Lue keskustelun säännöt.
Koulutusinflaatio
03.05.2021 |
"Joka toinen on ylioppilas ja vähintään ammattikorkean käynyt". Kärsiikö koulutus inflaatiota, siten että ihan perustason työhön pitää olla joku "tutkinto"?
Kommentit (21)
Sinänsä on kyllä hienoa, että koulutusta on laajasti ja kaikkialla tarjolla. Mutta kyllä se etenkin korkea-asteella näkyy jo laadussa. Joka niemen ja notkon amkki työntää "korkeakoulutettuja" markkinoille. Ammattioppilaitokset eivät enää opeta käytäntöä jne. Liekö kuitenkin ylioppilaskirjoitukset säilyneet yhtä vaikeina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa kaveripiirissä kaikilla on vähintään amk. En osaa pitää maisteriakaan kovin ihmeellisenä nykyään.
Kaikki on muuttunut monimutkaisemmaksi, joten pitää opiskella enemmän. Suorittavaa, yksinkertaista työtä on yhä vähemmän tarjolla. Sikäli siis voisi sanoa että pikemminkin työ on kokenut muutoksia kuin koulutus inflaatiota.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on muuttunut monimutkaisemmaksi, joten pitää opiskella enemmän. Suorittavaa, yksinkertaista työtä on yhä vähemmän tarjolla. Sikäli siis voisi sanoa että pikemminkin työ on kokenut muutoksia kuin koulutus inflaatiota.
Toisaalta näinkin, mutta toisaalta taas myös koulutus on muuttunut. Ennen esim. olivat ne parjatut opistot, joihin ei ollut helppo päästä. Opistosta tehtiin amkkeja, ja niiden määrää lisättiin. Nyt jokaisesta maakunnasta löytyy amk, ja joka ikisen on mahdollista halutessaan päästä sisään ja saada ns. korkeakoulututkinto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki on muuttunut monimutkaisemmaksi, joten pitää opiskella enemmän. Suorittavaa, yksinkertaista työtä on yhä vähemmän tarjolla. Sikäli siis voisi sanoa että pikemminkin työ on kokenut muutoksia kuin koulutus inflaatiota.
Toisaalta näinkin, mutta toisaalta taas myös koulutus on muuttunut. Ennen esim. olivat ne parjatut opistot, joihin ei ollut helppo päästä. Opistosta tehtiin amkkeja, ja niiden määrää lisättiin. Nyt jokaisesta maakunnasta löytyy amk, ja joka ikisen on mahdollista halutessaan päästä sisään ja saada ns. korkeakoulututkinto.
Kyllä se määrä aiheuttaa inflaation. Anteeksi kamaluuteni, mutta en osaa pitää mitään maakunta ammattikorkeasta lisä haussa sisäänotettua marketissa työharjoittelunsa tehnyttä nomia korkeastikoulutettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oppilaitoksille maksetaan siitä, että suoltavat valmistuneita maailmalle, ja sen huomaa.
Kantaväestöstä enemmistö on käynyt lukion ja jotain sen jälkeen, ja maahan muuttajat tekevät kohta kaikki suorittavat työt. Kantaväestön amikset ovat muuttumassa ikään kuin täysin yhteiskunnan ulkopuoliseksi ryhmäksi. Heidän ei kannata tehdä töitä niillä palkoilla millä vierastyövoiman kannattaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kantaväestöstä enemmistö on käynyt lukion ja jotain sen jälkeen, ja maahan muuttajat tekevät kohta kaikki suorittavat työt. Kantaväestön amikset ovat muuttumassa ikään kuin täysin yhteiskunnan ulkopuoliseksi ryhmäksi. Heidän ei kannata tehdä töitä niillä palkoilla millä vierastyövoiman kannattaa.
Riippuu alasta.
Ongelmana on työttömyys ja työpaikkojen vähyys. Jos töitä saisi helposti muutenkin, pelkkä ammattikoulu ja työhön perehdytys riittäisi moneen työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kärsii. Sen lisäksi töissä ei viihdytä. Kun on vääntänyt itselleen maisterintutkinnon, ei todellakaan kiinnosta olla tekemässä jotain yritysasiakaspalvelua työkavereina 40 vuotta siellä töissä olleita matalasti koulutettuja tyyppejä.
