G: Asiakaspalvelutyössä oleva: Miten pystyt olemaan aina iloinen ja aurinkoinen?
Ystävällinen, positiivinen ja reipas, vaikka pääsi olisi murheista sekaisin ?
Pystytkö siihen? Vai haetko saikkua?
Mietin itse nyt tuota viimeksimainittua, kun parin tunnin unien jälkeen raahauduin töihin ja ahdistaa
Kommentit (19)
Se perus asiakaspalveluhymy pysyy naamalla ja puhe tulee aina ystävällisesti. Pää voi samaan aikaan käydä tuhatta ja sataa muissa asioissa. Joskus herään siihen, että vastaan asiakkaalle jotain ihan muuta mistä oli kysymys. Ei sille ihan aina pysty mitään, jos isoja asioita tapahtuu omassa elämässä.
Vierailija kirjoitti:
Fake it till you make it. Työssä on työrooli, joka kannattelee. Puhelujen välissä voi välillä tirauttaa itkut, jos tuntuu siltä.
No siis joo, työ on mulle terapiaa ja pitää kasassa.
Ääni ei tänään oikein kestä
En mä ole yhtään henkisesti läsnä. Helppoa kuin heinänteko.
Vierailija kirjoitti:
Tosin, jos kärsit unettomuudesta ja ahdistaa, niin saikku on ainoa vaihtoehto, jotta saat levätä kunnolla.
Unettomuus ei ole ongelma vaan itsestäni riippumattomat asiat, jotka aiheuttavat tuskaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fake it till you make it. Työssä on työrooli, joka kannattelee. Puhelujen välissä voi välillä tirauttaa itkut, jos tuntuu siltä.
No siis joo, työ on mulle terapiaa ja pitää kasassa.
Ääni ei tänään oikein kestä
Kadehdin suunnattomasti!
Feikkaamalla. Aamulla kun menen töihin vedän asiakaspalvelija roolini päälle, joka on kyllä aivan eri kuin tosi elämän minä. Asiakaspalvrlija minä on positiivinen, iloinen, aina hymyilee ja valmis vastamaan asiakkaiden typeriin kysymyksiin. Ja toki asiakaspalvelija minä tiedostaa myös sen että jos olisin myrtsi ja annan huonoa palvelua niin en saa tehtyä myyntiä, joka taas vaikuttaa negatiivisesti provikkaani. Ja se saattaa myös kantautua palautuksina esimieheni korviin ja ei sitä sättimistä kukaan jaksa kuunnella. Eli rahan vuoksi olen hymy perseessä aina.
Pystyn ihan helposti, perusluonne on iloinen. Omia huolia en tuo työpaikalle. Jos joku asiakas on todella törkeä tai asiaton niin silloin olen vain viileän ja korostetun kohtelias.
Olin asiakaspalvelutyössä. Palvelin asiakkaita face-to-face ja puhelimitse. Sain hyvää palautetta positiivisesta asenteesta ja iloisesta ilmeestä. Totuus oli, että päivän jälkeen naamaa särki tekohymy ja usein iltaisin ja aamuisin itkin pahaa oloani. Ei auttanut kun feikata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Fake it till you make it. Työssä on työrooli, joka kannattelee. Puhelujen välissä voi välillä tirauttaa itkut, jos tuntuu siltä.
No siis joo, työ on mulle terapiaa ja pitää kasassa.
Ääni ei tänään oikein kestä
Kadehdin suunnattomasti!
Et uskoisi, jos kertoisin, mitä työtä teen
-ap
En aina olekaan, välillä ihmiset vituttaa liian paljon. Tykkään työstäni, mutta välillä on huonja päiviä. En feikkaa, sitten olen neutraali. Useimmiten hymy herkässä ja olen aurinkoinen, se on sitten aitoa.
Onneksi nyt on maskit, muuten en välitä mutta tykkään, koska asiakkaat ei näe ilmeitä, hyvässä ja pahassa.
Töissä ajatukset eivät kulje niin paljoa omissa murheissa. Isän kuoltua olin kuukauden saikulla, mutta sen jälkeen työt oli ainoa paikka, jossa en itkenyt valtoimenaan. Töissä auttaa kyllä huomattavasti, että monen asiakkaan naamavärkki on tuttu ja jutustelevat mukavia. Jos kaikki olisivat naama norsunv*tulla, niin jäisin mieluummin kotiin.
En pystykään ja aina voi antaa potkut, jos ei miellytä.
Joka arkiaamu kello 08:00 aspa-naama päälle, ja aspaääni vireeseen.
Kello 16:00 juro, kyyninen ja ihmiskuntaan väsynyt ukko saa taas tulla esille, kun huudan työpaikan oven sulkeutuessa takanani "VAPAAAUS"
Aspa-persoonallisuus on pinnalla koko päivän, vaikka mielessä pyörisi mitä.
Työ lähinnä rutiininomaista reagoimista asiakkaiden typeriin juttuihin, ei vaadi mitään aivotyötä.
En minä ainakaan ole. Jos ei ole iloinen päivä, niin sitten olen vain asiallinen ja kohtelias, se riittää.
Luonteeni on iloinen Olen sosiaalinen ihminen
Siksi viihdyn Asp työssäni vaikka se niin kiireiden takia niiin stressaavaa onkin.
Työn vastapainona käyn tyhjentämässä pääni esim tänään lenkillä ja poimimassa kimpun kieloja. Saa aloittaa taas huomenna alusta.
Minun aspamottoni on: "Tämä hymy ei hyydy.". Vaikka kuinka vetuttaisi tai surettaisi, se ei asiakkaille kuulu. Toki, jos jotain ihan kamalaa olisi elämässä tapahtunut, niin sitten hakisin vaikka sairaslomaa.
Asiakaspalvelu ei ole mitään niistä, joita täällä esitätte, kuten, aurinkoinen, iloinen, positiivinen, kiva ja hymyilevä. Feikki-ilmiöt tunnistan heti ja alkaa ottaa pattiin. Oikea asiakaspalvelu on laadukasta, osaavaa, esittävää, tunnustavaa, hiton ammattitaitoista ja terävää, kuka kaipaa tiskin takana hymyilevää pahvia?
Onko vielä töitä, joissa ei koskaan pääse tapaamaan asiakkaita?
Tosin, jos kärsit unettomuudesta ja ahdistaa, niin saikku on ainoa vaihtoehto, jotta saat levätä kunnolla.