Miksi puhuja toistelee sanoja?
Toistelevat n. 4. tai 5. sanaa. Todella ärsyttävän kuuloista! Paljon kuulee radiossa tai televisiossa, kun haastateltava toistelee sanoja tyyliin:
Kyllähän meillä tässä pelissä paikkoja, paikkoja olisi ollut, mutta me emme, emme nyt vaan saaneet peliä omalle tasolle. Ensi kerralla sitten lähdetään, lähdetään vähän eri, eri taktiikalla siihen peliin, peliin.
Olenko nipo vai ärsyttääkö muita?
Kommentit (33)
Varsinkin suomalaisilta urheilijoilta, jotka urheilevat työkseen ulkomailla, kuulee tätä paljon. Opittu maneeri. Esim. Ranskassa käytetään paljon väliäännähdyksiä, koska keskustelukulttuuriin kuuluu, että hiljaa ei saa olla. Eli jotain ääntä pitää kuulua jo silläkin hetkellä, kun vasta mietitään, mitä sanotaan seuraavaksi.
tai ehkä ongelma pitää ajatus koossa, ja käyttää muistamiaan avainsanoja, jatkaakseen lausettaan...
Voi olla myös "hikinen" tarve venyttää juttua, koska kammoksuu hiljaisuutta.
Joissakin kulttuureissa "ekolalia" on suorastaan normi.
Joskus tarvitsee miettimisaikaa sanojen ja lauseiden välissä, että osaa kertoa asiat parhaalla mahdollisella tavalla julkisuuteen.
Mitä itse sanoisit kun olet umpi uupunut ja toimittajat hyökkäävät kimppuusi vaatimaan mielipiteitä?
Tätä ilmenee myös aikuisilla siten, että lapsi esittää selvän kysymyksen mutta aikuisen on pakko toistaa se, vaikka tilanteessa ei pitäisi olla mitään mutusteltavaa. Usein samat aikuiset puhuvat itsestään kolmannessa persoonassa.
Vierailija kirjoitti:
Joskus tarvitsee miettimisaikaa sanojen ja lauseiden välissä, että osaa kertoa asiat parhaalla mahdollisella tavalla julkisuuteen.
Mitä itse sanoisit kun olet umpi uupunut ja toimittajat hyökkäävät kimppuusi vaatimaan mielipiteitä?
Voi sanoa, että antaa vastauksensa hetken päästä. Jos kuitenkin vastaa heti, niin olisi hyvä keskittyä enemmän asiaan, kuin sen ilmaisutapaan... mitä enemmän kuin miten. Asia enemmän kuin MINÄ. Jos tarvitsee vähän miettiä, niin ei siitäkään tarvitsee syyllisyyttä kokea. Miettii vain rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Tätä ilmenee myös aikuisilla siten, että lapsi esittää selvän kysymyksen mutta aikuisen on pakko toistaa se, vaikka tilanteessa ei pitäisi olla mitään mutusteltavaa. Usein samat aikuiset puhuvat itsestään kolmannessa persoonassa.
Se on ehkä eräänlainen keino "nähdä itsensä lapsen silmin", jos minuus on muuten sekavan tuntuinen?
Pitää ikään kuin ulkoistaa itsensä (puhumalla itsestään kolmannessa persoonassa). Ja lapsenkin pitäisi sitten ajatella ihmisiä välillisesti... ei "tässä ja nyt" vaan eräänlaisten illuusioiden kautta?
Kuulija voi ymmärrettävästi kokea sen aliarvioimisena, jos toistaminen on tahallista - aivan kuin toistettava ei muistaisi omia ajatuksiaan, ja hänelle pitäisi ne kerrata.
Tuskin kukaan sitä kuitenkaan tahallaan tekee kiusatakseen!
Lapselle liika toistelu voi viestittää: "ajatuksesi eivät ole selviä yhdellä sanomalla! Ne tulevat todeksi, vasta kun MINÄ ne sinulle toistan."
On eri asia TODETA lapsen sanoma toistamalla... mikä on ok, hyväkin asia: sinä TUNNUSTELET lapsen tuottamaa ajatusta, osoitat kuulleesi sen, etkä pyri muuttamaan sitä; toteat vain, ja samalla viestität että hyväksyt lapsen ajatuksen ja tunteen sellaisenaan. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sinun pitäisi toteuttaa lapsen toive tai lytätä se. Hyväksyt sen, että toisella ihmisellä voi olla omia haluja, joita sinun ei tarvitse kokea uhkana.
Sitten on se ALISTAVA tapa toistaa. Pidät toista ikään kuin vähäjärkisenä, ehkä saadaksesi lisäaikaa omille ajatuksillesi mutta samalla et kykene ottamaan häntä vastaan muuta kuin oman puheesi kautta.
Ihan tavallista kun joutuu lennossa miettimään mitä tahtoo sanoa. Kyllä on elämä vaikeaa joillakin jos tuo häiritsee.
Miksi joku käyttää sanaa tyyliin?
Vierailija kirjoitti:
Olet nipo. Tuo puhetapa on vain maneeri ja jos ei ole ammatikseen luennoitseva tms. työtä tekevä ihminen, niin harva jaksaa niistä opetella pois. Varmaan sinultakin löytyy joku ärsyttävä juttu joka toistuu puheessasi, mutta et vain itse tiedä koska kukaan ei ole koskaan huomauttanut sinulle.
No eipä kyllä löydy. Koulussa opettaja kehui aina selkeästä äänestä ja ulosannista, ja kehotti olemaan niistä ylpeä. Aikuisena pitänyt joitain puheita ja pyydetty luennoiitsijaksi. Varmaan sitten olen tottunut liian selkeään ja jouhevaan puhetyyliin.
Kuka muka, muka noin tekee, tekee?
Vierailija kirjoitti:
Miksi joku käyttää sanaa tyyliin?
No millä korvaat? Onko "tähän tapaan" parempi? Sehän on vastaava kuin "tähän tyyliin" tai lyhemmin "tyyliin".
Olet nipo. Tuo puhetapa on vain maneeri ja jos ei ole ammatikseen luennoitseva tms. työtä tekevä ihminen, niin harva jaksaa niistä opetella pois. Varmaan sinultakin löytyy joku ärsyttävä juttu joka toistuu puheessasi, mutta et vain itse tiedä koska kukaan ei ole koskaan huomauttanut sinulle.