Opettaja kirjoitti:
Mielestäni kyllä, koska ylioppilastodistusta ei enää arvosteta samalla tavalla kuin vaikkapa 30 vuotta sitten. Toki asia on vain hyvä koska kertoo suomalaisten kouluttautuvan yhä pidemmälle ja pidemmälle!
Hmm. Olen hieman tuon ylioppilastodisuksen arvostamisen kanssa eri mieltä. Totta on, että Suomessa taitanee voidasaada kaiksita korkeakouluista ja yliopistoista alasta riippumatta opiskelupaikan ilman, että on ylioppilas.
Mutta joitain aikoja sitten ylioppilastutkinnon arvoa nostettiin huomattavasti, ainakin nuorimpien ikäluokkien silmissä. Tai ehkä on väärin puhua yleisesi ylioppilastutkinnosta, vaan niistä(kin) vain parhaimmat arvosanat sisälävät ovat arvostettuja.
Ajan takaa sitä muutosta, jossa ne joilla on parhaimmat arvosanat ylppäreistä voivat saada opiskelupaikan suoraan halumasaan korkeakoulusta / yliopistosta ilman, että he joutuisiva hakemaan opiskelu paikkaansa pääsykokeiden kautta.
Omana aikanani vain joillekin (tekniikan tai luonnontieteiden) aloilta saattoi saada opiskelupaikan, jos oli kirjoittanut mm. pitkänmatikasta laudaturin (saattoi olla, että eximiakin riitti) mutta yhtä kaikki pääsääntö oli, että kaikki hakivat paikkaanasa ja osallisuvat pääsykokeisiin, jossa sitten ratkaistiin se kuka tai ketkä paikan saivat.
Toki tällöinkin haluttiin suosia ylioppilaita niin, että moniin paikkoihin oli erillinen kiintiö ylioppilastutkinnon suorittaneille jossa laskettiin yhteen yo-todstuksesta saadut pisteet ja pääsykokeesta saadut pisteet. Ja oma kiintiö jossa paikan saivat ne, joka oliva saaneet parhaimma pisteet pääsykokeesta.
Lisäksi paikan saamisen edellytyksena oli, että täytti ns. yleisen korkeakoulu/ yliopisto-opiskelu kelpoisuuden. Johon taas jossain vaiheessa omaksuttiin nykyinen käsiys, että ylioppilastutkinnon lisäksi myös perusaseen ammattitutkinto (, kuten vaikka lähihoitaja tai parturi-kampaaja) antavan saman perustan.
Niinpä kuluvana keväänä vaikkapa lääketieteellisesä tiedekunnasta voi paikan saada lähihoitaja joka ei ole päivääkään käynyt lukiota mutta on menestynyt (tai tulee menestymään) erinomaisesti pääsykokeissa. Ja hänen kurssikaverinsa, joka sai paikan ylioppilastutkinnon arvosanojensa kautta, ilman että hänen olisi tullut osallistua lainkaan pääsykokeisiin. Riittää, että hänellä on vain "arvostettava ylioppilastutkinto"
Yliopisto-opiskelija
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opettaja kirjoitti:
Mielestäni kyllä, koska ylioppilastodistusta ei enää arvosteta samalla tavalla kuin vaikkapa 30 vuotta sitten. Toki asia on vain hyvä koska kertoo suomalaisten kouluttautuvan yhä pidemmälle ja pidemmälle!
Hmm. Olen hieman tuon ylioppilastodisuksen arvostamisen kanssa eri mieltä. Totta on, että Suomessa taitanee voidasaada kaiksita korkeakouluista ja yliopistoista alasta riippumatta opiskelupaikan ilman, että on ylioppilas.
Mutta joitain aikoja sitten ylioppilastutkinnon arvoa nostettiin huomattavasti, ainakin nuorimpien ikäluokkien silmissä. Tai ehkä on väärin puhua yleisesi ylioppilastutkinnosta, vaan niistä(kin) vain parhaimmat arvosanat sisälävät ovat arvostettuja.
Ajan takaa sitä muutosta, jossa ne joilla on parhaimmat arvosanat ylppäreistä voivat saada opiskelupaikan suoraan halumasaan korkeakoulusta / yliopistosta ilman, että he joutuisiva hakemaan opiskelu paikkaansa pääsykokeiden kautta.
