Avopuolison vauvakuume
Mitähän tässä kannattaisi tehdä? Olen sanonut, etten välttämättä koskaan halua omaa lasta, Nyt avokki on kuitenkin alkanut yllättäen vauvakuumeilla, eikä ota kuuleviin korviinsakaan järkiperusteita sille miksi nyt ei ole paras tilanne yhteiselle lapselle. En ole ehdottomasti lapsen saantia vastaan, mutta sen olen selkein sanoin moneen kertaan sanonut, että en voi nykyisessä stressaavassa työssäni ottaa juurikaan vastuuta vauvanhoidosta. En myöskään koe pienintäkään mielenkiintoa sitä puuhaa kohtaan. Avokki vain nyökyttelee ja väittää, että hän kyllä hoitaa ja minunkin mieleni vielä muuttuu kun saan vauvan syliini. Tunnen itseni sen verran hyvin, että mieleni ei muutu.
Pitäisikö antaa lapsen tulla, kun siitä melkoisella varmuudella seuraisi puolison uupuminen ja parsuhdekriisi, sillä en tosiaan aio muuttaa elämäntapojani lapsen vuoksi? Toisaalta tuntuu että kriisi tulee myös, jos vauvaa ei hankita. Tilanne on hankala.
m36
Kommentit (42)
Ei tuollaisesta voi kenellekään neuvoja antaa. Itse se pitää tietää, haluaako jälkeläisiä tähän maailmaan jättää.
Jos et halua, se on siinä. Lähtekää eri teille. Jos avokki haluaa välttämättä lapsen, niin hän voi sen tehdä sitten toisen miehen kanssa ja saa silloin haluamansa perheen.
Mutta sunkin mielesi saattaa muutta ap kymmenen vuoden kuluessa.
Voi alkaa tuntua, että olisi mukavaa, kun olis edes yksi lapsi ja perillinen.
Väkisin niitä lapsia ei kannata tähän elämään vääntää, siitä tulee vain sotkua ja ikävyyksiä.
Jos et kerran halua lasta, omaa poikaa tai tytärtä, niin se on sitten siinä. Oma päätöksesi.
Vierailija kirjoitti:
Jos se kriisi tulee anyway niin mieti että haluatko maksella elareita paketista jota et halunnut
Word. Nyt muista käyttää sitä kumia, ettei satu muka "vahinkoa".
Vierailija kirjoitti:
Ei tuollaisesta voi kenellekään neuvoja antaa. Itse se pitää tietää, haluaako jälkeläisiä tähän maailmaan jättää.
Jos et halua, se on siinä. Lähtekää eri teille. Jos avokki haluaa välttämättä lapsen, niin hän voi sen tehdä sitten toisen miehen kanssa ja saa silloin haluamansa perheen.
Mutta sunkin mielesi saattaa muutta ap kymmenen vuoden kuluessa.
Voi alkaa tuntua, että olisi mukavaa, kun olis edes yksi lapsi ja perillinen.
Väkisin niitä lapsia ei kannata tähän elämään vääntää, siitä tulee vain sotkua ja ikävyyksiä.
Jos et kerran halua lasta, omaa poikaa tai tytärtä, niin se on sitten siinä. Oma päätöksesi.
Aloittajahan sanoi, että haluaa, mutta ei tähän tilanteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Jos se kriisi tulee anyway niin mieti että haluatko maksella elareita paketista jota et halunnut
Raha ei ole tässä ongelma. Ja tavallaan minua jopa miellyttää ajatus, että minulla joskus olisi (isoja) lapsia. Vain se pienten lasten kasvatusvastuu on se, mitä en halua, enkä tässä elämäntilanteessa edes pysty ottamaan vastaan.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se kriisi tulee anyway niin mieti että haluatko maksella elareita paketista jota et halunnut
Word. Nyt muista käyttää sitä kumia, ettei satu muka "vahinkoa".
Ei kannata paritella ollenkaan. Se kaivaa sen kortsun jostain tai rei'ittää, tempasee kesken pois tai kaataa sisäänsä... Sillä on nyt naksahtanut porsimisohjelmisto päälle, se on muijiin vahvasti koodattu koska he sen kasvuston kantavat fyysisesti.
Vakuutteliko siis aluksi ettei ole pakko täyttää maapalloa ja nyt mieli muuttui? Ja nyt vakuuttelee että hoitaa yksin.
Taitaa olla aika impulsiivinen ja toimii hetken mielijohteesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se kriisi tulee anyway niin mieti että haluatko maksella elareita paketista jota et halunnut
Word. Nyt muista käyttää sitä kumia, ettei satu muka "vahinkoa".
Ei kannata paritella ollenkaan. Se kaivaa sen kortsun jostain tai rei'ittää, tempasee kesken pois tai kaataa sisäänsä... Sillä on nyt naksahtanut porsimisohjelmisto päälle, se on muijiin vahvasti koodattu koska he sen kasvuston kantavat fyysisesti.
Ja sitten uhriutumaan kuinka raskaus ja synnyttäminen on niiiin rankkaa ja mies ei ikinä sellaista kestäisi mutta nainen kestää koska osaa "ottaa vastuuta" (vastuuta esim. siitä ettei synnytä isätöntä lasta huonoihin oloihin köyhälle äidille väkisin ja mahdollisesti vasten lapsen tahtoa).
