Miksi ilkeillä ihmisillä voi olla paljon kavereita?
Tiedän monta ilkeää, juoruilevaa, ”olen aina oikeassa”-tyyppistä ihmistä, joilla on paljon kavereita. Kiltti ja herkkä tyyppi saattaa taas olla hyvin yksinäinen. Miksi näin?
Kommentit (20)
Osaavat olla mielin kielin ja puukottavat selkään kun alkaa kyllästyttämään tai hyöty toisesta lakkaa.
Mun työpaikkakiusaajalla on laaja ystävä-/kaveripiiri. Ihmettelen syvästi.
Narsistisiskollani ei ole laajaa ystäväpiiriä. Sen sijaan hänellä on se klassinen hovi, joka häntä palvoo ja tekee kaiken hänen pyytämänsä. Kun hän käskee hypätä, he kysyvät, kuinka korkealle. En tiedä, mitä he sillä kuvittelevat loppujen lopuksi voittavansa.
Raskasta on joutua siskoni vihan ja koston kohteeksi. Poikansa on täysin hänen vallassaan, tytär ei - tytär on joutunut menemään terapiaan päästäkseen irti lapsuudentraumoistaan.
Kiltti ja herkkä tyyppi ei tee aloitteita?
Ilkeät ihmiset on usein sosiopaatteja, joille tärkeintä on olla suosittuja. Muut suositut joutaa siis roskiin. Vaikka valehtelemalla, tai millä tahansa kepulikonstilla.
Ilkeät ihmiset herättävät ihmisissä pelkoa. Ihmiset haluavat kuulua ryhmään eli olla niiden suositumpien puolella, etteivät jäisi yksin ja kiusatuiksi. Kaikki eivät tähän suostu, vaan jättäytyvät tämän pelin ulkopuolelle.
Usein ikävät ihmiset ovat hauskaa seuraa. Heillä juttua riittää ja keksivät tekemistä. Epäilen, että tylsistyvät helposti ja siksi tylsyyttään myös juoruilevat ja kiusaavat. Myöskään kaikki eivät ota sitä kiusaamista itseensä, jos satunnaisesti näkee. Ajattelee vaan, että tuo on hänen huumoria ja olipa tökero kommentti. Eivätkä satunnaiselle tutulle kerro henkilökohtaisia asioita, niin eivät myöskään juoruilua kohteeksi joutuneet.
Usein on myös näitä tunnettuja pettäjämiehiä, niin he ovat juuri parasta bileseuraa, ovat usein karismaattisia ja heillä on paljon kavereita, eikä tapahtumia puutu. He myös flirttailevat ja osaavat ottaa ainakin seurueen naiset huomioon.
Kummankaan ihmistyypin ystävä en halua olla, mutta seurassa viihdyn isolla porukalla.
Yleensä he ylikompensoivat ilkeyttään olemalla yliystävällisiä - jollekulle muulle. Joku omantunnon juttu kai.
Minullakin oli joskus kaveri, joka käytti minua likasankonaan ja oli muille yliystävällinen. Kun suutuin kohtelusta, hän yritti mairittelemalla, rahalla(!!!) ja krokotiilinkyyneleillä päästä takaisin lähipiiriini. Hirvittävän lahjakas sosiaalisesti, mutta todella taipuvainen kateuteen. Eikä tosiaan arvosta kilttejä, tasaisia ihmisiä.
Meilläkin töissä on mies kiusaa, valehtelee ja jonka kanssa on mahdoton työskennellä, yrittää aina sälyttää omat hommat muille. Mutta hän myös porukan parhaita tarinan kertojia, hänellä on aina joku juttu menossa ja hänen seurassaan on todella mukava olla. Kiroilen jos joudun hänen kanssa samaan projektiin, mutta ei haittaa lainkaan jos pikkujouluissa istun hänen vieressä. Ymmärrän hyvin, että hän suosittu asiakkaiden ja sellaisten työkaverien joukossa, jotka eivät paljoa joudu työskentelemään hänen kanssaan. Karisma ja sosiaaliset taidot eivät katso ihmisen kuspäisyyttä.
