Tosi surullista, kun vanhemmat naiset eivät eroa pettävästä
miehestään. Mikä tuossa vaiheessa estää eroamasta?
Kommentit (80)
Erosin kun olin 29-vuotias. Ehkä vanhana en jaksaisi enää erota.
No, kun ei se vanheneva nainen saa uutta miestä, kun mies haluaa nuoremman naisen. Siksi sietävät vaikka mitä. Ajatus siitä, että joutuu loppuelämänsä viettämään todennäköisesti yksin, on aika lamauttava useimmiten.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko niin, että he viis veisaavat pettämisestä. Heillä on omakin elämä elettävä. Myös yhteinen omaisuus saattaa pitää vanhemmat parit yhdessä. Moni saattaa olla tyytyväinen, jos ukko on löytänyt rakastajattaren ja ei tarvitse enää niitä palveluita kotoa.
Tämä. Voin sanoa että kun on ollut 20+ vuotta naimisissa niin ei paljoa kiinnosta että mies painaa naapurin Mirkkua tai työpaikan Sirjeä. Kas kun ei voisi vähempää haluttaa itseä p*anna tuota miestä.
Sen sijaan vaimolla itselläänkin on omat säpinät meneillään ja yhdessä ollaan lähinnä tottumuksesta ja siksi että yhdessä on kaveripohjalta ihan hyvä olla. Mies ei huomaa vaimonsa säpinöitä omien kiireidensä vuoksi tai jos huomaakin ei välitä.
Win-win. Ei tarvitse repiä elämäänsä ja aloittaa alusta mutta kumpikin saa uutta kipinää elämään muualta.
Vanhempana elämä ei ole enää niin mustavalkoista.
Siis mitä? Vanhemmat naiset, paino sana vanhemmat, mitäs luulet, jos nainen on esim. 65-70 vuotias, se nyt olisi jo se vanha, ehkä, niin miten hiton nuoreksi sitä miestä kuvittelit. Kuka nainen ottaa vanhan naisen vanhaa äijää riesakseen. Nyt taisi sulla höylä hypätä ja pahasti, tai oletko itse se vanha äijä, joka elää puutteessa ja kurjuudessa ja näin illan tullen on alkanut haaveilemaan?
Olen kohta viiskymppinen. En ole koskaan ymmärtänyt pettämistä. Nyt kuitenkin viime vuosina kun lapset ovat kasvaneet melkein aikuisiksi ja mun ja miehen suhde on syventynyt sellaiseksi että on vaikea edes kuvitella elää erillään kun tunnetaan toisemme vikoineen ja hyvine puolineen ja ymmärretään ilman puhettakin mitä toinen haluaa niin sellainen hikinen, intohimoinen sähellys ei kiinnosta. Seksiä on ja se on hyvää silloin kun sitä on mutten useinkaan halua intoutua mihinkään intohimojen räiskymiseen. Mieskään ei ole sellaiseen innokas enää, sellainen lämmin, läheinen seksi silloin kun asiat etenee siihen niin riittää.
Itsevarmuus suhteessa on noussut sellaiseksi että soisin miehelleni sellaiset keski-ikäisen miehen hikiset intohimopläjäykset jonkun muun kanssa jos hän sellaiseen intoutuu. Mies on selkeästi tyytyväinen elämäänsä ja kaavoihin onnellisena kangistunut. Niin minäkin. Joten ei minua haittaisi. Jos joku nainen on tyytyväinen hetkittäisiim lepertelyyn ja seksiin ja siihen että mies palaa vaimonsa luo sen jälkeen nauttimaan elämästään muuten, tehden piha -ja kotihommia, tuoden palkkansa kotiin ja viettäen kaikki juhlapäivät sun muut perheen kera siitä nauttien niin se on hänen ongelmansa. Mä en viitsisi alkaa sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
No, kun ei se vanheneva nainen saa uutta miestä, kun mies haluaa nuoremman naisen. Siksi sietävät vaikka mitä. Ajatus siitä, että joutuu loppuelämänsä viettämään todennäköisesti yksin, on aika lamauttava useimmiten.
No kun se mies ei halua parisuhteeseen sen nuoremman naisen kanssa, panna vaan. Joku idiootti unohtaa hoitaa ehkäisyn ja joutuu ehkä takaisin siihen pikkulapsipainajaiseen siinä vaiheessa kun ansaittu vapaus lasten hoidosta olisi vihdoin koittanut:) Vanhemmat miehet eivät halua erota vaimostaan, haluavat vaan vähän säpinää ja kokeilla kelpaako vielä ennen kuin vehje lakkaa toimimasta kokonaan.
Vierailija kirjoitti:
No, kun ei se vanheneva nainen saa uutta miestä, kun mies haluaa nuoremman naisen. Siksi sietävät vaikka mitä. Ajatus siitä, että joutuu loppuelämänsä viettämään todennäköisesti yksin, on aika lamauttava useimmiten.
Jos mun miehelle nyt jotakin sattuis, kuolema tai erottaisiin niin olisin ihan mielelläni yksin. Ei tulis mieleenkään hankkia uutta miestä nurkkiin vaikka nykyiseen olen ihan tyytyväinen. Jos se nyt tuosta lähtis niin en tosin estelisi myöskään. Hankkisin itselleni kaksion läheltä aikuisia lapsiani kaupungin keskustasta ja keskittyisin itseeni ja lapsiini. Ei lainkaan hassun kuuloista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kun ei se vanheneva nainen saa uutta miestä, kun mies haluaa nuoremman naisen. Siksi sietävät vaikka mitä. Ajatus siitä, että joutuu loppuelämänsä viettämään todennäköisesti yksin, on aika lamauttava useimmiten.
