Mt. Everestin vainajat pyörivät mielessäni.

Kuka kieltää  hakemasta niitä sieltä pois

Katsoin dokumentin Shriya Shah-Klorfinesta, ja oli kyllä surullista, että hän ei paluumatkasta selvinnyt. 

Vierailija kirjoitti:

Kuka kieltää  hakemasta niitä sieltä pois

Miten haet kun jo pelkkä huipulle kiipeäminenkin on huomattava riski? Ei enempää ihmishenkiä kannata riskeerata, että saataisiin joku kalmo pois sieltä huipulta.

Vierailija kirjoitti:

Otsikko loi mielikuvan, että vainajat pyörivät rinnettä alas mielessäsi.

Oisko muuten VTV:llä Mt Everestin rinteellä eräälle pakastevirka odottamassa? Sinne vois lähettää.

Siellä kyllä pakastuu, kun tarpeeksi korkealle kiipeää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka kieltää  hakemasta niitä sieltä pois

Miten haet kun jo pelkkä huipulle kiipeäminenkin on huomattava riski? Ei enempää ihmishenkiä kannata riskeerata, että saataisiin joku kalmo pois sieltä huipulta.

Kopterilla

Osa kuolleista saadaan pois, mutta siihen on tietty metriraja, jota korkeammalle esim. helikopteri ei siellä voi lentää, josta johtuen on vaikeaa kuljettaa vainajia alas. Sherpat ovat käsittääkseni tuoneet osan kuolleista alemmas, mutta dead zonelle jos kuolet, sinne myös jäät. Osa heistä on myös kadonnut vuorille, eikä ole koskaan löydetty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka kieltää  hakemasta niitä sieltä pois

Miten haet kun jo pelkkä huipulle kiipeäminenkin on huomattava riski? Ei enempää ihmishenkiä kannata riskeerata, että saataisiin joku kalmo pois sieltä huipulta.

Kopterilla

Kopterilla ei voi lentää niin korkealla.

Tosiaan, ruumiiden alastuonti on vaarallista ja tyyristä puuhaa. Yrityskin maksaa kymmeniä tuhansia dollareita. Yrityksissä on myös kuollut kiipeilijöitä.

Yksi asia mitä osalle ruumiista on tehty on tönäisy alemmas rinteelle, pois uteliaiden silmistä ja kameroiden ulottumattomiin.

Ap

Jaxuhalit ap:lle

Jos olet joskus miettinyt miksi retkeilyvarusteet ovat niin värikkäitä, nyt tiedät.

Tuota paikkaa kutsutaan muuten Rainbow Valleyksi.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin dokumentin Shriya Shah-Klorfinesta, ja oli kyllä surullista, että hän ei paluumatkasta selvinnyt. 

Olis mahtavaa nähdä kys. dokkari! Mahtaisikohan löytyä jostain..?

Ap

Ymmärrän hyvin Ap:ta. Minustakin tämä on todella mielenkiintoista, mutta surullista. Minua lohduttaa tieto, että nämä kiipeilijät, jotka lähtivät elämään (todellakin elämään) tiesivät riskit etukäteen ja hyväksyivät sen, että näinkin voi käydä. Jokainen heistä teki päätöksen tarkoin miettien ja valmistautuen. Harmi, että se realisoitui heidän kohdallaan.

Tiedän myös kuinka hyvältä tuntuu huiputtaa se vuori. Kuinka paljon nähdään vaivaa jo harjoitellessa ja valmistautuessa. Tiedän kuinka paljon omaisia huolestuttaa matkan aikana. Tiedän, että jokainen kiipeilijä on tietää riskit, tuntee säät ja tuulet ja tekee lopullisen päätöksen uhmata riskejä tai jäädä kotiin. Kummassakaan ei ole mitään hävettävää.

Olkoon Everest armollinen ja antakoot tulevien kiipeilijöiden selvitä sieltä turvallisesti.

Vierailija kirjoitti:

Jos olet joskus miettinyt miksi retkeilyvarusteet ovat niin värikkäitä, nyt tiedät.

Tuota paikkaa kutsutaan muuten Rainbow Valleyksi.

Jep, kammottava ajatus. Muut näkevät hangesta törröttäviä värikkäitä vaatteita ja raajoja. Kyseessä on kuitenkin aina ihmisvainaja.

Mulla on semmonen olo että kokisin loukkaavani hautarauhaa jos tuonne kiipeäisin.

Ap

Minusta se on tavallaan myös hienoa, kuolee tehdessään sitä mistä tykkää.