Jos et halua lasta niin ainoa ratkaisu on päästää puoliso etsimään ihmistä joka haluaisi hänen kanssaan lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Jos et halua lasta niin ainoa ratkaisu on päästää puoliso etsimään ihmistä joka haluaisi hänen kanssaan lapsen.
Ei kai se mitään "päästämistä" ole, kun ei hän mikään objekti ole vaan voi ihan itse tajuta lähteä.
No onpa itsekästä naiselta. Hän siis mankuu että saisi lapsen jolle ei isällä ole aikaa, sen sijaan että hankkisi jonkun vähemmän vaativassa työssä olevan pumppaajan.
Vaikea uskoa, että omaa verta olevasta perillisestä tulisi parisuhdekriisiä. On se vaan niin veretseisauttavaa saada oma lapsi näin isänkin näkökulmasta. Syntymässä se endorfiinipiikki on kuin kovanluokan huumetta.
Kyllä se parisuhde kriisiytyy jostain ihan muista syistä kuin lapsista. Näin kävi itsellekin 15 vuoden jälkeen muttei se suhdetta lapseen ole pilannut. Päinvastoin. Välit on lapsenkin kanssa paremmat kun vanhempien ei enää tarvitse tapella keskenään.
Eli jos rakastaa puolisoaan ja periaatteessa haluaa lapsia niin kyllä niitä kannattaa tehdä. Suhde hajoaa, jos se on hajotakseen mutten usko, että se varsinaisesti lapsien tekemiseen hajoaa. Onhan siinä vauva-ajassa omat haasteensa toki muttei ne kauaa kestä ja kyllähän sitä nyt oman perillisensä eteen vaikka kuolisi ja kaikkensa tekisi, että kaikki on hyvin. Näin se luonto on sen rakentanut mutta sen ihmeen saa kokea vasta kun se oma lapsi on totta.
Käyttäjä39014 kirjoitti:
Vaikea uskoa, että omaa verta olevasta perillisestä tulisi parisuhdekriisiä. On se vaan niin veretseisauttavaa saada oma lapsi näin isänkin näkökulmasta. Syntymässä se endorfiinipiikki on kuin kovanluokan huumetta.
Kyllä se parisuhde kriisiytyy jostain ihan muista syistä kuin lapsista. Näin kävi itsellekin 15 vuoden jälkeen muttei se suhdetta lapseen ole pilannut. Päinvastoin. Välit on lapsenkin kanssa paremmat kun vanhempien ei enää tarvitse tapella keskenään.
Eli jos rakastaa puolisoaan ja periaatteessa haluaa lapsia niin kyllä niitä kannattaa tehdä. Suhde hajoaa, jos se on hajotakseen mutten usko, että se varsinaisesti lapsien tekemiseen hajoaa. Onhan siinä vauva-ajassa omat haasteensa toki muttei ne kauaa kestä ja kyllähän sitä nyt oman perillisensä eteen vaikka kuolisi ja kaikkensa tekisi, että kaikki on hyvin. Näin se luonto on sen rakentanut mutta sen ihmeen saa kokea vasta kun se oma lapsi on totta.
Ei tarvita lisää. https://www.worldometers.info/world-population/
Voisiko nainen aloittaa samanlaisissa töissä kuin sinä niin saisi tekemistä loputtomalle luppoajalleen? Vaikka koulunpenkille ennen sitä.
Ap, naisella on biologinen kello. Ei nainen voi odotella, koska neljääkymppiä lähentyvä mies aikuistuisi.
Jos avovaimo on sinun ikäinen, hänellä on oikeasti kiire.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä39014 kirjoitti:
Vaikea uskoa, että omaa verta olevasta perillisestä tulisi parisuhdekriisiä. On se vaan niin veretseisauttavaa saada oma lapsi näin isänkin näkökulmasta. Syntymässä se endorfiinipiikki on kuin kovanluokan huumetta.
Kyllä se parisuhde kriisiytyy jostain ihan muista syistä kuin lapsista. Näin kävi itsellekin 15 vuoden jälkeen muttei se suhdetta lapseen ole pilannut. Päinvastoin. Välit on lapsenkin kanssa paremmat kun vanhempien ei enää tarvitse tapella keskenään.
Eli jos rakastaa puolisoaan ja periaatteessa haluaa lapsia niin kyllä niitä kannattaa tehdä. Suhde hajoaa, jos se on hajotakseen mutten usko, että se varsinaisesti lapsien tekemiseen hajoaa. Onhan siinä vauva-ajassa omat haasteensa toki muttei ne kauaa kestä ja kyllähän sitä nyt oman perillisensä eteen vaikka kuolisi ja kaikkensa tekisi, että kaikki on hyvin. Näin se luonto on sen rakentanut mutta sen ihmeen saa kokea vasta kun se oma lapsi on totta.
Ei tarvita lisää. https://www.worldometers.info/world-population/
Ehdotatko että Suomeen tuotais väestöä liikaväestöalueilta?
Mies voi odottaa vaikka ikuisuuden, nainen ei. Jos et halua lasta, päästä hänet etsimään mies joka haluaa. Tuossa iässä naisen kanssa ei enää leikitä eikä naiselle kelpaa "sitten ehkä joskus".
Suunnitteleeko hän siis elämistä sinun rahoillasi vai onko hän itsekin stressaavassa työssä?
Jos se kriisi tulee anyway niin mieti että haluatko maksella elareita paketista jota et halunnut