Millaisia on ne älykkäät keskustelut, joita osa haluaa käydä kavereidensa kesken?

Usein ne on tavallisia utopisia keskusteluja "mitä jos" -periaatteella.

Keskustelun aihe voi olla vaikka kuinka typerä tahansa, mutta siitä syntyvä keskustelu on moniulotteisia ja kaikki keskustelijat kykenevät kyseenalaistamaan myös omia näkemyksiään.

Keskustelussa voi viitata kirjallisuuteen, tutkimukseen, vaikka elokuvaan tietäen, että toinen tietää mistä on kyse. Ettei keskustelu junnaa siinä, että pitää selittää viittauksia auki.

Minä olen käyttäytymistieteilijä ja mielenkiintoni suuntautuu ihmiseen. Syvälliseksi miellän keskustelun, jossa reflektoidaan omia tunteita ja toimintaa, ja erityisen syvällinen on keskustelu, joss löydetään käyttöytymisen takana olevat uskomukset.

Ehkä on helpompi määritellä, mikä ei ole syvällistä: minkä tahansa aiheen keskustelu, joka kulkee pelkästään syyllistämisen ja tuomitsemisen akselilla.

Tieteestä, taiteesta, maailmasta. Millaisia keskusteluja sitten aloittajan mielestä pitäisi käydä? Puhua jostain julkkiksista vai?

Naisilla:

- Sinkkuelämää -sarjan vaikutus naisten seksipositiiviseen voimaantumisdiskurssiin

- jakamaton ihmisarvo

- ilmastonmuutos

Miehillä:

- tieteen ja teknologian uusimmmat saavutukset ja mahdolliset uhkakuvat

- politiikka ja sen vaikutus päivittäiseen arkitodellisuuteemme

Esimerkiksi yliopiston fuksit, jotka ovat juuri oppineet liudan uusia hienolta kuulostavia sanoja ja haluavat päästä viljelemään niitä ympäriinsä.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen käyttäytymistieteilijä ja mielenkiintoni suuntautuu ihmiseen. Syvälliseksi miellän keskustelun, jossa reflektoidaan omia tunteita ja toimintaa, ja erityisen syvällinen on keskustelu, joss löydetään käyttöytymisen takana olevat uskomukset.

Ehkä on helpompi määritellä, mikä ei ole syvällistä: minkä tahansa aiheen keskustelu, joka kulkee pelkästään syyllistämisen ja tuomitsemisen akselilla.

Hyvin sanottu.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi yliopiston fuksit, jotka ovat juuri oppineet liudan uusia hienolta kuulostavia sanoja ja haluavat päästä viljelemään niitä ympäriinsä.

Aika kyynistä ajattelua. Fuksit ovat saaneet juuri johdatuksen omaan tieteenalaansa, ja sä typistät innostuksen siitä johonkin termien käyttämiseen.

No en tiedä. Olen enemmän mieltänyt tuon että kaikki keskustelijat keskustelutaidoiltaan ovat samalla levelillä. Aihe voi olla mikä tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa voi viitata kirjallisuuteen, tutkimukseen, vaikka elokuvaan tietäen, että toinen tietää mistä on kyse. Ettei keskustelu junnaa siinä, että pitää selittää viittauksia auki.

Tätä olen ihmetellyt, miten tällainen keskustelu toimii. Ikään kuin olisi joku yhteinen kaava, mitä elokuvia kaikkien on pitänyt nähdä, mitä kirjoja tai tutkimuksia lukea. Ei kai kukaan yritä väittää, että kaikkien kuuluisi tietää kaikki samat elokuvat ja tutkimukset. 

Joskus kysyin tähän aiheeseen liittyen, mitä ovat ne "kirjallisuuskeskustelut" ja ihmettelin, miten voidaan olettaa, että kaikki ovat lukeneet samat kirjat tai ylipäätään muistaisivat näistä kirjoista sellaisia yksityiskohtia, joista voitaisiin keskustella. Kysyin, miten tällainen "kirjallisuuskeskustelu" oikeasti etenee. Puhutaanko juonesta vai arvioidaanko kirjailijoiden tuotantoja tai heijastetaanko kirjan tapahtumia yhteiskuntaan. Ja mitä sitten tapahtuu, jos jompikumpi ei ole lukenut kirjaa. Sain vähän kierteleviä vastauksia näihin keskustelun aiheisiin liittyen, mutta sitten sain muutaman vastauksen, jossa kerrottiin, miten keskustelu yleensä etenee ja hämmästyin näitä vastauksia.