Tämä kiehtoo minuakin ajoittain. Pitäisi kiivetä sinne ymmärtääkseen täysin, miltä ne olosuhteet siellä tuntuu. Ne ruumiit matkalla muistuttaa siitä, että siellä on todellista selviytymistaistelua, jonka olet itse valinnut.

Mä taas en voi ollenkaan tajuta, että joku haluaa ottaa niin ison riskin kuolemiselle, että haluaa kiivetä Everestille. Eikö heillä ole itsesuojeluvaistoa tai käsitystä faktoista? Vai olenko mä itse vaan niin turvallisuushakuinen, että yläkoululaisten opettaminen ja hölkkääminen täyttävät jännityksenetsintäkiintiöni.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän hyvin Ap:ta. Minustakin tämä on todella mielenkiintoista, mutta surullista. Minua lohduttaa tieto, että nämä kiipeilijät, jotka lähtivät elämään (todellakin elämään) tiesivät riskit etukäteen ja hyväksyivät sen, että näinkin voi käydä. Jokainen heistä teki päätöksen tarkoin miettien ja valmistautuen. Harmi, että se realisoitui heidän kohdallaan.

Tiedän myös kuinka hyvältä tuntuu huiputtaa se vuori. Kuinka paljon nähdään vaivaa jo harjoitellessa ja valmistautuessa. Tiedän kuinka paljon omaisia huolestuttaa matkan aikana. Tiedän, että jokainen kiipeilijä on tietää riskit, tuntee säät ja tuulet ja tekee lopullisen päätöksen uhmata riskejä tai jäädä kotiin. Kummassakaan ei ole mitään hävettävää.

Olkoon Everest armollinen ja antakoot tulevien kiipeilijöiden selvitä sieltä turvallisesti.

Sama, tunnen kunnioitusta ja saan lohtua siitä että jokainen siellä lepäävä tiesi miten voi käydä. Osa myös allekirjoittaa lähtiessään paperin jossa kerrotaan että todennäköisesti mahdollista ruumista ei tulla hakemaan sieltä haudattavaksi.

Ap

Useamman ruumiin Everestillä nähnyt, yhden intialaisen kiipeilijän ruumiin yli astunut n. 8500 metrin korkeudessa. Monia tuttuja kuollut, yksi mm. viereiseen telttaan perusleirissä, kun olimme tulleet vuorelta alas.

Vierailija kirjoitti:

Katsoin dokumentin Shriya Shah-Klorfinesta, ja oli kyllä surullista, että hän ei paluumatkasta selvinnyt. 

Ymmärtääkseni sherpat olivat käskeneet käntymään takaisin ennen huippua, mutta tämä ei suostunut.

Vierailija kirjoitti:

Mä taas en voi ollenkaan tajuta, että joku haluaa ottaa niin ison riskin kuolemiselle, että haluaa kiivetä Everestille. Eikö heillä ole itsesuojeluvaistoa tai käsitystä faktoista? Vai olenko mä itse vaan niin turvallisuushakuinen, että yläkoululaisten opettaminen ja hölkkääminen täyttävät jännityksenetsintäkiintiöni.

Vaikea samaistua minunkin. En tosin ole kiinnostunut muistakaan extremelajeista.

Tuntuisi absurdilta lähteä harrastuksen vuoksi ottamaan riski tuskallisesta ja pitkästä kuolemasta. Pelottavinta olisi se, että vaikka pyydät apua, muut joutuvat lähtemään. Siinä vaiheessa tiedät ettei kukaan voi auttaa vaan odottelet siellä kuolemaasi yksin.

Kylmäävää.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Osa kuolleista saadaan pois, mutta siihen on tietty metriraja, jota korkeammalle esim. helikopteri ei siellä voi lentää, josta johtuen on vaikeaa kuljettaa vainajia alas. Sherpat ovat käsittääkseni tuoneet osan kuolleista alemmas, mutta dead zonelle jos kuolet, sinne myös jäät. Osa heistä on myös kadonnut vuorille, eikä ole koskaan löydetty.

Tästä kopteri jutusta on olemassa dokumenttiohjelma/sarja. Siinä tuli selväksi se, että ne pystyy lentämään vaan tiettyyn korkeuteen ja kantokyky kun on pienempi kuin merenpinnan tasolla. Mitä korkeammalle mennään sen ohuempaa ilma on ja sitä vähemmän nostetta roottorit pystyy tekemään. Lisäksi usein siellä on tuuliolot niin vaaralliset ettei voi lentää.