Parisuhde ahdistaa mutta ahdistaa myös miehen mielen pahoittaminen

^

Eikö kukaan kärsi samasta ongelmasta tai osaa selittää käytöstäni, joka ahdistaa myös itseäni aivan tajuttomasti?

Ap

Auttaisiko sen ajatuksen hyväksyminen, että olet vastuussa ainoastaan omista tunteistasi? Oma ahdistuksesi sinun on hyvä oppia käsittelemään mutta miehen tunteista et voi olla vastuussa. Tuo, että miehesi kieltäytyy näkemästä tyytymättömyyttäsi seksielämäänne ja hampaat irvessä yrittäminen viestii siitä, että mieskään ei ole onnellinen suhteessanne mutta ei jostain syystä sitä halua myöntää. Ehkä hän pelkää yksin jäämistä tai ehkä hän elättelee romanttista haavekuvaa, johon yrittää väkisin saada teidät molemmat mahtumaan. Moni epätoivoisesti vain "jonkun" haluava on huono tunnistamaan itsessäänkään merkkejä siitä, että suhde ei yksinkertaisesti toimi. En väitä faktaksi, että avomiehesi olisi tällainen mutta rivien välistä olin lukevinani tällaisia merkkejä.

Pystytkö ottamaan etäisyyttä joksikin aikaa, edes pariksi yöksi? Onko paikkakunnallasi tai naapurikaupungissa hotellia, hostellia tai matkustajakotia, josta voisit varata itsellesi huoneen siksi aikaa, kun kokoat itsevarmuuttasi päättääksesi suhteen. Mikäli sinulla on ymmärtäviä ystäviä tai sukulaisia, jotka osaavat antaa sinulle tilaa, niin jonkun heidänkin luokseen voit mennä. Mielestäni on nyt tärkeää, ettei kukaan ulkopuolinen tule tuputtamaan hyvää tarkoittavia neuvoja, koska ne vain pistävät pääsi entistä pahemmin pyörälle. Miehesi on manipuloinut sinua yrittämään uudelleen ja uudelleen, ja joka kerran jälkeen olosi on entistä pahempi. Muiden ei tarvitse enää tulla hääräämään ja sekoittamaan soppaa entisestään. Sinun on nyt päästävä pois tuosta suhteesta niin pian kuin mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

^

Eikö kukaan kärsi samasta ongelmasta tai osaa selittää käytöstäni, joka ahdistaa myös itseäni aivan tajuttomasti?

Ap

Kärsin ja en siksi osaa auttaa. Meillä mies lisäksi äärimmäisen väkivaltainen. Käyn terapiassa ja ei sieltäkään ole tullut riitttävää itseluottamusta erota

Teillä on nyt kaksi epäkypsää siinä suhteessa, mutta tilanteen voi korjata. Se joka ymmärtää, sen vastuu on toimia. Ilman toimintaa olette molemmat yhtä lapsellisia. 

Ukkoparkasi on ihan kujalla, joten tietenkään hän ei pidä ratkaisustasi vielä, mutta tulevaisuudessa kiittää siitä, ettette tärvelleet toistenne aikaa tämän enempää.

Siinä vaiheessa kun parisuhteessa alkaa hävettää ja nolottaa, on jokainen yhdessä vietetty päivä myrkkyä suoniin. Jos arvostat elämää ylipäätään, tiedät mitä pitää tehdä. Suunnittelet proseduurin etukäteen etkä jää kuunteleen ehdotuksia. Olet selkeä ja varma sanoissasi, niin ettei toiselle tule sen jälkeen mieleenkään ehdotta "vielä yrittämistä". 

Eli nyt toimeen ja tule sitten tänne kertomaan, miten onnistuit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^

Eikö kukaan kärsi samasta ongelmasta tai osaa selittää käytöstäni, joka ahdistaa myös itseäni aivan tajuttomasti?