Omana aikanani vain joillekin (tekniikan tai luonnontieteiden) aloilta saattoi saada opiskelupaikan, jos oli kirjoittanut mm. pitkänmatikasta laudaturin (saattoi olla, että eximiakin riitti) mutta yhtä kaikki pääsääntö oli, että kaikki hakivat paikkaanasa ja osallisuvat pääsykokeisiin, jossa sitten ratkaistiin se kuka tai ketkä paikan saivat.
Toki tällöinkin haluttiin suosia ylioppilaita niin, että moniin paikkoihin oli erillinen kiintiö ylioppilastutkinnon suorittaneille jossa laskettiin yhteen yo-todstuksesta saadut pisteet ja pääsykokeesta saadut pisteet. Ja oma kiintiö jossa paikan saivat ne, joka oliva saaneet parhaimma pisteet pääsykokeesta.
Lisäksi paikan saamisen edellytyksena oli, että täytti ns. yleisen korkeakoulu/ yliopisto-opiskelu kelpoisuuden. Johon taas jossain vaiheessa omaksuttiin nykyinen käsiys, että ylioppilastutkinnon lisäksi myös perusaseen ammattitutkinto (, kuten vaikka lähihoitaja tai parturi-kampaaja) antavan saman perustan.
Niinpä kuluvana keväänä vaikkapa lääketieteellisesä tiedekunnasta voi paikan saada lähihoitaja joka ei ole päivääkään käynyt lukiota mutta on menestynyt (tai tulee menestymään) erinomaisesti pääsykokeissa. Ja hänen kurssikaverinsa, joka sai paikan ylioppilastutkinnon arvosanojensa kautta, ilman että hänen olisi tullut osallistua lainkaan pääsykokeisiin. Riittää, että hänellä on vain "arvostettava ylioppilastutkinto"
Yliopisto-opiskelija
Se on ollut, ja on edelleen hyvin marginaalinen osa, joka jatkaa ammattiopistosta yliopistoon. Mutta, kyllä, olen sitä mieltä, että uusi käytäntö suosio huonolla tavalla "hyviä" ylioppilaita.
Mutta: ikävä kyllä, voidaanko ihan rehellisesti katsoa, että kokki-restonomi-restonomi yamk putkesta valmistunut on muka tasa-arvoisesti yhtä korkeasti koulutettu, kuin ylioppilas-ekonomi?
Koko ajanhan tosiaan työkin muuttaa muotoaan. Automaatio kykenee muutamassa vuosikymmenessä korvaamaan käytännössä kaikki nyt tunnetut työt. Jo nyt pystyy, mutta tulee vielä liian kalliiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koko ajanhan tosiaan työkin muuttaa muotoaan. Automaatio kykenee muutamassa vuosikymmenessä korvaamaan käytännössä kaikki nyt tunnetut työt. Jo nyt pystyy, mutta tulee vielä liian kalliiksi.
Tuskin ihan kaikkea.
Jos inflaatio tarkoittaa sitä, että ei ole jotenkin parempi ihminen, niin ehkä. Muuten en näe vaihtoehtoa. Toi on vähän kun kysyisin, laskeeko lukutaidon inflaatiota se, että kaikki aikuiset osaavat lukea. Oli aika, jolloin työtä pystyi tekemään ilman lukutaitoa. Nyt ei pysty.
Ennen vakavaa allergiaa en pitänyt niin tärkeänä ravintola-alan koulutusta. Vaan nopeasti näkemykseni muuttui allergian myötä.
Digi-jutut tuovat uusia vaatimuksia työelämään. Jossain täytyy käydä sekin läpi, ettet voi levitellä asiakkaan tietoja someen, miksi näin on ja mitä siitä voi seurata, firman tietoturvajutut jne.
Eli koulutusta tarvitaan. Onko se oikein kohdennettua; on toinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja kirjoitti:
Mielestäni kyllä, koska ylioppilastodistusta ei enää arvosteta samalla tavalla kuin vaikkapa 30 vuotta sitten. Toki asia on vain hyvä koska kertoo suomalaisten kouluttautuvan yhä pidemmälle ja pidemmälle!
Hmm. Olen hieman tuon ylioppilastodisuksen arvostamisen kanssa eri mieltä. Totta on, että Suomessa taitanee voidasaada kaiksita korkeakouluista ja yliopistoista alasta riippumatta opiskelupaikan ilman, että on ylioppilas.
Mutta joitain aikoja sitten ylioppilastutkinnon arvoa nostettiin huomattavasti, ainakin nuorimpien ikäluokkien silmissä. Tai ehkä on väärin puhua yleisesi ylioppilastutkinnosta, vaan niistä(kin) vain parhaimmat arvosanat sisälävät ovat arvostettuja.
