Kokemuksia avioerosta mielenterveyssyistä?
Onko kokemuksia avioerosta mielenterveyssyistä?
Puolisolla on ollut vuosia vaikeita mielenterveyden ongelmia ja hän on yrittänyt itsem*urhaa useaan otteeseen. On välillä päiväkausia syömättä ja juomatta mutta julkisen terveydenhuollon mukaan ei täytä pakkohoitokriteerejä.
Itselleni liitto on alkanut muodostua raskaaksi, sillä pelkään jatkuvasti hänen tekevän jotain itselleen ja hoidan käytännössä talousasiat yksin. Puoliso ei ole löytänyt terapeuttia eikä ole sitä pyynnöistä, ikuista ja rukoiluista huolimatta edes aktiivisesti hakenut. Tästä syystä hän käyttää minua ns. terapeuttina ja jankuttaa sairauden sävyttämiä juttujaan ("olen paha ja kelvoton, en ansaitse elää.."). Oireilu on lähes psykoottistasoista mutta julkinen puoli ei ota pakkohoitoon eikä puoliso suostu yksityiselle.
Tilanne on jatkunut vuosia ja olen useaan otteeseen keskustellut puolisoni kanssa siitä, etten voi olla hänen terapeuttinsa enkä jatkaa samanlaista elämää yhdessä. Mikään ei kuitenkaan ole muuttunut eikä puolisoni ole hakeutunut terapiaan tai yrittänyt itsehoitoa oireisiinsa.
Onko väärin erota mielenterveysongelmaisesta puolisosta? Entä jos hän tekee itselleen jotain eron vuoksi?
Kommentit (15)
Ei ole väärin. Ratkaisevaa on tuo, että mies ei ole hakeutunut hoitoon ja toivoa paremmasta ei siten ole.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väärin. Ratkaisevaa on tuo, että mies ei ole hakeutunut hoitoon ja toivoa paremmasta ei siten ole.
Mistä päättelit kyseessä olevan mies? Eikö tänne voi muka mies tehdä aloitusta? Tai nainen, jolla on nainen puolisona?
Sorry, että sanon tämän mutta tuollaista mielenterveysongelmaa ei olekaan ja siksi hän ei myöskään saa apua siihen. Hän on huomionhakuinen persoona ja tuo käytös on sinun manipulointia. Joten lähde ap. Hetken se voi riehua ja sitten löytää jonkun uuden mille alkaa riipaksi tai ottaa itseään niskasta kiinni. Älä tuhlaa elämääsi enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väärin. Ratkaisevaa on tuo, että mies ei ole hakeutunut hoitoon ja toivoa paremmasta ei siten ole.
Mistä päättelit kyseessä olevan mies? Eikö tänne voi muka mies tehdä aloitusta? Tai nainen, jolla on nainen puolisona?
Koska vain miehet ovat päästään sekaisin, naiset ovat aina uhrejä.
Jos nainen on sairas niin tietenkin ero on väärin, millainen "mies" edes harkitsee sairaan vaimonsa jättämistä??
Ei ole väärin erota. Et ole hoitaja etkä vastuussa hänestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väärin. Ratkaisevaa on tuo, että mies ei ole hakeutunut hoitoon ja toivoa paremmasta ei siten ole.
Mistä päättelit kyseessä olevan mies? Eikö tänne voi muka mies tehdä aloitusta? Tai nainen, jolla on nainen puolisona?
Koska vain miehet ovat päästään sekaisin, naiset ovat aina uhrejä.
Jos nainen on sairas niin tietenkin ero on väärin, millainen "mies" edes harkitsee sairaan vaimonsa jättämistä??
Jos nainen olisi se, joka kärsii mielenterveysongelmista, mies olisi ottanut hatkat jo aikaa sitten. Sehän on ihan tutkittu juttu, että naisen sairaus johtaa helposti eroon, kun taas miehen sairaus ei.
Voi olla myös, että hän väittää vain sinulle harkinneensa itsemurhaa ja käyneensä lääkäreillä ilman apua. Kätevää, kun sinä olet hänen hoitaja ja annat loputonta huomiota.
Jos hän olisikin oikeasti sairas, niin sinäkin tapauksessa et voi häntä parantaa, vaan sairastut itsekin.
Ei ole väärin erota. Halutessa voit välillä ystävänä auttaa häntä etäältä. Sinulla on siihenkin paremmin voimia, kun ette elä enää yhdessä, eikä teillä ole yhteinen talous.
Se ihminen hallitsee sua pelolla ja eron uhan pelolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väärin. Ratkaisevaa on tuo, että mies ei ole hakeutunut hoitoon ja toivoa paremmasta ei siten ole.
Mistä päättelit kyseessä olevan mies? Eikö tänne voi muka mies tehdä aloitusta? Tai nainen, jolla on nainen puolisona?
