Olen "tyhmä" ja joudun vaan hyväksymään sen. Kohtalotovereita?
Koulumenestykseltäni olin aina todella ärsyttävän keskinkertainen, vaikka omasta mielestäni kovasti yritin. Yliopistoon pääsin opiskelemaan sisäänheittoalaa, ja koska siinäkin menestyin niin keskinkertaisesti, en koskaan työllistynyt edes pätkätöihin. Sellainen ala jolta valmistuu paljon, mutta töitä ei ole edes kiven alla.
Olisin halunnut olla se 10 oppilas, jolle koulu ei tuota mitään vaikeuksia, kirjoittaa 7 ällää ja pääsee ensi yrittämällä lääkikseen. Kuitenkin olen se 7-8 oppilas, joka ei kirjoittanut yhtäkään L vaikka luki pää hiessä. Ei päässyt opiskelemaan mitään järkevää. Ei omista mitään erityistä tietoa tai taitoa jotta voisi elättää itsensä.
Ihan vaan keskinkertainen tylsimys. Ei edes mitään "jän nätyt tö" nuoruutta takana että olisi hyviä tarinoita mitä muistella kiikkutuolissa, vaan oikeastaan tosi kiltti oppilas. Olen kai vaan synnynnäisesti hidas ja huono.
Sellainen josta sanotaan, että tuosta naisesta ei ole muuhun kuin kotiäidiksi. Mutta sellaiseksi en ikinä halua.
Kommentit (18)
Suurin osa ihmisistä on hitaita, kömpelöitä ja vähän yksinkertaisia, olen huomannut tämän.
Minä en päässyt sinne yliopistoon, että et saa sanoa itseäsi tyhmäksi.
Hmph..
Sinä olet kunnianhimoinen ja vaikutat älykkäältä.
Minä se tyhmä vasta sitten olenkin.
Alisuoriudun tahallani enkä jaksa keskittyä tarpeeksi edes päästäkseni lukemalla elämässäni mihinkään. En vain jaksa enkä ymmärrä, väsyn opiskelussa ja turhaudun jos en ole mallioppilas.
Olen kuitenkin saanut kaksi tutkintoa suoritettua. Kokki ja lähihoitaja, hah.
Voi minua.
Menestyn omalla tavallani ammateissani mutta koen itseni toisen luokan kansalaiseksi enkä edes ymmärrä miksi teen mitä teen, kunhan yritän edes jostain selviytyä ja yrittää olla yhteiskuntakelpoinen.
Et ole tyhmä mutta vaadit itseltäsi liikaa tai vääriä asioita. Paras on löytää oma lokeronsa.
Sinusta tulee mieleen ystäväni joka on aina ollut koulumenestykseltään keskitasoa, valmistunut amkista ja ollut vakitöissä jo monen monta vuotta hyvin työllistävällä alalla, jolta saa suomalaista mediaanipalkkaa.
On pettynyt uraansa ja koulutukseensa kuitenkin joltain osin ja syyttää mm. vanhempiansa liian vähäisestä tuesta lukio-opinnoissa. Hän on hakenut/haaveillut hakemisesta yliopistoaloille, joihin pääsee sisään alle 10% hakijoista. En tiedä miten ystävälle sanoisi, että kannattaa olla kiitollinen siihen mitä on ja parantaa elämänlaatuaan niiltä osin miltä pystyy. Hän vertaa itseään niihin harvoihin menestyjiin muttei niihin joilla on mennyt paljon huonommin...
Pitäisi vaan osata hyväksyä, että kuuluu siihen harmaaseen keskinkertaisuuden massaan, mutta jotenkin se on vaan niin vaikeaa. Sit ajattelee "kaikki tai ei mitään" tyylillä, eli joko pääsen lääkikseen tai oikikseen ja valmistun sieltä ja luon upeaa uraa, tai sit jään vaan kotiin peruspäivärahan varaan palstailemaan. Miksiköhän joku keskitie tuntuu niin epähoukuttelevalta?
Oon tyhmä ja kehitysvammaisetkin tuntuu fiksummilta kuin mä :( Joutunu hyväksymään sen ja se aiheuttaa ongelmia. Vielä kun muut hyväksyisi sen eikä kiusaisi niin olisi kiva.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on hitaita, kömpelöitä ja vähän yksinkertaisia, olen huomannut tämän.