Narsistilla on usein hovi, joka koostuu hännystelevistä lampaista. Sellaisia heikkoja ihmisiä, jotka ajattelevat tiukan paikan tullen narsistin suojelevan heitä, jos ovat tämän hännysteleviä alamaisia. (vrt. Monni, Pilli&Pulla)
Ihmiset usein hännystelevät näennäisesti vahvaa. Sitä tekevät monet sellaisetkin, jotka näkevät narsistin läpi. He laskelmoivat, että narsistille kannattaa pokkuroida, koska jos et pokkuroi, olet narsistin mielestä vihollinen ja joudut jossain vaiheessa kohtaamaan narsistin koston. He ajattelevat, että kannattaa siis esittää narsistin ystävää mieluummin, kuin asettua avoimesti narsistia vastaan. (esim. Sieppi ja mitä vittua teet rasmuksen kanssa-Mara). Mitään todellisia ystäviä nämä eivät kuitenkaan keskenään ole.
Vahvuutta arvostetaan ja heikkoutta halveksitaan, ihan siitä yksinkertaisesta syystä.
Kilttit ja herkkät ei kestä kavereina moisia ku sipäitä. Yleensä he ovat itse katkaisseet tälläiset suhteen. Näin olen itsekkin tehnyt lukemattomia kertoja koska olen todellakin mieluummin yksin kuin näiden nilkkien kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Narsistilla on usein hovi, joka koostuu hännystelevistä lampaista. Sellaisia heikkoja ihmisiä, jotka ajattelevat tiukan paikan tullen narsistin suojelevan heitä, jos ovat tämän hännysteleviä alamaisia. (vrt. Monni, Pilli&Pulla)
Ihmiset usein hännystelevät näennäisesti vahvaa. Sitä tekevät monet sellaisetkin, jotka näkevät narsistin läpi. He laskelmoivat, että narsistille kannattaa pokkuroida, koska jos et pokkuroi, olet narsistin mielestä vihollinen ja joudut jossain vaiheessa kohtaamaan narsistin koston. He ajattelevat, että kannattaa siis esittää narsistin ystävää mieluummin, kuin asettua avoimesti narsistia vastaan. (esim. Sieppi ja mitä vittua teet rasmuksen kanssa-Mara). Mitään todellisia ystäviä nämä eivät kuitenkaan keskenään ole.
Tässä oiva vertaus 👏
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin töissä on mies kiusaa, valehtelee ja jonka kanssa on mahdoton työskennellä, yrittää aina sälyttää omat hommat muille. Mutta hän myös porukan parhaita tarinan kertojia, hänellä on aina joku juttu menossa ja hänen seurassaan on todella mukava olla. Kiroilen jos joudun hänen kanssa samaan projektiin, mutta ei haittaa lainkaan jos pikkujouluissa istun hänen vieressä. Ymmärrän hyvin, että hän suosittu asiakkaiden ja sellaisten työkaverien joukossa, jotka eivät paljoa joudu työskentelemään hänen kanssaan. Karisma ja sosiaaliset taidot eivät katso ihmisen kuspäisyyttä.
löytyy samanlainen työkaveri. töitä ei tee mutta viihdyttää esimiehiä "heh heh onpa hauskaa" jutuilla. jos hänen työpanoksensa koko päivältä lasketaan yhteen ei tule edes tuntia täyteen. osaa myös "kadota" sopivalla hetkellä kun on tiedossa vähänkin vaativa homma. monesti olen saanut kiinni lonkan vetämisestä mutta ei minulle ei makseta kollegojen kyttäämisestä joten anna asian olla.
Valitettavasti maailma on ilkeitä ihmisiä täynnä, joten kavereita löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Osaavat olla mielin kielin ja puukottavat selkään kun alkaa kyllästyttämään tai hyöty toisesta lakkaa.
Tämä. Mielistelevät alkuun ja sitten puukottavat selkään. Joku voi myös kokea, että on turvallisempaa olla kiusaajan kaveri kuin kiusattu. Jos lähtee kaveripiiristä, voi joutua silmätikuksi ja ilkeän juoruilun kohteeksi.
Kiusaajat ovat yleensä äänekkäitä ja itsevarmoja ja kokoavat porukkaa ympärilleen. Ihmiset hänen ympärillään, varsinkin hännystelijät, toimivat pelosta käsin.
Herkkänä valikoin tarkkaan, kenen kanssa hengailen. En altista itseäni ilkeille, koska se tulee henkisesti raskaaksi ajan myötä. Ja muutenkin nautin olostani yksin. Onkohan tutkimusta, ovatko itsensä herkäksi luokittelevat enemmän introverttejä kuin vertailuryhmä?