Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko teillä ennen avoliittoa otetut lemmikit ”yhteisiä”?
29.06.2021 |
Minulla oli jo ennen avoliittoamme kissa, jonka mies on ottanut omakseen. Hellii, rakastaa, nukutaan kasassa, ollaan yhtä perhettä. Kissa on yhteinen, kummankin mielestä. Ja kissan.
Mies kuitenkin muutti yllättäen mielensä tänään, kun kissa(ni) pissasi hänen autoonsa. Vein kissaa autoon koppaansa, kun se yllättäen olikin reissusta eri mieltä, ja virtsa valui reisieni välistä auton verhoiluun ja sen läpi. Haju on kammottava.
Mies sanoo (huutaa…), että minä olen korvausvelvollinen, koska kissa on minun.
Onko lemmikki silloin yhtenen, kun muutetaan yhteiseen talouteen? Kysyn tätä ihan muutenkin ja mielenkiinnosta, koska uskon, että mies tuosta leppyy.
Vai jääkö kissa/koira/marsu ikuisesti omaksi kissaksi/koiraksi/marsuksi?
Kommentit (17)
Jos eroatte, ovatko sittenkin yhteisiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paha sanoa. Itse pitäisin kyllä lemmikkini tasan tarkkaan omanani. Tosin asia ei ole niin simppeli kun toinenkin kiintyy eläimeen ja eläin uuteen ihmiseen. Omistussuhde säilyy silti samana.
Ja joo, kai teoriassa kissa on sinun vastuullasi ellette ole sopineet jonkinlaisesta yhteisomistajuudesta. Mutta jos homma omalla kohdallani menisi noin, että mies keräisi kermat päältä (nauttisi kissan olemassaolosta) mutta minä olisin yksin vastuussa kustannuksista yms, vaihtaisin miestä.
Minusta tässä kohtaa lemmikkeihin voi suhtautua samaan tapaan kuin lapsiin. Se taas riippuu ihan suhteesta miten määritellään onko ne yhteisiä vaikka molemmat näitä hoitaisi ja heidän kanssa viettäisi aikaa.
Hm, tuli mieleen miten muutaman kilon kissa voi paskantaa päivässä lähes, oman painonsa verran tavaraa? Katti on mulla hoidossa exän loman ajan..annakohan liikaa ruokaa, vai mikä mättää?
kissa hommattiin yhteiselon aikaan, joten maksan toisinaan ruokia vaikka kissa asuisikin muualla.
mies53v
Vierailija kirjoitti:
Paha sanoa. Itse pitäisin kyllä lemmikkini tasan tarkkaan omanani. Tosin asia ei ole niin simppeli kun toinenkin kiintyy eläimeen ja eläin uuteen ihmiseen. Omistussuhde säilyy silti samana.
Ja joo, kai teoriassa kissa on sinun vastuullasi ellette ole sopineet jonkinlaisesta yhteisomistajuudesta. Mutta jos homma omalla kohdallani menisi noin, että mies keräisi kermat päältä (nauttisi kissan olemassaolosta) mutta minä olisin yksin vastuussa kustannuksista yms, vaihtaisin miestä.
Nyt vastaan tähän ja puolustelen vähän, että aivan varmasti ottaa kissankusi uudehkossa autossa päähän. Tämä on taatusti raivonpuuska vain, jonka laantumista odotan tässä palstaillessa.
Tämä tapaus vain herätti kysymyksen, kun mietin, että mitenköhän se yleensä menee, kun eläinvauva saa uuden vanhemman. Vastasit kysymykseen hyvällä pohdinnalla, kiitos siitä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mies" kuulostaa heikkohermoiselta kulliotukselta-vaihtoon.
Vierailija kirjoitti:
"Mies" kuulostaa heikkohermoiselta kulliotukselta-vaihtoon.
Ja sekö on viisautta että puhuu kuinka eläinvauva saa uuden vanhemman?
Muistutus miehille: älkää lähtekö eläimiä paapovien naisten matkaan ellette pala halusta viettää elämäänne ympäristössä jossa kaikki haisee märälle koiralle tai kissankuselle, ja huonekalut ym. on raavittu tai järsitty pilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha sanoa. Itse pitäisin kyllä lemmikkini tasan tarkkaan omanani. Tosin asia ei ole niin simppeli kun toinenkin kiintyy eläimeen ja eläin uuteen ihmiseen. Omistussuhde säilyy silti samana.
Ja joo, kai teoriassa kissa on sinun vastuullasi ellette ole sopineet jonkinlaisesta yhteisomistajuudesta. Mutta jos homma omalla kohdallani menisi noin, että mies keräisi kermat päältä (nauttisi kissan olemassaolosta) mutta minä olisin yksin vastuussa kustannuksista yms, vaihtaisin miestä.
