Miksi päästätte lapsenne lihomaan?

että vanhemmilla on päävastuu siitä mitä lapset syö.



Mutta minäkin peräänkuuluttaisin enemmän lisää liikkumista, sekä arki- että koululiikuntaa. Että sillä autolla ei aina kuskattaisi niitä lapsia joka paikkaan.



Voihan sinne harrastuksiin mennä yhdessä pyörällä tai kok perhe voisi mennä yhdessä uimaan tms. Vanhempien esimerkki on aika tärkeää. Ymmärrän toki että esim. jääkiekkokassia ei 10-vuotias pyörällä kuljeta, mutta noin yleisesti ottaen.

Ei sen varassa kukaan pysy hoikkana. :) Harrastakaa lastenne kanssa liikuntaa vapaa-aikana! Älkääkä unohtako arkiliikuntaa.

Miksi kouluilla ei enää järjestetä iltapäiväkerhoja, telinevoimistelua, pesäpalloa yms.



Kerran ylipaino on yhteiskunnallinen ongelma, yhteiskunnan tulee myös satsata ongelman vähentämiseen.



Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa!

silloin, kun et itse ole paikalla eli suuren osan päivästä???



Tietenkin kotoa olisi hyvä tulla terveellisen ruokailun malli ja liikkumisen malli, mutta entä jos isompi (lue: ei vierestä vahdittavan ikäinen) lapsi sattuu olemaan perso makealle ja inhoaa liikkumista? Lapsi itse ei kuitenkaan osaa harrastaa itsekuria eikä vanhemmat pysty mitenkään valvomaan esim. 12-15-vuotiaan toimintaa koulupäivän päätyttyä. Helppohan se on käyttää omia taskurahoja herkkuihin, limsaan ym. epäterveelliseen. Sitten jos vielä ei harrasta mitään liikuntaa eikä koulumatkakaan ole niin pitkä, että tulisi liikuttua, niin helppohan se on lihoa. Varsinkin siinä vaiheessa, kun voimakas pituuskasvu päättyy. Siinä ei välttämättä vanhempien kontrolli auta, vaikka miten kotona syötäisiin terveellisesti.



Tämä ei toki päde pikkulapsiin.

ei sieltä keskitysleiriltäkään yhtään läskiä löytynyt vaan kaikki kyllä laihtuivat



Se on vähän kinkkinen juttu tämä lihavuuden tutkiminen, ei kai vielä ihan tarkasti tiedetä miten suuressa roolissa geenit ovat. Mutta uskoakseni vaikuttavat, meidän kehohan on sopeutuma kurjiin aikoihin, jolloin ruokaa oli vähän. Sen vuoksi keräämme kaiken syömämme "talteen". Tällaiset yksilöt joilla on ollut näihin olosuhteisiin paremmat geenit (eli tehokkaampi kyky varastoida ravintoa) ovat lisääntyneet ja geenit säilyneet nykyaikaan. Nyt sitten tällaiset geenit ovat haitallisia ja pitäisi sopeutua päinvastaiseen tilanteeseen, eikä se tapahtu nopeasti.



Eläimet, vauvat ja pienet taaperothan yleensä eivät ylensyö, vaan sen verran minkä tarttevat, ylensyönti tulee sitten myöhemmässä vaiheessa. JOiltain lapsilta puuttuu tämä "kyky" ja sen vuoksi saattavat jo pienenä pistellä yli oman tarpeensa evästä. Tunnen ainakin yhden tällaisen lapsen jolla ilmeisesti on tällainen vaiva. Hän söisi kuin raavas mies hirvittäviä määriä ja on myös lihava.



Minun henkilökohtainen mielipide on kuitenkin että suurimmaksi osaksi vanhemmat ja väärät ruokatottumukset ovat syypäitä. Ja olen henkilökohtaisesti hyvin huolestunut tästä läskistymisestä, ihan jo sen vuoksi että se tulee aiheuttamaan suuret terveydenhuoltomenot tulevaisuudessa.

toki, jos on ihan sellainen "löllöläski", niin se on varmasti tullut ihan syömällä, mutta kun esim neuvolassa seurataan vain näitä käyriä, niin eivät välttämättä kaikki yläkäyrillä kulkevat ole lihavia sananvarsinaisessa merkityksessä.



Mä itse olin yläasteelle asti yläkäyrillä ja painosta aina vähän huomauteltiin, joten vaikka yläasteella ja varsinkin lukiossa olin jo tosi hoikka, joskin aika isoluinen ja lihaksikas, olen koko elämäni pitänyt itseäni lihavana.