"Luin viime viikolla kirjan x."

"Minä en ole vielä lukenut sitä. Menen huomenna kirjastoon."

"Minunkin pitäisi mennä kirjastossa käymään, kun pitää palauttaa pari kirjaa."

"Minä lainasin työkaverilta kirjan x." 

Ja nämä ihmiset olivat ihan tosissaan! Ja nämä pitivät minua moukkana, kun pidin tällaista "keskustelua" vähän erilaisena kuin odotin. Tiedän, että kukaan ei nyt usko minua, mutta kyllä, olen käynyt tämän keskustelun ja saanut tällaiset vastaukset. Ja vieläkään kukaan ei ole kertonut mitään muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa voi viitata kirjallisuuteen, tutkimukseen, vaikka elokuvaan tietäen, että toinen tietää mistä on kyse. Ettei keskustelu junnaa siinä, että pitää selittää viittauksia auki.

Tätä olen ihmetellyt, miten tällainen keskustelu toimii. Ikään kuin olisi joku yhteinen kaava, mitä elokuvia kaikkien on pitänyt nähdä, mitä kirjoja tai tutkimuksia lukea. Ei kai kukaan yritä väittää, että kaikkien kuuluisi tietää kaikki samat elokuvat ja tutkimukset. 

Joskus kysyin tähän aiheeseen liittyen, mitä ovat ne "kirjallisuuskeskustelut" ja ihmettelin, miten voidaan olettaa, että kaikki ovat lukeneet samat kirjat tai ylipäätään muistaisivat näistä kirjoista sellaisia yksityiskohtia, joista voitaisiin keskustella. Kysyin, miten tällainen "kirjallisuuskeskustelu" oikeasti etenee. Puhutaanko juonesta vai arvioidaanko kirjailijoiden tuotantoja tai heijastetaanko kirjan tapahtumia yhteiskuntaan. Ja mitä sitten tapahtuu, jos jompikumpi ei ole lukenut kirjaa. Sain vähän kierteleviä vastauksia näihin keskustelun aiheisiin liittyen, mutta sitten sain muutaman vastauksen, jossa kerrottiin, miten keskustelu yleensä etenee ja hämmästyin näitä vastauksia.

"Luin viime viikolla kirjan x."

"Minä en ole vielä lukenut sitä. Menen huomenna kirjastoon."

"Minunkin pitäisi mennä kirjastossa käymään, kun pitää palauttaa pari kirjaa."

"Minä lainasin työkaverilta kirjan x." 

Ja nämä ihmiset olivat ihan tosissaan! Ja nämä pitivät minua moukkana, kun pidin tällaista "keskustelua" vähän erilaisena kuin odotin. Tiedän, että kukaan ei nyt usko minua, mutta kyllä, olen käynyt tämän keskustelun ja saanut tällaiset vastaukset. Ja vieläkään kukaan ei ole kertonut mitään muuta. 

Ei tietenkään voi olettaa, että kaikki ovat lukeneet saman asian. Ei se ole mikään edellytys keskustelulle. Ei sitä voi etukäteen tietää, miten keskustelu menee, kun keskustelun osapuolet voivat viedä sitä aivan eri suuntiin. 

Kun krapulapäivänä otetaan heti aamusta lisää ja päästään uuteen nousuun. Silloin juttu irtoaa ja monet aiemmin ongelmilta tuntuvat asiat alkavat vaikuttaa loppujen lopuksi mitättömiltä ongelmilta kosmisesta näkökulmasta tarkasteltuna.

Vierailija kirjoitti:

Tieteestä, taiteesta, maailmasta. Millaisia keskusteluja sitten aloittajan mielestä pitäisi käydä? Puhua jostain julkkiksista vai?