Nyt vastaan tähän ja puolustelen vähän, että aivan varmasti ottaa kissankusi uudehkossa autossa päähän. Tämä on taatusti raivonpuuska vain, jonka laantumista odotan tässä palstaillessa.
Tämä tapaus vain herätti kysymyksen, kun mietin, että mitenköhän se yleensä menee, kun eläinvauva saa uuden vanhemman. Vastasit kysymykseen hyvällä pohdinnalla, kiitos siitä.
Ap
No aivan varmasti ottaa, se on kyllä totta. Menisi itsellänikin hetkeksi pata jumiin, olisi sitten oma kissa tai ei. Kusi on vaikea siivottava hajun takia. Eiköhän mies lepy.
Mutta jatkossa kannattaa ehkä keskustella tuosta omistajuusjutusta. Oletko yksin rahallisesti vastuussa jos kissa joutuu vaikka parin tonnin leikkaukseen? Voitko odottaa mieheltä apua kissanhoidossa jos lähdet matkalle? Ynnä muuta.
Sama
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha sanoa. Itse pitäisin kyllä lemmikkini tasan tarkkaan omanani. Tosin asia ei ole niin simppeli kun toinenkin kiintyy eläimeen ja eläin uuteen ihmiseen. Omistussuhde säilyy silti samana.
Ja joo, kai teoriassa kissa on sinun vastuullasi ellette ole sopineet jonkinlaisesta yhteisomistajuudesta. Mutta jos homma omalla kohdallani menisi noin, että mies keräisi kermat päältä (nauttisi kissan olemassaolosta) mutta minä olisin yksin vastuussa kustannuksista yms, vaihtaisin miestä.
Nyt vastaan tähän ja puolustelen vähän, että aivan varmasti ottaa kissankusi uudehkossa autossa päähän. Tämä on taatusti raivonpuuska vain, jonka laantumista odotan tässä palstaillessa.
Tämä tapaus vain herätti kysymyksen, kun mietin, että mitenköhän se yleensä menee, kun eläinvauva saa uuden vanhemman. Vastasit kysymykseen hyvällä pohdinnalla, kiitos siitä.
Ap
No, lain silmissä se ei ole eläinvauva, vaan verrattavissa tavaraan.
Mietin tätä välillä itsekin, koska meillä on myös kissa, oli alun perin miehen. Nyt kuitenkin avoliiton aikana minä olen vastannut kuluista ja hoidosta pääsääntöisesti. Jos erottaisiin riitaisasti niin tappelisin kissasta viimeiseen asti :D Ei ole sirutettu eikä rekisteröity, joten ei ole paperilla kenenkään oma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha sanoa. Itse pitäisin kyllä lemmikkini tasan tarkkaan omanani. Tosin asia ei ole niin simppeli kun toinenkin kiintyy eläimeen ja eläin uuteen ihmiseen. Omistussuhde säilyy silti samana.
Ja joo, kai teoriassa kissa on sinun vastuullasi ellette ole sopineet jonkinlaisesta yhteisomistajuudesta. Mutta jos homma omalla kohdallani menisi noin, että mies keräisi kermat päältä (nauttisi kissan olemassaolosta) mutta minä olisin yksin vastuussa kustannuksista yms, vaihtaisin miestä.
Nyt vastaan tähän ja puolustelen vähän, että aivan varmasti ottaa kissankusi uudehkossa autossa päähän. Tämä on taatusti raivonpuuska vain, jonka laantumista odotan tässä palstaillessa.
Tämä tapaus vain herätti kysymyksen, kun mietin, että mitenköhän se yleensä menee, kun eläinvauva saa uuden vanhemman. Vastasit kysymykseen hyvällä pohdinnalla, kiitos siitä.
Ap
No aivan varmasti ottaa, se on kyllä totta. Menisi itsellänikin hetkeksi pata jumiin, olisi sitten oma kissa tai ei. Kusi on vaikea siivottava hajun takia. Eiköhän mies lepy.
Mutta jatkossa kannattaa ehkä keskustella tuosta omistajuusjutusta. Oletko yksin rahallisesti vastuussa jos kissa joutuu vaikka parin tonnin leikkaukseen? Voitko odottaa mieheltä apua kissanhoidossa jos lähdet matkalle? Ynnä muuta.
Sama
Erittäin hyvä kysymys, koska alitajuisesti itsekin ajattelen, että minä maksan isotkin eläinlääkärikulut, jos/kun niitä tulee. Nyt kissalla on ollut niin pieniä eläinlääkärireissuja, että on ollut luontevaa minun vaan maksaa ne pois, mutta isommista operaatioista en tiedä. Alitajuisesti tosiaan ehkä sen, että minä maksan.
