Mitä ajattelet lapsesta, joka treenaa 7-8-kertaa viikossa ja on 9,7 keskiarvo?
Tuttuni lapsi on kyllä ihmeellinen. Treenaa 7-8 kertaa viikossa ja koulussa 9,7 lukuaineiden keskiarvo. Kavereillekin riittää aikaa, esim jos ehtii olla ennen treenejä.
Kommentit (48)
Lahjakas lapsi. Täytyy olla lahjakkaat vanhemmat.
Älykäs ja ahkera, tai sitten sairaalloinen suorittaja.
Ajattelen, että hieno homma jos tuo on juuri se elämäntapa, mitä hän haluaa.
Tulee mieleen, että perheessä vaaditaan tai vähintäänkin ihannoidaan suorittamista. Toivottavasti ei kostaudu myöhemmin.
Toisaalta onhan niitä semmoisiakin ihmisiä, joilla nyt vaan riittää energiaa vaikka muille jakaa.
Minulla poika samanlainen. Stressaava perfektionisti. Olen yrittänyt rauhoitella tahtia, ei usko.
Tulee assosiaatio Seinäjoen teinimrrhaan.
Mietin, että puhutko mun lapsesta? Koulu sujuu helposti ja siihen ei kulu aikaa, mutta noi treenimäärät huolestuttaa ja välillä on itsekin väsynyt ja lähtee sinne itkun kanssa. Ollaan mietitty, josko pitäisi vähentää, mutta sitten ei omassa lajissa voi olla enää maajoukkuetasolla. Nämä halut ei lähde meistä vanhemmista, vaan tyttö on itse kunnianhimoinen, välillä tuntuu, että liiankin kanssa. Kavereita näkee treeneissä. Katellaan nyt ainakin hetki vielä, miten jaksaa. Lopettaa saa heti kun haluaa.
Tällaisia alkaa olla jo aika paljon. Jos omassa nuoruudessa meni niin, että urheilijoiden elämään ei mahtunut koulu, niin nykyikäluokasa tuntuvat urheilijat usein olevan myös tunnollisia hoitamaan koulunkäyntinsäkin.
Minun poikani keskiarvo oli päättärissä 9.5. Harrastukseen menee tunteja joka päivä.
Nauttii koulunkäymisestä ja nauttii harrastuksestaan, ei kai siinä muuta tarvita.
Kuulostaa siltä, ettei ehdi olla lapsi.
Minä joskus 35-40 vuotta sitten. Harrastuksia riitti joka illalle, ja parhaalle kolme. Läksyt tein jos ehdin, usein juuri ennen seuraavaa oppituntia. Siitä huolimatta lukuaineiden keskiarvo oli tuossa 9,5-9,7 haarukassa.
Jos kaikki kunnossa niin ok, mutta tiedän muutamia sairaalloisia suorittajia, tyttöjä, joiden elämä romahtaa kun kokeesta tulee 9+ eikä kymppi. Elämä on pelkkää koulua ja treeniä.
Yläkoulun opena olisin huolissani. Kun tavoitteellisuus on noin suurta, kaikki voi nopeasti romahtaa. Väsyy tai yksittäinen syy aiheuttaa romahduksen. Nykyään erityisesti nuoret tytöt kärsivät burn outista jo yläkoulussa. Ei ollut ongelma 25 vuotta sitten, kun aloitin open työt. Nykyään niitä on muutama joka vuosiluokalla.
Palaa loppuun jo ennen kuin täyttää 20.
SIllä on aivan väärä kuva maailmasta. Sen sijaan että tekisi jotain, kuuluu valittaa.
On varmaan älykäs ja ahkera nuori, mutta kyllä noiden yli 9,5 keskiarvojen yleistyminen herättää ihmettelemään myös koulujen arviointilinjoja.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, ettei ehdi olla lapsi.
Pakko nyt heittää tähän, että jos lapsi nauttii itse harrastuksestaan, niin millä tavalla se harrastaminen on ei-lapsuutta? Olisiko vaikka kännykällä pelaaminen tai ostarilla syljeskely parempi? Tai jos kuuntelee tunnilla ja tekee läksyt ja lukee kokeeseen, niin onko se ei-lapsuutta? Pitäisikö kokeessa tahallaan tehdä virheitä, jotta olisi lapsi? Kaikilla runsas tekeminen ja vieläpä hyvin ei tarkoita naama kireänä pingottamista vaan on itselle luontainen tapa tehdä asioita. Toki myös vähän vähemmän tekevät ovat yhtä arvokkaita ihmisiä.
Että nukkuuko se tarpeeksi? Omastanikin olen huolissani, vaikkei treenaa mitään erityisesti ja ka vain reilun ysin enää.