Mä olen huomannut et suurin osa on lahjakkaita jossakin ja tuntee olevansa hyviä monessakin jutussa. Mä en oo missään. :( Kaikki on tosi eteviä ja nopeita kaikessa kun itse olen hidas, yksinkertainen ja kömpelö :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on hitaita, kömpelöitä ja vähän yksinkertaisia, olen huomannut tämän.
Mä olen huomannut et suurin osa on lahjakkaita jossakin ja tuntee olevansa hyviä monessakin jutussa. Mä en oo missään. :( Kaikki on tosi eteviä ja nopeita kaikessa kun itse olen hidas, yksinkertainen ja kömpelö :(
Oikeasti todella moni vain esittää olevansa etevä ja hyvä, etenkin työelämässä. Oikeasti suurin osa ihmisistä on vähän hölmöjä ;)
Varsinkin nopeaa/välitöntä ongelmanratkaisukykyä vaativissa tilanteissa olen tajunnut olevani idiootti. Jos puolestaan on aikaa pohtia asioita, niin voin jopa vaikuttaa ihan fiksulta. Mutta nykyisessä työelämässä ei ole aikaa pohtia, kun hommaa on enemmän kuin ehtii tekemään.
Suurin osa meistä keskinkertaisia ja sitten on heitäkin, jotla ova syystä tai toisesta keskverron alapuolella. Mutta uskon kun en voi sanoa tietäväni, että ihminen joka osaa epäillä ja kyseenalaistaa oman älykkyytensä ei voi olla aivan tyhmä.
Ihminen joka on ollut valmis tekemään töitä ja vaivaa saavuttaakseen jotain on moneti saavuttanut ja löytänyt ja kokenut enemmän kuin sellainen joka on saanut kaiken aina heti
Mulla on taas se ongelma, että en ikinä ole ollut kiinnostunut opiskelusta, työnteosta tai ylipäätään mistään. Jos innostun jostain, niin olen pätevä siinä ( mistä ei ole mitään käytännön hyötyä), mutta muuten ei kiinnosta muiden mieliksi tehdä mitään. Olen jo hyväksynyt epäkelpoisuuteni tähän yhteiskuntaan.
Hmm, kirjoitit, ettei sinulla ole mitään jänniä tietoja tai taitoja- mitäs jos ottaisit tvoitteeksesi oppia jostain mielenkiintoisesta asiasta? Vaikka siitä, miten ennen valmistettiin koruja tai aseita? Tai jospa aloittaisit jonkun uuden harrastuksen, josta saat jonkun uuden taidon?
Olen keskimääräistä älykkäämpi. Muuten elän varsin tylsästi ja olen täysin tavis. Olen kai hieman laiska ja mukavuudenhaluinen, jotta jaksaisin loistaa älylläni. So what?
Minä olen tyhmempi. En pääse edes amk. Täytyy tyytyä paskaduunarin uraan.
Mutta suurin osahan on keskinkertaisia, koska siihen kohtaan käyrää se massa painottuu. Ja mitä pahaa siinä on? Vaikka itse kuulunkin koulutetumpaan sakkiin, niin olen monenlaista tallaajaa nähnyt. Paperit voi olla kunnossa mutta tyyppi on sitten täysin itsekäs p*skapää. Parhaat tuntemani tyypit ovat ihan duunareita ammatiltaan. Eivät ole ehkä niitä L:iä kirjoittaneet mutta sydän monella täyttä kultaa.
Olipa koulutustausta tai arvosanat mitä tahansa, niin jokainen voi valita haluaako tuoda hyvää vai pahaa tähän maailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa on keskinkertaisia. Gaussin käyrä. Ja sulla on yliopistotutkinto, eli et voi millään mittarilla olla tyhmä.
Kyllä yliopistoon pääsee aika keskinkertaisella älyllä varustettuja. Etenkin jos on tosi ahkera. Voi menestyä pelkästään tunnollisuutensa turvin. Vaikka äly ei muuten päässä loistaisi.
Suurin osa on keskinkertaisia. Gaussin käyrä. Ja sulla on yliopistotutkinto, eli et voi millään mittarilla olla tyhmä.