Työttömänä olin koko ajan masentunut ja ahdistunut. Kun pääsin töihin, se meni ohi!
Kohdallani oli varmaan vaan kyse sosiaalisesta syrjäytymisestä, liikkumisen puutteesta ja siitä että oli liikaa aikaa ajatella. Pääsin määräaikaiseen, vaatimattomaan hanttityöhön josta ei paljoa kehuskella, mutta kuitenkin tunnen nahoissani miten olen nyt paljon onnellisempi. Työ on työtä toki, mutta siellä näkee ihmisiä eikä haittaa vaikkei ne kaikki olisi edes kivoja. Ihmisen vaan nyt kuuluu nähdä toisia ihmisiä. Ihmisen kuuluu päästä liikkumaan ja tekemään asioita käsillä. Ihminen tarvitsee rutiinit ja syyn nousta sängystä ylös. Vaikka työ ei tuntuisi tehdessä tyydyttävältä, niin se tuntuu siltä viimeistään palkkapäivänä. On todella huono asia ettei täällä Suomessa kaikille halukkaille ole edes niitä vaatimattomia töitä.
Kommentit (7)
Näinhän se monella menee. Työ antaa elämään rytmiä ja merkitystä päiville. Itse olen eläkkeellä ja on ihan sama onko kesä vai talvi, pyhä vai arki. Nykyään kauppakin on auki 24/7 niin edes vuorokauden ajoilla ei ole merkitystä. Siinä saa olla aika skarppina että on jokin rytmi ja ettei päivät vain ole loputon ketju.
Mulla taas toisinpäin. Mutta, näin me ollaan erilaisia. Onnea työpaikasta.
Itseäni ahdisti työttömänä ja ahdistus paheni töissä. Ei käy tasan onnen lahjat.
"Ihmisen vaan nyt kuuluu nähdä toisia ihmisiä."
Näin just. Jos ei näe, käy niin kuin tuolle yhdelle ketjussa.
Jos työ ei ahdista niin silloin on löytänyt itselleen sopivan työpaikan. Onnittelut ja pidä tästä työstä kynsin ja hampain kiinni. Määräaikainenkin voi saada jatkoa, jos on hyvä työntekijä.
20 vuotta paskaduunia tehnyt.ahdistunut loppuunpalanut ihmisraunio.siirryn kohta sairaseläkkeelle yhteiskunnan tukien varaan eleleen.
Onnittelut!