En ole ap, mutta minä ainakin lähes poikkeuksetta keskustelen ihan omasta elämästä ja kokemuksista tai haaveista ja suunnitelmista. Joskus hieman politiikasta. Minusta olisi jotenkin omituista tavata kaveri ja sitten puhua hänen kanssaan jostain asiasta, mikä lukee lehdessä. Ja tuntuisi jotenkin hölmöltä käyttää ystävän kanssa yhteinen aika siihen, että keskutellaan jostain fiktiivisestä hahmosta sen sijaan, että kyselisin hänen kuulumisiaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa voi viitata kirjallisuuteen, tutkimukseen, vaikka elokuvaan tietäen, että toinen tietää mistä on kyse. Ettei keskustelu junnaa siinä, että pitää selittää viittauksia auki.

Tätä olen ihmetellyt, miten tällainen keskustelu toimii. Ikään kuin olisi joku yhteinen kaava, mitä elokuvia kaikkien on pitänyt nähdä, mitä kirjoja tai tutkimuksia lukea. Ei kai kukaan yritä väittää, että kaikkien kuuluisi tietää kaikki samat elokuvat ja tutkimukset. 

Joskus kysyin tähän aiheeseen liittyen, mitä ovat ne "kirjallisuuskeskustelut" ja ihmettelin, miten voidaan olettaa, että kaikki ovat lukeneet samat kirjat tai ylipäätään muistaisivat näistä kirjoista sellaisia yksityiskohtia, joista voitaisiin keskustella. Kysyin, miten tällainen "kirjallisuuskeskustelu" oikeasti etenee. Puhutaanko juonesta vai arvioidaanko kirjailijoiden tuotantoja tai heijastetaanko kirjan tapahtumia yhteiskuntaan. Ja mitä sitten tapahtuu, jos jompikumpi ei ole lukenut kirjaa. Sain vähän kierteleviä vastauksia näihin keskustelun aiheisiin liittyen, mutta sitten sain muutaman vastauksen, jossa kerrottiin, miten keskustelu yleensä etenee ja hämmästyin näitä vastauksia.

"Luin viime viikolla kirjan x."

"Minä en ole vielä lukenut sitä. Menen huomenna kirjastoon."

"Minunkin pitäisi mennä kirjastossa käymään, kun pitää palauttaa pari kirjaa."

"Minä lainasin työkaverilta kirjan x." 

Ja nämä ihmiset olivat ihan tosissaan! Ja nämä pitivät minua moukkana, kun pidin tällaista "keskustelua" vähän erilaisena kuin odotin. Tiedän, että kukaan ei nyt usko minua, mutta kyllä, olen käynyt tämän keskustelun ja saanut tällaiset vastaukset. Ja vieläkään kukaan ei ole kertonut mitään muuta. 

Ei tietenkään voi olettaa, että kaikki ovat lukeneet saman asian. Ei se ole mikään edellytys keskustelulle. Ei sitä voi etukäteen tietää, miten keskustelu menee, kun keskustelun osapuolet voivat viedä sitä aivan eri suuntiin. 

Edelleen, niitä esimerkkejä haluaisin kuulla. Tämäkin kommenttisi on juuri tuota aiemmin mainitsemaani kiertelyä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi yliopiston fuksit, jotka ovat juuri oppineet liudan uusia hienolta kuulostavia sanoja ja haluavat päästä viljelemään niitä ympäriinsä.

Aika kyynistä ajattelua. Fuksit ovat saaneet juuri johdatuksen omaan tieteenalaansa, ja sä typistät innostuksen siitä johonkin termien käyttämiseen.

Innostuksen osoittaminen terminologisella snobismilla ei ole älykästä käytöstä, se on noloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tieteestä, taiteesta, maailmasta. Millaisia keskusteluja sitten aloittajan mielestä pitäisi käydä? Puhua jostain julkkiksista vai?

En ole ap, mutta minä ainakin lähes poikkeuksetta keskustelen ihan omasta elämästä ja kokemuksista tai haaveista ja suunnitelmista. Joskus hieman politiikasta. Minusta olisi jotenkin omituista tavata kaveri ja sitten puhua hänen kanssaan jostain asiasta, mikä lukee lehdessä. Ja tuntuisi jotenkin hölmöltä käyttää ystävän kanssa yhteinen aika siihen, että keskutellaan jostain fiktiivisestä hahmosta sen sijaan, että kyselisin hänen kuulumisiaan. 

