Nuori tai vanha eläkeläinen - miten pärjäät n. 1000€?
Itsellä sama edessä, kertokaa miten itse koet elämän ja haasteet pienellä elämisestä.
Kommentit (16)
Mulla on sen tonnin kuussa, suunnilleen.
Pärjään koska mulla on velaton pieni omakotitalo maalla. Sen lämmitys on sähköllä ja puu-uunilla joten ei ole kallis asua, sähkölaskut on satasen kuussa. Olis vaikeampaa jos ois isot vastikkeet tai vuokrat maksettavana. Elämä on vaatimatonta ja rauhallista, mutta siihen mun rahat riittää.
Ihan hyviin kun asumiskulut on pienet. (Vastike 280, jaettuna miehen kanssa). Muiden kuukausittaisten laskujen jälkeen elämiseen jää noin 800e mikä on yhdelle ihmiselle ok. Riittää ulkona syömisiin, kahvitteluihin jne. Matkusteluunkin.
Saan 670€ käteen niin tonnilla pärjäisin jo hyvin, ikää 58
En osaa sanoa, miten tonnilla pärjää, kun en saa kuin noin 800 e.
Olen kolmekymppinen, ja eläke ja eläkkeensaajan asumistuki n. 1200 €.
Vuokran ja laskujen jälkeen rahaa jää joitakin vaatimattomia satoja euroja. En koe pienellä elämistä enää haasteelliseksi. Elin kuntoutustuella sen verran kauan, että työkyvyttömyyseläkkeelle jääminen ei muuttanut elämääni.
Olen kuitenkin himpun verran materialisti, ja saatan ostaa jotain isompaa, kalliimpaa ja samalla tarpeettomampaa parin-kolmen kuukauden välein. Tämä ”kalliimpi” tarkoittaa minulle satasen tai kahden investointia.
Syön melko epäterveellisesti, mutta olen myös stereotyyppisen poikamiesmäinen sinkkunainen, jolla ei ole kauhean usein inspistä kokkailla. Tulisi vielä halvemmaksi ja terveyden kannalta järkevämmäksi laittaa terveellistä ruokaa useammin ja rutiininomaisesti itse, suosittelen siis sitä lämpimästi.
Vaatteiden ylenpalttinen shoppailu ei kuulu ”exceliini”, koska en ole kiinnostunut vaatteista ja muodista. Käytän vaatteet loppuun, ja ostan sitten uuden, kestävän vaatekappaleen tilalle.
Haasteellista on siis ruokapuoli, sekä ehkä se, että pienen rahamäärän kanssa eläminen ja kikkailu tuntuu välillä vaan kurjalta. Olen kuitenkin todella onnellinen, että en ole koskaan ollut veloissa enkä muutenkaan varsinaisissa taloudellisissa hankaluuksissa. Jos budjetti ei pysy päässä, niin silloin tosiaan kannattaa ottaa käyttöön jonkinlainen kirjanpito. Ainakin aluksi, kunnes senttien pyörittelystä tulee rutiini.
Reilun 800 saan, ja sillä on pärjättävä.
Itse saan alle 1100€. Tästä asuntolaina lähes 250€/kk. Rahastoon vähän ja osakkeisiin se minkä saan jäämään. Talon ylläpitokustannukset suht suuret tuloihin nähden. Toivon, että jonain päivänä osakesäästöt nostavat tulojani sen verran, että on helpompi elää ja asuntolainan saa maksetuksi pois.
Ruoasta on joutunut karsimaan.
Huonosti. Jonain kuina kun on paljon laskuja, joudun syömään vähän ja epäterveellisesti. Minulla on diabetes ja ruokarytmin pitäisi olla säännöllinen ja terveellinen. Kun ei rahaa ole minkä teet. Yritän olla rasittamatta itseäni eli en käy kävelyllä ym. ettei energiantarve kasva. Minäkin haluaisin aamiaisedun :(.
Takuueläke, eläkkeensaajan hoitotuki ja asumistuki, näillä on mentävä. Näin olen elänyt koko ikäni 16-vuotiaasta lähtien. Paitsi että kun aloin saada työkyvyttömyyseläkettä, ei ollut vielä takuueläkettä. Eläkettä olen saanut vuodesta 1984 lähtien.
Pärjääminen on kiinni asumiskustannuksista ja siitä onko terve.
Miten kukaan voi olla pärjäämättä tuolla summalla? Suomalaiset on kyllä oikeita luusereiden kuninkaita.
Saan käteen 1070 ja yhtiövastike on 342 euroa.
Taloyhtiössä on pientä remppaa koko ajan, laitan 100 euroa sivuun joka kk.
Ei tässä juhlita, mutta pärjään. Korona vähensi menoja, kun ei voi minnekään mennä.
Museokortti on.
Saan 600€/kk. Kämppään menee 200€, joten käyttöön jää 400€ . En pärjää, tarvitsisin sen tonniin niin olisin ihan tyytyväinen.
Meotä on kaksi yhdessä, joten hyvin pärjätään. Pitäisi kuolla yhtä aikaa, sillä toinen meistä ei ehkä pärjäisi.
Elämme hyvin säästeliäästi, joten tulevaisuudelle jää vähän säästöön.
Eläke on nettona noin 1200 ja siihen päälle asumistuki. Ihan hyvin pärjää.