dopamiinin liiallinen aktiivisuus aiheuttaisi positiivisia oireita, kuten harhaluuloja, aistiharhoja sekä ajatushäiriöitä ja dopamiinin vajavainen aktiivisuus voisi aiheuttaa kognitiivisen toiminnan häiriöitä ja negatiivisia oireita, kuten tunteiden latistumista. Sekä ensimmäisen että toisen sukupolven psykoosilääkkeet toimivat pääasiassa salpaamalla dopamiini D2-reseptoreja, mikä vaikuttaa aivojen dopamiiniaktiivisuuteen.
Ihan banaaliaihe tuo dopamiiniteoria on…
Dopamiinista olen itse puhunut muutamassa ketjussa, jossa ihmiset ovat ihmetelleet, miksi eivät jaksa yhtikäs mitään. Dopamiinista kirjoitetaan paljon, ainakin ulkomailla, ja siitä on paljon hyviä artikkeleita ja tieteen popularisointi -teoksia saatavilla, esim. "The Molecule of More: How a Single Chemical in Your Brain Drives Love, Sex, and Creativity―and Will Determine the Fate of the Human Race"
Kirjan nimi kertoo osaltaa, miten olennaisesta aineesta on kyse. Se saa merkityksellisyydentunteen aikaan kaikissa eliöissä, ei vain ihmisessä. Asiaa tutkittu mm. laboratorioeläimillä, joilla sen puute aiheuttaa saman surkean toimettomuuden kuin ihmisilläkin. Sen puute tuhoaa eliön.
Aika karulta tuntuu, että yhtään mitään sairautta yritettäisiin parantaa poistamalla dopamiinia. Samalla viedään kaikki syyt olla olemassa. Sama kuin poistaisi flunssan tappamalla ihmisen....
Palstan mielenkiintoisin ketju ja paljon ajateltavaa yhdelle hullulle ainakin. Lääkkeitä en ole juurikaan käyttänyt, mutta dopamiinit on valutettu kankkolan kaivoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työttömän kuuluu syödä ne lääkkeet jotka määrätään
Mitä pitäisi tehdä jos lääkkeitä on pakko syödä? Lääkkeinä Abilify ja Lamictal.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitäisi tehdä jos lääkkeitä on pakko syödä? Lääkkeinä Abilify ja Lamictal.
Mitenniin pakko syödä? 🤦♀️
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti vastaan. Neuroleptit salpaa dopamiinireseptoreja. Dopamiinin ansiosta olemme fiksuja ja filmaattisia.
Mieti tämän pohjalta.
Miksi lääkärit määräävät noita ihmisille? Saavat nautintoa?
Kumartakaamme Big Pharmaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Googleta. Ne kutistaa aivoja, aiheuttaa äkkikuolemia, metabolista oireyhtymää ja esimerkiksi Abilify on koko ajan ollut Euroopan lääkeviraston listalla lääkkeenä josta ei tiedetä oikeasti mitään ja sen perään on kyselty turhaan. Neuroleptit on kaikki huumeita jotka tuhoaa aivot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä pitäisi tehdä jos lääkkeitä on pakko syödä? Lääkkeinä Abilify ja Lamictal.
Mitenniin pakko syödä? 🤦♀️
Samaa kysyn minäkin että miten niin pakko? Minä lopetin kummatkin itse yli 5 vuotta sitten. Mitään muuta ei tapahtunut paitsi paranin. Tajusin lopussa itsekin että psykiatrini oli jokin narsisti sekopää joka vihoitteli minulle kun en osannut olla lääkkeillä oikein. Nekin on ihmisiä.
Voi se ihan ikäänkin liittyä. Oli mullakin vielä 7-luokalla keskiarvo 9,0. Ysiltä päästessä 8,5. Lukiossa kirjoitin MMCC. Yliopisto-opinnot jäi maisterivaiheessa kesken. Ei ole ollu mitään mt-ongelmia eikä lääkitystä.
Yläkoulussa ysin keskiarvo ja sen yli menee helposti heittämällä josko on peruslahjakkuus lukupäähän. Lukiossa homma heti vaikeutuu.
Pitkäaikainen masennus esim. vaikuttaa jo itsessään "suoritumiseen". Oheisvaikuttimena itsetunto, yleinen fiilis jne. muuten.
Ketipinorit ja vastaavat ovat asia, jotka itse kierrän nykyään kaukaa. Kokemusta on Ketipinorista nukahtamislääkkeenä. Samalla, sunkin kokemus on yksittäiskokemus ja siten silkka yksittäinen anekdootti.
Jos olosi tekee helpommaksi se, että päätät syyttää neuroleptejä kaikesta, anna mennä.
Mutta just saying: ei se välttis kovin hedelmällistä ole; muuttujia voi olla monia muitakin. Pelkästään neuropleptien syyttäminen saattaa olla vastaavaa, kuin että lyhyt mies laittaa huonon naismenestyksensä syyksi vain lyhyyden.
Kirjoitan nyt oman näkökulmani. Tiedän erään, joka on syönyt vastaavia lääkkeitä teini-iästä asti. Älykkyyteen ne eivät ole vaikuttaneet, mutta ajoittain vakava masennuskin on vienyt toimintakykyä (koulujen käynti on ollut haastavaa ja mennyt pitkän kaavan mukaan). Ilman lääkkeitä ja terapiaa hän ei välttämättä olisi elävien kirjoissa. Itse taas koin romahduksen (opiskeluburnoutin) lukiossa ja alisuoritin kirjoituksissa. Lääkkeiden pidempiaikaisista vaikutuksista en osaa sanoa mitään.
Kuulostaa siltä että saattaa olla nepsyongelmaa.
Se johtaa helposti kovaan kuormittumiseen, johon sitten määrätään noita lääkkeitä.
Kun kuormitus vaan jatkuu, tulee romahdus.
Tyypillinen tapaus on fiksu, koulussa hyvin pärjännyt lapsi, joka romahtaa lukiossa tai yliopistossa, eikä kykenekään jatkamaan opintojaan.
Joillakin romahdus tulee jo yläasteella. Oma lapseni kuuluu tuohon viimeiseen ryhmään.
Terapian, lääkityksen ja asiallisen tuen ansiosta hänen vointinsa on kohentunut, ja keskiarvokin on nousi kuutosesta takaisin ysiin. Sairaalakoulussa piti opiskella yksi lukuvuosi.
Lääkityksenä hänellä on juuri se paljon parjattu ketinipinor.
Alue: Aihe vapaa
Masennuslääkkeet voivat laukaista kaksisuuntaisen. Tosi iso harmi, miten psyykenlääkkeet vahingoittavat ihmistä. Lyhentävät elinikää, 17 vuotta.
Lääkeyhtiöiden rikollinen bisnes.
Olisi hyvä käydä jonkun lääkkeiden vähentämiseen perehtyneellä spesialistilla. Esim. Aku Kopakkala.