Mutta kissanhoitoapua voin ehdottomasti odottaa, koska olen sitä saanutkin. Olen ollut poissa puolentoista viikon mittaisia pätkiä, ja mies on hoitanut kissaa mielellään.
Monipiippuinen juttu, mielenkiintoinen kysymys!
Ap
Ei mikään avo-tai avioliitto tee omaisuudesta yhteistä. Kyllä tavara on sen kenen se on alun perin ollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä minun koirani on minun koirani ja maksan kyllä kaikki sen kulut, vaikka naimisissa ollaan. Vaikka mies "nauttii" yhtä lailla koiran seurasta kuin minä ja lapsetkin. Jotain ruokia saattaa mies joskus maksaa. Ja jos likaisi miehen auton niin toki maksaisin puhdistuksen.
Otimme koiran vasta avoliiton aikana. Se on puolisolleni rakas ja tärkeä mutta alusta saakka on sovittu, että se on minun. Minä olen maksanut siitä, se on minun nimissäni, minä maksan vakuutuksen, eläinlääkärin jne. Alunperin sovittiin, että minä maksan myös ruoan, mutta käytännössä mies on parhaillaankin kauppareissulla ja tuo myös koiranruokaa (maksaa yhteisen tilimme kortilla) .
Jos siis koira aiheuttaisi vahinkoa hänen autolleen niin tietysti minä korvaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kissalla ei ole papereita niin sen kun sanot, ap, että ei ole sinunkaan kissa.
Kaikki tän talouden lemmikit on mun. Avioliitossa ollaan nykyään ja ennen sitäkin otetut lemmikit oli kaikki kokonaan mun. Ja tulevatkin lemmikit tulee olemaan mun. Paitsi jos mies päättää hankkia itse jonkun lemmikin ja hoitaa sen kulut.
Oon maksanut niistä ostohinnan, ruuat, tarvikkeet, eläinlääkärit jne. Mies kyllä välillä niitä rapsuttaa ja silittää ja täyttää vesikupin, mutta muuten niiden hoito ja muu homma kuuluu mulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paha sanoa. Itse pitäisin kyllä lemmikkini tasan tarkkaan omanani. Tosin asia ei ole niin simppeli kun toinenkin kiintyy eläimeen ja eläin uuteen ihmiseen. Omistussuhde säilyy silti samana.
Ja joo, kai teoriassa kissa on sinun vastuullasi ellette ole sopineet jonkinlaisesta yhteisomistajuudesta. Mutta jos homma omalla kohdallani menisi noin, että mies keräisi kermat päältä (nauttisi kissan olemassaolosta) mutta minä olisin yksin vastuussa kustannuksista yms, vaihtaisin miestä.
Nyt vastaan tähän ja puolustelen vähän, että aivan varmasti ottaa kissankusi uudehkossa autossa päähän. Tämä on taatusti raivonpuuska vain, jonka laantumista odotan tässä palstaillessa.
Tämä tapaus vain herätti kysymyksen, kun mietin, että mitenköhän se yleensä menee, kun eläinvauva saa uuden vanhemman. Vastasit kysymykseen hyvällä pohdinnalla, kiitos siitä.
Ap
No, lain silmissä se ei ole eläinvauva, vaan verrattavissa tavaraan.
Mietin tätä välillä itsekin, koska meillä on myös kissa, oli alun perin miehen. Nyt kuitenkin avoliiton aikana minä olen vastannut kuluista ja hoidosta pääsääntöisesti. Jos erottaisiin riitaisasti niin tappelisin kissasta viimeiseen asti :D Ei ole sirutettu eikä rekisteröity, joten ei ole paperilla kenenkään oma.
Mä en tiedä miten noi asiat oikeudessa ratkaistaan, mutta olettaisin että omistajuus on sillä joka on eläimen hankkinut, ollaan sitten oltu jo silloin kimpassa tai ei. Me hankittiin miehen kanssa maatiaiskissa kun muutettiin yhteen, mutta eron tullessa kissa jäisi mulle. Minä hoidin sen hankinnan vaikka kissasta ei mitään maksettukaan. Tarvittaessa oikeudessa voisin näyttää vaikka viestejä "osto"tapahtumaan liittyen, mies ei ollut siinä mitenkään osallisena. Kulut kyllä maksetaan tasan puoliksi vakuutuksesta ruokaan ja muihin tarvikkeisiin.
Tuskin oikeuteen kuitenkaan päädyttäisiin kun asia on sovittu etukäteen.
Alue: Aihe vapaa
Minulla on kaksi aikuista kissaa, kodinvaihtajia, ja olivat minulla jo vuosia ennen kuin tapasin miehen. Hyvin rakkaita minulle, mutta nykyään myös miehelle.
Ruokakin maksetaan puoliksi.
Yhteisiä ovat.