Mitä ajattelet lapsesta, joka treenaa 7-8-kertaa viikossa ja on 9,7 keskiarvo?

Vierailija kirjoitti:

Yläkoulun opena olisin huolissani. Kun tavoitteellisuus on noin suurta, kaikki voi nopeasti romahtaa. Väsyy tai yksittäinen syy aiheuttaa romahduksen. Nykyään erityisesti nuoret tytöt kärsivät burn outista jo yläkoulussa. Ei ollut ongelma 25 vuotta sitten, kun aloitin open työt. Nykyään niitä on muutama joka vuosiluokalla.

No kenen syy se sitten on, kun pitää takoa kymppiä ja älliä, jotta pääsee opiskelemaan haluamaansa kouluun?

Itselläni on tosiaan tämä kuopus jolla oli lukuaineet jotain 9,8 yläkoulussa, ja onneksi pääsi lähilukioon sillä. Nyt lukiossa vain reilut 9, nythän saa pelätä ettei ole tie auki mihin haluaa?

Toivottavasti muut eivät ota painetta siitä että pitäis olla yhtä "hyvä"

Tuleeko siitä lääkäri isona?

Säälittää

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko siitä lääkäri isona?

Lääkis on monien hikipinkojen kaatopaikka.

Meidän lapsella keskiarvo lukuaineissa 9,9

Läksyihin ei mene juuri lainkaan aikaa ja lopunaikaa pelaa verkossa.

Ei jaksa nalkuttaakaan, kun koulu sujuu

Tottakai se herättää vähän kysymyksiä, että onko kyseessä joku superlahjakkuus, joka loistaa kaikessa, ja tuollainen elämä tulee ihan luonnostaan vai onko takana äärimmäisen vaativat vanhemmat ja ehkä vielä perfektionistiluonne, mikä voi aiheuttaa tulevaisuudessa suuri ongelmia. Mahdotontahan se on ulkopuolisena sanoa, tietysti toivoo, että kyse ei ole jälkimmäisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko siitä lääkäri isona?

Lääkis on monien hikipinkojen kaatopaikka.

Ai miten niin? Eikö se ole muka hyvä asia? Yritätkö hikipinko-nimityksellä jotenkin kertoa, että koulusta kiinnostuneissa olisi jotain vikaa? Vai kateellisuuttako se on?

Vierailija kirjoitti:

Todennäköisesti gay

Minä sain kuulla olevani myös mahd. homo 8gay) kun erehdyin olemaan avoin ja rehellinen ja kertomaan, kuinka ennen noin 30 ikävuotta ollut elänyt ja ollut parisuhteessa... Aika monta muuta asiaa kyllä ennäitin kokea ja nähdä.. Ja varmasti tuohon ajanjaksoon mahtui hetkiä jolloin olisin halunnut itselleni tyttöystävän., oikein kovastikin.  Mutta toisaalta elin tuona aikana ni-in hedonistista elämää, että saattoi jäliviisauden valossa olla parempi, että pysyinkin tuon ajanjakson sinkkuna.  Tai ainakin parisuhde, jossa oltaisiin pyritty elämään rinnakkain molempien toiveita ja haaveita kunnioittaen olisi tuohon aikaan ollut iselleni ellei mahdotona niin erinoamien vaikeaa... Minun olisi pitänyt löytää ja kohdata joku joka ei ainakaan tasa-arvoa pidä tärkeimpien asioiden joukossa parisuhteessa. 

Ajattelen, että hän on lapsi, koska aikaa tähän riittää. Aikuisena on sitten se työura ja joko perhe-elämä tai harrastus. 

Burnout ennenkuin täyttää 30 vuotta. Tulee ekana mieleen. Tollanen suorittaminen ei ole normaalia.

Meillä oli ennen näin. Vuosi sitten lopetti toisen harrastuksen, että saisi enemmän vapaa-aikaa. Kokee vieläkin huonoa omaatuntoa tästä mikä on mun mielestä todella pöljää, mutta toki laji oli hänelle tärkeä ja nyt ei kilpaurheilua ole enää ohjelmassa. Huonosta omastatunnosta huolimatta sanoo että nyt voi kuitenkin henkisesti paremmin kun on enemmän aikaa palautua sosiaalisesta kuormituksesta ja keskittyä paremmin kiinnostaviin asioihin.

Lapsi ja nuori jolla keskiarvot yli 9, on yleensä monilahjakas, joka oppii helposti.

Hänen ei tarvitse paljon lukea eikä harjoitella. On harvinaisuus. Yleensä ollaan hyviä muutamassa aineessa ja todistuksessa voi näkyä ääripäät.

Olin itse nuorena sellainen. Kaikki muut menivät päähän helposti mutta matikka teetti työtä. On matemaattisesti, kielellisesti ja musikaalisesti lahjakkaita.

Lapsi saa luultavasti burn outin aika pian

Hänestä saattaaa tulla miljonääri

Toivottavasti käyttää älykkyytensä hyvään.

Mun pojalla on 9,8 keskiarvo. Ja tänä keväänä älysin miettiä, että varmaan valtaosa ihmisistä miettii juuri noin kuin tässäkin ketjussa, että meillä vaaditaan hirveästi suorittamista. Vaikka totuus on päinvastainen.

Poika on vain perinyt isänsä fiksuuden ja minä olen opettanut terveet opiskelurutiinit. Todellisuudessa läksyä harvoin jää, kun ehtii tehdä ne koulussa.

Ja harrastustreeneissä käy myös kaikissa extratreeneissä, koska tykkää. Ilmoittautuu mukaan kaikkiin treeneihin ja luottaa, että kyllä vanhemmat kuskaa. Ja niin me kuskataankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuleeko siitä lääkäri isona?

Lääkis on monien hikipinkojen kaatopaikka.

Ai miten niin? Eikö se ole muka hyvä asia? Yritätkö hikipinko-nimityksellä jotenkin kertoa, että koulusta kiinnostuneissa olisi jotain vikaa? Vai kateellisuuttako se on?

Väitän vain, että lääketieteelliseen hakeutuu ihmisiä, joilla olisi mielekkäämpi tulevaisuus jossain muualla.

Vähän niin kuin omani ja moni hänen kavereista.

Koulu vaatii töitä, mutta ei kohtuuttomasti. Harrastukset on lähellä ja ne on itse valittuja ja mieleisiä. Kavereita on niin koulussa, harrastuksissa kuin vapaa-ajalla ja perheellekin jää aikaa. 

Vierailija kirjoitti:

Lahjakas lapsi. Täytyy olla lahjakkaat vanhemmat.

Noilla asioillahan sitä ihmisen arvo määritelläänkin. 🙄 Lisäksi monesti nämä tällaiset lapset ovat niitä, joiden vanhemmat odottavat täydellisiä arvosanoja ja lyttääväääsa jos niitä ei tule. Päättävät lastensa harrastukset niiden puolesta koska itse haluavat lapsensa harrastavan juuri niitä asioita. Surullista. Mut joo, lahjakkaat vanhemmat. 👌🏼