Myös veljeni oli lapsena pyöreä ja vankkarakenteinen, yhtäkkiä yläasteella hän vain kasvoi pituutta ja lukiossa hän oli jo laiha, vaikka syömisiään ei mitenkään muuttanut.



Nyt oma poikani on 5v ja neuvolassa paino menee ylärajoilla. Hän vaan tykkää ruuasta ja mielestäni meillä syödään ihan terveellisesti. Hän ei edes tykkää karkista ja pullasta. Lisäksi hän liikkuu tosi paljon ja on ihan älyttömän vahva ikäisekseen. Nostaa leikiten pikkuveljen (15kg) syliin, samoin polkupyöränsä 20" suorille käsivarsille. Kaikissa urheilukisoissa mihin on osallistunut on aina voittanut niin juoksussa kuin pallonheitossakin.

Eli tässä tapauksessa sanoisin poikaani kyllä rotevaksi en lihavaksi, sillä tästä painosta iso osa on kyllä oikeaa lihasta.

Leikki-ikäisenä annetaan lapsen syödä niin paljon kuin haluaa, esim. sinänsä ihan ok ruokaa, mutta monta annosta vain syömisen ilosta => lapsi ei opi ymmärtämään järkeviä ruokamääriä ja oikeaa tarvetta.

Kouluikään tullessa yksinäisinä iltapäivinä tarjolla on helppoja kaloreita vaaleasta vehnästä eri muodoissa. Vihanneksia ja hedelmiä ei juuri 8-12 vuotias ala itse pilkkomaan salaatiksi. Ja yhdistetään tämä mielihyväsyömiseen, eli taas syödään liikaa.

silloin, kun et itse ole paikalla eli suuren osan päivästä???

Kahden samankokoisen ihmisen perusaineenvaihdunnan eroiksi on mitattu n.yhtä banaania vastaava energiamäärä. Geenien syyttely on ihan huuhaata; kyse on siitä, että ihmisen käsitykset siitä, mikä on terveellistä/epäterveellistä tai mikä on iso/pieni annos vaihtelevat niin paljon. Rehellinen ruoka- ja liikuntapäiväkirja paljastavat sen karun tosiasian, että TERVEELLÄ ihmisellä lihomiseen vaikuttaa VAIN JA AINOASTAAN se, paljonko syö ja vastaavasti kuluttaa.

Samalla ruokavaliolla siis osa lihoo, osa pysyy hoikkana.

tyttö lihava, me vanhemmat hoikkia. Tyttöä ei liikunta kiinnosta pätkääkään ja hän on kömpelö, me muut harrastetaan liikuntaa. Samaa ruokaa syödään kaikki. En vain saa tytärtäni liikkumaan, en sitten millään. Eli syö enemmän kuin kuluttaa. Olin itsekin lapsena pyöreähkö, teini-iässä aloin laihtua kuin itsestään. En ole koskaan ollut lihava, ei mieskään. t. bmi 21

Minulla kaksi siskoa, jotka saivat lapsena ja vielä aikuisenakin syödä ihan mitä vaan. Eivät harrasta liikuntaa, ja karkki ja kaikki epäterveellinenkin maistuu... Aina ovat olleet lähes alipainoisia, ei todellakaan muuta kuin littana vatsa ja laihat kintut. Ja minä taas... jos söin samalla tavalla kuin muut siskot, niin painoa alkoi pukkaamaan. Senpä takia itse ähräsin lukioaikoinakin kolme kertaa viikossa punttiksella ja juoksin joka päivä, että sain syödä edes normaalisti, vahtimatta kaikkia suupaloja.



Ja suvussa ei ole lihavia, mutta ei kaikki noita ihan hoikkiakaan.

Söimme koko ajan jotakin makeaa. Hirveästi karkkeja, keksejä, suklaata, hamppareita, pizzaa... Kaikki perheenjäsenet olivat ylipainoisia. Tämä töuhu loppui, kun mieheni sairastui ja piti tehdä elämäntapamuutos. Nyt syömme terveellisesti ja liikumme ja kukaan ei ole enää ylipainoinen. Nyt minua ällöttää kaikki rasvaiset ruuat ja makeat herkut.

Niin monen ihmisen asuinympäristökin on muuttunut niin "huonoksi". Vanhemmat eivät uskalla päästää lapsiaan liikenteeseen yksin -> liikenne on kasvanut hurjasti. Peräänkuuluttaisin enemmän kevyen liikenteen väyliäkin, nekin voivat osaltaan vaikuttaa siihen, että uskalletaan päästää se lapsi yksin pyörällä tai kävellen.