Ap

Kärsin ja en siksi osaa auttaa. Meillä mies lisäksi äärimmäisen väkivaltainen. Käyn terapiassa ja ei sieltäkään ole tullut riitttävää itseluottamusta erota

Ehkä kyse ei ole yksinomaan itseluottamuksesta, vaan riippuvuudesta. Kaikkeen tottuu = myös väkivaltaan. Mieti elämääsi 10 vuoden kuluttua, millaista se on jos jatkat - tai mitä kaikkea (3 eri skenaariota) se voisi olla, kun lähdet. 

Ap, mikä se umpikuja on, mihin mielestäsi joudut eroehdotusten jälkeen?

Luin tänään sellaisen väitteen, että "suurin osa päätöksistä on vääriä". Eli ei kannata ajatella, että päätösten jälkeen pääsee automaattisesti paratiisiin, mutta ainakin pääsee uuteen tilanteeseen, jossa voi tehdä taas uusia päätöksiä. Nämä vanhat päätökset on jo nähty, ei niihin kannata jäädä enää makaamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

^

Eikö kukaan kärsi samasta ongelmasta tai osaa selittää käytöstäni, joka ahdistaa myös itseäni aivan tajuttomasti?

Ap

Kärsin ja en siksi osaa auttaa. Meillä mies lisäksi äärimmäisen väkivaltainen. Käyn terapiassa ja ei sieltäkään ole tullut riitttävää itseluottamusta erota

Ehkä kyse ei ole yksinomaan itseluottamuksesta, vaan riippuvuudesta. Kaikkeen tottuu = myös väkivaltaan. Mieti elämääsi 10 vuoden kuluttua, millaista se on jos jatkat - tai mitä kaikkea (3 eri skenaariota) se voisi olla, kun lähdet. 

niin, en osaa sanoa. Olen näiden vuosien aikana tottunut sivuuttamaan omat mieltymykseni, toiveeni ja tulevaisuuden suunnitelmani. Skenaariot voisi olla nämä 1. olisin avuton joutuessani päättämään itse asioista 2. olisin vapaa ja helpottunut 3. Olisin kuollut miehen toimesta.

Minä olin aviossa 12vuotta ja yli puolet siitä miehen pakottamana tai jotenkin alistuin vaan. Yritin eroa monta kertaa. Sitten kun mitta tuli täyteen, kirjaimellisesti revin itseni irti. Nyt on helppoa,vapaana jo pitkään ja en halua uutta suhdetta.

Itse elin parisuhteessa, jossa koin lähinnä ahdistumista. Seksi oli taas ainoa hyvä asia, mutta mies oli paljon seksuaalisempi kuin minä. Puhuin erilaisuudestamme ja että haluan hänen löytävän jonkun, joka sopii hänelle seksuaalisestikin paremmin. Mies oli eri mieltä ja hänen mielestään piti jatkaa. Oli kuulemma tottunut naisten "oikkuihin". 

Lopulta vain lähdin ja siitä lähtemisestä tuli kamalaa. Mies ei sen jälkeen millään antanut periksi. Pyysi tulemaan takaisin, osti lahjoja, uhkasi itsemurhalla. 

Sitten keikuttiin on-off -suhteessa pari vuotta, kunnes tuli lopullinen ero. 

Joillekin ihmisille on helpompaa tyytyä olemassaolevaan ikävään kuin hypätä tuntemattomaan. Se on sellaista turvallisuushakuisuutta, joka on ihan ymmärrettävää, ja toisaalta se myös suojaa psyykeä, kun voi projisoida omat ongelmansa, esim. vaikeudet ottaa vastuuta omasta elämästään, toisen niskoille. Ahdistus on suojatunne, jonka yhtenä tehtävänä on estää kokijaa kohtaamasta sellaisia aitoja tunteita, jotka voivat olla hänelle musertavia, esim. vihaa, surua, katkeruutta, pelkoa. Mieti, mitä siellä ahdistuksen alla on ja mistä se tunne sinulle kertoo. Näin pääset lähemmäs todellisia elämäntoiveitasi ja voit sitten tehdä päätöksiä tämän laajemman informaation perusteella.

Jätä se sika