Jos mun miehelle nyt jotakin sattuis, kuolema tai erottaisiin niin olisin ihan mielelläni yksin. Ei tulis mieleenkään hankkia uutta miestä nurkkiin vaikka nykyiseen olen ihan tyytyväinen. Jos se nyt tuosta lähtis niin en tosin estelisi myöskään. Hankkisin itselleni kaksion läheltä aikuisia lapsiani kaupungin keskustasta ja keskittyisin itseeni ja lapsiini. Ei lainkaan hassun kuuloista elämää.
Kuule, ei ne lapset sua kaipaa sotkemaan omaa elämäänsä. Niillä on omat rientonsa, eikä niihin todellakaan kuulu äidin yksinäisyyden torjuminen. Ei ole nimittäin herkkua se yksin eläminen vanhana oli mies tai nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kun ei se vanheneva nainen saa uutta miestä, kun mies haluaa nuoremman naisen. Siksi sietävät vaikka mitä. Ajatus siitä, että joutuu loppuelämänsä viettämään todennäköisesti yksin, on aika lamauttava useimmiten.
No kun se mies ei halua parisuhteeseen sen nuoremman naisen kanssa, panna vaan. Joku idiootti unohtaa hoitaa ehkäisyn ja joutuu ehkä takaisin siihen pikkulapsipainajaiseen siinä vaiheessa kun ansaittu vapaus lasten hoidosta olisi vihdoin koittanut:) Vanhemmat miehet eivät halua erota vaimostaan, haluavat vaan vähän säpinää ja kokeilla kelpaako vielä ennen kuin vehje lakkaa toimimasta kokonaan.
Ei lasten saanti rakkaan kanssa ole mikään painajainen. Useimmille miehille se on iso ilo about viisikymppisenä. Osaavat silloin paremmin olla läsnä lapsilleenkin ja ymmärtävät perheen arvon ihan toisella tavalla kuin ekalla kierroksella.
Mitäs suremista sinulla on muiden ihmisten valinnoissa?
Ylipäätänsä on surullista, että naiset eivät ymmärrä erota epätyydyttävästä suhteesta, missä voivat huonosti.
Naiset on naisvauvoja. Ne ei pärjää taloudellisesti ilman miestä. Eikä ilman miehen palveluita. Siksi on pakko alistua moiseen. Sit on nää äiti hahmot, jotka kokkaa, pyykkää, siivoo, hoitaa ukon lapsetkin. Jotku jopa maksaa miehen asumisen ja ruuat.
Vierailija kirjoitti:
No, kun ei se vanheneva nainen saa uutta miestä, kun mies haluaa nuoremman naisen. Siksi sietävät vaikka mitä. Ajatus siitä, että joutuu loppuelämänsä viettämään todennäköisesti yksin, on aika lamauttava useimmiten.
Ai, mistä tiedät?
Vanheneva mies on sillä tavalla fiksu, että tajuaa vaihtaa rupsahtavan vaimon nuorempaan, joka jaksaa passata miehen hautaan asti. Vanhuuden palvelut turvattu. Samanikäisen tai vanhemman vaimon kanssa se ei onnistu, kun se vaimokin on yhtä raihnainen ja voi käydä niinkin, että mies joutuu itse omaishoitajaksi vanhalle vaimolle. Siksi kätevintä vaihtaa nuorempaan.
Ihme juttua että vanha nainen ei saisi uutta kumppania. Kaikki tuntemani eronneet 50-60-vuotiaat naiset ovat löytäneet uuden kumppanin eron jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Ylipäätänsä on surullista, että naiset eivät ymmärrä erota epätyydyttävästä suhteesta, missä voivat huonosti.
Entä jos jokainen surtaisiin ihan vain oman elämämme suruja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kun ei se vanheneva nainen saa uutta miestä, kun mies haluaa nuoremman naisen. Siksi sietävät vaikka mitä. Ajatus siitä, että joutuu loppuelämänsä viettämään todennäköisesti yksin, on aika lamauttava useimmiten.
Jos mun miehelle nyt jotakin sattuis, kuolema tai erottaisiin niin olisin ihan mielelläni yksin. Ei tulis mieleenkään hankkia uutta miestä nurkkiin vaikka nykyiseen olen ihan tyytyväinen. Jos se nyt tuosta lähtis niin en tosin estelisi myöskään. Hankkisin itselleni kaksion läheltä aikuisia lapsiani kaupungin keskustasta ja keskittyisin itseeni ja lapsiini. Ei lainkaan hassun kuuloista elämää.
Sama täällä. Ei uutta ukkoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, kun ei se vanheneva nainen saa uutta miestä, kun mies haluaa nuoremman naisen. Siksi sietävät vaikka mitä. Ajatus siitä, että joutuu loppuelämänsä viettämään todennäköisesti yksin, on aika lamauttava useimmiten.
Ai, mistä tiedät?
Oon vierestä katellut 15 vuotta anoppia, joka kärvistelee tuossa tilanteessa. Appiukko on täysi k..pää mutta anoppi pelkää yksinoloa tosi paljon. Enkä ihmettele. Siitäkin on kokemusta, kun oma äitini eli leskenä elämänsä 45-vuotiaasta 65-vuotiaaksi, ihan yksin ja todella kärsi siitä. Ei minusta ollut äidin tukijaksi, vaikka kuinka yritin.
Olisiko niin, että he viis veisaavat pettämisestä. Heillä on omakin elämä elettävä. Myös yhteinen omaisuus saattaa pitää vanhemmat parit yhdessä. Moni saattaa olla tyytyväinen, jos ukko on löytänyt rakastajattaren ja ei tarvitse enää niitä palveluita kotoa.