Ajan takaa sitä muutosta, jossa ne joilla on parhaimmat arvosanat ylppäreistä voivat saada opiskelupaikan suoraan halumasaan korkeakoulusta / yliopistosta ilman, että he joutuisiva hakemaan opiskelu paikkaansa pääsykokeiden kautta.
Omana aikanani vain joillekin (tekniikan tai luonnontieteiden) aloilta saattoi saada opiskelupaikan, jos oli kirjoittanut mm. pitkänmatikasta laudaturin (saattoi olla, että eximiakin riitti) mutta yhtä kaikki pääsääntö oli, että kaikki hakivat paikkaanasa ja osallisuvat pääsykokeisiin, jossa sitten ratkaistiin se kuka tai ketkä paikan saivat.
Toki tällöinkin haluttiin suosia ylioppilaita niin, että moniin paikkoihin oli erillinen kiintiö ylioppilastutkinnon suorittaneille jossa laskettiin yhteen yo-todstuksesta saadut pisteet ja pääsykokeesta saadut pisteet. Ja oma kiintiö jossa paikan saivat ne, joka oliva saaneet parhaimma pisteet pääsykokeesta.
Lisäksi paikan saamisen edellytyksena oli, että täytti ns. yleisen korkeakoulu/ yliopisto-opiskelu kelpoisuuden. Johon taas jossain vaiheessa omaksuttiin nykyinen käsiys, että ylioppilastutkinnon lisäksi myös perusaseen ammattitutkinto (, kuten vaikka lähihoitaja tai parturi-kampaaja) antavan saman perustan.
Niinpä kuluvana keväänä vaikkapa lääketieteellisesä tiedekunnasta voi paikan saada lähihoitaja joka ei ole päivääkään käynyt lukiota mutta on menestynyt (tai tulee menestymään) erinomaisesti pääsykokeissa. Ja hänen kurssikaverinsa, joka sai paikan ylioppilastutkinnon arvosanojensa kautta, ilman että hänen olisi tullut osallistua lainkaan pääsykokeisiin. Riittää, että hänellä on vain "arvostettava ylioppilastutkinto"
Yliopisto-opiskelija
Se on ollut, ja on edelleen hyvin marginaalinen osa, joka jatkaa ammattiopistosta yliopistoon. Mutta, kyllä, olen sitä mieltä, että uusi käytäntö suosio huonolla tavalla "hyviä" ylioppilaita.
Mutta: ikävä kyllä, voidaanko ihan rehellisesti katsoa, että kokki-restonomi-restonomi yamk putkesta valmistunut on muka tasa-arvoisesti yhtä korkeasti koulutettu, kuin ylioppilas-ekonomi?
Mitä tarkoitat kun kirjoitat, että suoralainaus: "Mutta, kyllä, olen sitä mieltä, että uusi käytäntö suosio huonolla tavalla "hyviä" ylioppilaita."
Kommenisi kirvoiti ajattelemaan myös, mien helppoa ajautua väittelyyn siitä, miten tekniikan maisterin (tutummin diplomi-insinööri) mielestä hänen tutkintonsa on paljon vaativampi ja siten myös oikeutetumpi saamaan enempi arvosusa kuin humanisti-yheiskuntatieeistä suoritettu maisterin tutkinto.
Ja totta kai myös toisin päin. Kumpikin on yh vakuuttunut vaikka kummallakin väittelijällä on varsin vähän kokemusa toisen alan opiskelusta.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja kirjoitti:
Mielestäni kyllä, koska ylioppilastodistusta ei enää arvosteta samalla tavalla kuin vaikkapa 30 vuotta sitten. Toki asia on vain hyvä koska kertoo suomalaisten kouluttautuvan yhä pidemmälle ja pidemmälle!
Hmm. Olen hieman tuon ylioppilastodisuksen arvostamisen kanssa eri mieltä. Totta on, että Suomessa taitanee voidasaada kaiksita korkeakouluista ja yliopistoista alasta riippumatta opiskelupaikan ilman, että on ylioppilas.
Mutta joitain aikoja sitten ylioppilastutkinnon arvoa nostettiin huomattavasti, ainakin nuorimpien ikäluokkien silmissä. Tai ehkä on väärin puhua yleisesi ylioppilastutkinnosta, vaan niistä(kin) vain parhaimmat arvosanat sisälävät ovat arvostettuja.