Ei keskusteleminen tieteestä, taiteesta tai maailmasta sulje pois sitä, etteikö voisi puhua elämän tapahtumista. Jos keskustellaan fiktiivisestä hahmosta, jaetaan ajatuksia siitä. Ajatuksetkin ovat kuulumisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi yliopiston fuksit, jotka ovat juuri oppineet liudan uusia hienolta kuulostavia sanoja ja haluavat päästä viljelemään niitä ympäriinsä.

Aika kyynistä ajattelua. Fuksit ovat saaneet juuri johdatuksen omaan tieteenalaansa, ja sä typistät innostuksen siitä johonkin termien käyttämiseen.

Innostuksen osoittaminen terminologisella snobismilla ei ole älykästä käytöstä, se on noloa.

Varmasti on, jos on tarve tulkita kaikki negatiivisen kautta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keskustelussa voi viitata kirjallisuuteen, tutkimukseen, vaikka elokuvaan tietäen, että toinen tietää mistä on kyse. Ettei keskustelu junnaa siinä, että pitää selittää viittauksia auki.

Tätä olen ihmetellyt, miten tällainen keskustelu toimii. Ikään kuin olisi joku yhteinen kaava, mitä elokuvia kaikkien on pitänyt nähdä, mitä kirjoja tai tutkimuksia lukea. Ei kai kukaan yritä väittää, että kaikkien kuuluisi tietää kaikki samat elokuvat ja tutkimukset. 

Joskus kysyin tähän aiheeseen liittyen, mitä ovat ne "kirjallisuuskeskustelut" ja ihmettelin, miten voidaan olettaa, että kaikki ovat lukeneet samat kirjat tai ylipäätään muistaisivat näistä kirjoista sellaisia yksityiskohtia, joista voitaisiin keskustella. Kysyin, miten tällainen "kirjallisuuskeskustelu" oikeasti etenee. Puhutaanko juonesta vai arvioidaanko kirjailijoiden tuotantoja tai heijastetaanko kirjan tapahtumia yhteiskuntaan. Ja mitä sitten tapahtuu, jos jompikumpi ei ole lukenut kirjaa. Sain vähän kierteleviä vastauksia näihin keskustelun aiheisiin liittyen, mutta sitten sain muutaman vastauksen, jossa kerrottiin, miten keskustelu yleensä etenee ja hämmästyin näitä vastauksia.

"Luin viime viikolla kirjan x."

"Minä en ole vielä lukenut sitä. Menen huomenna kirjastoon."

"Minunkin pitäisi mennä kirjastossa käymään, kun pitää palauttaa pari kirjaa."

"Minä lainasin työkaverilta kirjan x." 

Ja nämä ihmiset olivat ihan tosissaan! Ja nämä pitivät minua moukkana, kun pidin tällaista "keskustelua" vähän erilaisena kuin odotin. Tiedän, että kukaan ei nyt usko minua, mutta kyllä, olen käynyt tämän keskustelun ja saanut tällaiset vastaukset. Ja vieläkään kukaan ei ole kertonut mitään muuta. 

Viittauksilla tarkoitin laajaa yleissivistystä. Että luetaan lehtiä, seurataan uutisia, ollaan kiinnostuneita maailmasta. Kyse on siis enemmän omasta kiinnostuksesta kuin pakollisesta päntättåvästä listasta. Kyllähän keskustelusta saa paljon enemmän iloa irti kun pystyy sitä seuraamaan.

Vierailija kirjoitti:

Naisilla:

- Sinkkuelämää -sarjan vaikutus naisten seksipositiiviseen voimaantumisdiskurssiin

- jakamaton ihmisarvo

- ilmastonmuutos

Miehillä:

- tieteen ja teknologian uusimmmat saavutukset ja mahdolliset uhkakuvat

- politiikka ja sen vaikutus päivittäiseen arkitodellisuuteemme

En tiedä, oliko tämän tarkoitus olla vitsi, mutta tällaisiahan nämä vastaukset useimmiten ovat. En vain käsitä, mitä jossain ilmastonmuutoksessa on keskusteltavaa.