Ihan sama onko mies ja nainen kyseessä,Vain nainen ja nainen? Mies ja Mies? Jokaiselle on annettu tämä yksi elämä,miksi pilaat sen huonossa avioliitossa? Avioeroa haettaessa ei tarvitse nykyisin syytä,miksi eroaa.Sen päätöksen teet itse! Älä uhraudu!Älä anna kenenkään syylistää itseäsi ja älä itse syylistä itseäsi!
Juhannussima vaikuttaa, luin otsikon, että "Kokemuksia mielenterveyssiteistä"
Ai monet taas hakee apua eron takia kun toinen pettää tai lähtee muiden matkaan tai on huijannut talous asioissa tai tehnyt rikoksen jne. Usein silloin mennään etsimään apua tai kun puoliso uhkailee tai on väkivaltainen .
Hellarinainen niin sen mies otti eron kun nainen on Kahelin Kahelin saa raivareita ja muuta . Mutta se myös varastelee . Löysi heti uuden miehen seurustelee silti . Mies voi olla huume tai juoppo niin ettei tiedä onko väkivalta mielenterveyttä.
Olen samaan mieltä kuin joku muu tuossa edellä eli että nainen käyttää sinua manipulointiin. Oletettavasti hänen oireensa alkavat parantua eron jälkeen, koska ei ole enää ketään, kenelle tätä draamaa esittää. Olen itse ollut tuollaisen manipulatiivisen itsemurhauhkailijan uhri (se tyyppi oli mies) ja jälkikäteen jouduin omin silmin toteamaan, että kyse oli tosiaan manipuloinnista ja mikä kirvelevintä, uuden naisystävän kanssa hän esittikin jo ihan toista roolia. Ajattele, jos jatkat tuossa suhteessa mutta jossain vaiheessa se kaatuu, ja joudut toteamaan saman? Voi tulla aika ahdistunut olo. Me emme nuorru, ja mitä vanhempi olet, sitä vaikeampaa on löytää uutta kumppania parisuhdemarkkinoilta. Älä jää tuohon suhteeseen, jossa sinua satutetaan. Helpompi sanoa kuin tehdä mutta toinen puoli asiaa on sekin, että voit haluamattasi nimenomaan pitää kumppanisi hulluutta yllä, koska mahdollistat nyt tällä hetkellä sen. Kun kieltäydyt siitä, kumppanillasi on mahdollisuus katsoa taas tosiasioita silmiin ja miettiä tärkeysjärjestykset elämässä uusiksi. Aika moni itsemurhalla uhkaaja on ajautunut kelpaamattomuus-peliin (kukaan ei oikeasti välitä minusta, voisin yhtä hyvin olla kuollut), koska he ennen kaikkea haluavat jonkun sanovan heille, että he ovat arvokkaita ja heitä rakastetaan. Mutta vitsi on, että se on kuin huume: ei riitä, että sen kuulee kerran. Se pitää saada aina uudelleen kuulla ja aina vain uhkaukset pahenevat ja aina vain vahvempia vakuutteluita tarvitaan. Vähän niin kuin narkkarilla joka tarvitsee aina vain isompia huumeannoksia. SInä olet joutunut tuohon peliin mukaan ja sen loppu voi olla nimenomaan paha siksi, että jäät siihen. Älä jää. Pakene. Teidän molempien edun vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole väärin. Ratkaisevaa on tuo, että mies ei ole hakeutunut hoitoon ja toivoa paremmasta ei siten ole.
Mistä päättelit kyseessä olevan mies? Eikö tänne voi muka mies tehdä aloitusta? Tai nainen, jolla on nainen puolisona?
Koska vain miehet ovat päästään sekaisin, naiset ovat aina uhrejä.
Jos nainen on sairas niin tietenkin ero on väärin, millainen "mies" edes harkitsee sairaan vaimonsa jättämistä??
Jos nainen olisi se, joka kärsii mielenterveysongelmista, mies olisi ottanut hatkat jo aikaa sitten. Sehän on ihan tutkittu juttu, että naisen sairaus johtaa helposti eroon, kun taas miehen sairaus ei.
Mielenkiintoista, laitatko linkin tutkimuksiin.
Ja jos sä luet oikein tarkkaan niin kerroin kuinka eroaikaisiin reagoidaan.
Onnistuuhan sulta lukeminen vaikka nainen oletkin?
Kyllä näistä tutkimuksista on paljon kirjoiteltu lehdissä, sinulla tässä taitaa enemmän olla ongelmia lukemisessa jos ei ole tullut vastaan. Tässä sulle yksi linkki.
https://www.is.fi/terveys/art-2000000889179.html
Ei ole väärin erota. Aikuiset ihmiset ovat loppuviimeksi vastuussa itse itsestään. Ero voi olla myös se sysäys, joka saa puolisosi hakemaan apua. Etukäteen ei voi tietää.