Ruoasta puheenollen uskon että moni kuvittelee syövänsä terveellisesti vaikkei ehkä syökään. Tai joku pitää jotain annoskokoa pienenä kun taas se toisen mielestä on valtava!

ylipainoista lasta. Molemmat tyttöjä.



Tuo toinen on selkästi "lihava". Ja herran jestas, miten paljon tuo 5 v syö! Kaikki ruoka kelpaa hänelle ja tupla-annoksin. Hän on perheen ainoa lihava.



Toinen on 7 v tyttö ja tanakka. Koko perhe on lievästi ylipainoisia. Hän taas ei syö ruokaa nimeksikään, koskaan minun tekemä ruoka ei kelpaa, rääppii vaan ruokaa. Mutta kerran teimme yhdessä pullia ja tyttö söi kuitenkin viisi pullaa peräkanaa.



Kun taas katson näitä lapsia, jotka ovat pienikokoisia ja hentoisia ja miinuskäyrillä meneviä, niin kyllä he syövätkin vähän!

Varsinkin yleisen aktiivisuuden erot tekevät isoja eroja kulutuksessa.

Tällä ei kuitenkaan ole mitään väliä. Ylipaino on yhtä iso terveysriski oli se hankittu syömällä "terveellisesti ja yhtä paljon kuin muutkin" tai mässäämällä herkkuja. Lihavuudesta johtuvat sairaudet eivät kysy, syötitkö sille lapsellesi karkkia joka päivä vai kerran kuussa, oliko annoskoko samanlainen kuin muilla vai ei, eikä sitä, lihoisivatko sillä samalla ruokavaliolla 99 % ihmisistä vai ei.

Jos lapsi lihoo, hän saa liikaa energiaa kulutukseensa nähden. Joko pitää vähentää energiansaantia tai lisätä kulutusta. Mieluiten molempia. Sillä ei ole mitään merkitystä, että naapurin Nico-Petteri ei samalla ruokavaliolla (tai epäterveellisemmälläkään) liho.

Jos on geneettistä alttiutta lihoa, niin ei varsinkaan kannata päästää lastaan tai itseään lihomaan. Samalla tavalla kuin jos on geneettistä taipumusta alkoholismiin, niin ei kannata kokeilla, josko sitä itse ei alkoholisoituisikaan, vaikka juokin pari kaljaa lähes joka ilta.

Mutta se voi olla ympäristötekijöiden ja geenien yhteisvaikutusta.

Samalla ruokavaliolla siis osa lihoo, osa pysyy hoikkana.

Meillä 4 lasta, josta yksi on "pyöreämpi". Ei mielestäni vielä ainakaan mikään ihan läski, mutta painoa enemmän kun muilla samaan aikaan. Muut kolme luuta ja nahkaa. Tämä lihava lapsi on nyt 6v ja ihan normaali lapsi: harrastaa liikuntaa ja touhuaa muutenkin normaalin lapsen tavoin. Meillä ei syödä herkkuja kun harvoin. Ja tämä kyseinen lapsi tykkää syödä just salaatteja yms. terveellistä. Mutta paino vain nousee. Ja muilla ei. Eli kerropa mulle, oi sinä viisas ap, että mitä mun pitäis tehdä tämän yhden kanssa??

Turha av:lta hakea mitään rehellisiä vastauksia sellaiselta mammalta joka on itse ylipainoinenn, mies on lihava ja lapset. Itse en ole juuri koskaan nähnyt perhettä jossa vain yksi lapsi olisi lihava/ylipainoinen. Lähes aina niin vanhemmatkin ovat rotevia kuin sisaruksetkin. Tällaisilta henkilöiltä olisi kiva saada vastauksia!!

Itse olen 175cm/60kg. Että en mielestäni mikään ihan maailman suurin läski! Mutta nuorimmalla vaan paino nousee...

Tämä siis kun olin lapsi, n. 8-12v. Mutta onneksi fiksu äitini päätti tehdä asialle jotain ja 14 vuotiaana olinkin sitten samanpainoinen kuin 10 vuotiaana mutta pituutta oli tullut 15cm lisää, ja olin hoikka. Samoissa mitoissa ollaan edelleen, yhden lapsen jälkeen, kuin silloin 14 vuotiaana.

Vanhempien asia on tehdä jotain ja jos ei mikään auta ja yksi lapsista vaan lihoo samalla ruokavaliolla jolla muut pysyvät normaalipainoisina niin silloin on syytä viedä lapsi lääkäriin ja tarkistuttaa ettei ole mitään fyysistä vikaa minkä takia painoa kertyy. Minä tiedän itse tarkalleen miksi olin lihava: Meillä oli huoltoasema ja minä olin varsinainen herkkusuu, siskoni ei ollut.

valmiiksi, vaikka itse lähtisikin aiemmin töihin. Samoin jääkaappiin odottamaan terveellinen, mutta mieluisa valmis välipala. Kun lapsi tietää, että kotona odottaa ihan ok välipala, jonka eteen ei tarvitse nähdä vaivaa, niin omia rahoja ei ehkä teekään mieli käyttää lihapiirakkaan tms. sen sijaan.

Liikuntaharrastuksia pitää taas kannustaa jo pienestä pitäen. Muistaakseni tutkimusten mukaan erityisesti joukkuepelien harrastaminen lapsena johtaa liikunnalliseen elämäntapaan vielä aikuisuudessakin. Nämä tietysti on syytä aloitella jo eka- tai tokaluokkalaisena tai jopa varhemmin, jotta lapsi kokee olevansa lajissa hyvä ja kiinnittyy porukkaan. Joukkuepelejä on usein vaikeaa ja turhauttavaa aloittaa esim. 10-, 11- tai 12-vuotiaana ja silloin harrastus jää.

silloin, kun et itse ole paikalla eli suuren osan päivästä???

Meillä on kaverin kanssa yhteensä neljä kouluikäistä lasta, joista yksi on lievästi ylipainoinen. Tämä tyttö on toooooosi rauhallinen. Kun muut touhuavat, tämä tyttö vain istuu pöydän ääressä. Välillä käy jotain katsomassa ja taas pala istumaan. Kenen tahansa muun lapsen jalka jo vipattaisi tuosta istumisesta.



Luonnollisesti hän ei ole liikunnallinen, vaikkakin omaa yhden liikuntaharrastuksen (äiti valinnut). Kun olimme taannoin Hoplopissa, niin tämä tyttö hyytyi jo tunnin jälkeen ja tuli pöytään istumaan, kun kaikki muut olisivät jatkaneet vielä parin tunnin jälkeenkin.

energiamäärällä, millä toiset eivät. Ei tarvitse olla edes näin näkyvää. Jo se, että jalka vipattaa pöydän alla, vartalo kiehnää (vaikka sitten näin aikuisena jo hyvin hillitysti ja pieniliikkeisesti) tai suurempi osa ajasta puuhataan jotain, tekee ison eron kulutukseen päivän mittaan.

Meillä on kaverin kanssa yhteensä neljä kouluikäistä lasta, joista yksi on lievästi ylipainoinen. Tämä tyttö on toooooosi rauhallinen. Kun muut touhuavat, tämä tyttö vain istuu pöydän ääressä. Välillä käy jotain katsomassa ja taas pala istumaan. Kenen tahansa muun lapsen jalka jo vipattaisi tuosta istumisesta.

Luonnollisesti hän ei ole liikunnallinen, vaikkakin omaa yhden liikuntaharrastuksen (äiti valinnut). Kun olimme taannoin Hoplopissa, niin tämä tyttö hyytyi jo tunnin jälkeen ja tuli pöytään istumaan, kun kaikki muut olisivät jatkaneet vielä parin tunnin jälkeenkin.

mutta meillä pojan ekaluokkalainen kaveri on rotevatekoinen ja lihavahko (+40kg) Kotona vahditaan syömisiä (kuulemma). Kylään tullessaan poika sanoo aina olevansa nälkäinen ja pyytää ruokaa. Me tiedetään tilanne, joten ei anneta, jotkut muut saattavat antaa. Eli voi olla joku lapsistasi syö kavereilla kotiruokailujen lisäksi...

luultavasti painaisin enemmän jos istuisin enemmän paikoillani. Kotona ollessani liikun jatkuvasti paikasta toiseen. MIeheni istuu paljon vain paikoillaan. Lapsemmekin ovat samanlaisia paikallaan olijoita.



Joku kirjoitti nirsoista ylipainoisista lapsista, jolle kuitenkin kelpaa esim. pulla. Oma tyttäreni on tällainen lapsi, paitsi ettei ole liikaa kiloja. Hän ei millään söisi terveellistä ruokaa, mutta herkkuja menisi kyllä vaikka millä mitalla! En oikein tiedä mitä tuolle tekisi, raivostuttavaa se on kun yrittää valmistaa terveellistä.



Ainut mitä voin tehdä on etten tuo herkkuja kotiin ja rajoitan niitä syömisiä.