Ajan takaa sitä muutosta, jossa ne joilla on parhaimmat arvosanat ylppäreistä voivat saada opiskelupaikan suoraan halumasaan korkeakoulusta / yliopistosta ilman, että he joutuisiva hakemaan opiskelu paikkaansa pääsykokeiden kautta.
Omana aikanani vain joillekin (tekniikan tai luonnontieteiden) aloilta saattoi saada opiskelupaikan, jos oli kirjoittanut mm. pitkänmatikasta laudaturin (saattoi olla, että eximiakin riitti) mutta yhtä kaikki pääsääntö oli, että kaikki hakivat paikkaanasa ja osallisuvat pääsykokeisiin, jossa sitten ratkaistiin se kuka tai ketkä paikan saivat.
Toki tällöinkin haluttiin suosia ylioppilaita niin, että moniin paikkoihin oli erillinen kiintiö ylioppilastutkinnon suorittaneille jossa laskettiin yhteen yo-todstuksesta saadut pisteet ja pääsykokeesta saadut pisteet. Ja oma kiintiö jossa paikan saivat ne, joka oliva saaneet parhaimma pisteet pääsykokeesta.
Lisäksi paikan saamisen edellytyksena oli, että täytti ns. yleisen korkeakoulu/ yliopisto-opiskelu kelpoisuuden. Johon taas jossain vaiheessa omaksuttiin nykyinen käsiys, että ylioppilastutkinnon lisäksi myös perusaseen ammattitutkinto (, kuten vaikka lähihoitaja tai parturi-kampaaja) antavan saman perustan.
Niinpä kuluvana keväänä vaikkapa lääketieteellisesä tiedekunnasta voi paikan saada lähihoitaja joka ei ole päivääkään käynyt lukiota mutta on menestynyt (tai tulee menestymään) erinomaisesti pääsykokeissa. Ja hänen kurssikaverinsa, joka sai paikan ylioppilastutkinnon arvosanojensa kautta, ilman että hänen olisi tullut osallistua lainkaan pääsykokeisiin. Riittää, että hänellä on vain "arvostettava ylioppilastutkinto"
Yliopisto-opiskelija
Se on ollut, ja on edelleen hyvin marginaalinen osa, joka jatkaa ammattiopistosta yliopistoon. Mutta, kyllä, olen sitä mieltä, että uusi käytäntö suosio huonolla tavalla "hyviä" ylioppilaita.
Mutta: ikävä kyllä, voidaanko ihan rehellisesti katsoa, että kokki-restonomi-restonomi yamk putkesta valmistunut on muka tasa-arvoisesti yhtä korkeasti koulutettu, kuin ylioppilas-ekonomi?
Mitä tarkoitat kun kirjoitat, että suoralainaus: "Mutta, kyllä, olen sitä mieltä, että uusi käytäntö suosio huonolla tavalla "hyviä" ylioppilaita."
Kommenisi kirvoiti ajattelemaan myös, mien helppoa ajautua väittelyyn siitä, miten tekniikan maisterin (tutummin diplomi-insinööri) mielestä hänen tutkintonsa on paljon vaativampi ja siten myös oikeutetumpi saamaan enempi arvosusa kuin humanisti-yheiskuntatieeistä suoritettu maisterin tutkinto.
Ja totta kai myös toisin päin. Kumpikin on yh vakuuttunut vaikka kummallakin väittelijällä on varsin vähän kokemusa toisen alan opiskelusta.
Eri
Ns. Hyvät ylioppilaat pääsevät yliopistoon. Kaikki eivät saa kuitenkaan hyviä papereita, ja tämä taas vaikuttaa niin, ettet pääse opiskelemaan itselle mielekästä alaa. Eli jos sössit kirjoitukset, se on naula arkkuun.
Ja ei, nuo amk masterit eivät ole yhtä laadukkaasti ja vaativasti koulutettuja, kuin yliopiston käyneet.
On hienoa kun voi opiskella kymmenenkin vuotta lukion jälkeen, sitten vielä vaihtaa alaa. Töihin yli kolmekymppisenä vaikeroimaan tulevan eläkkeen pienuutta ja kadehtimaan vanhempia, jotka ovat tehneet töitä ja tienanneet eläkettä.
Vierailija kirjoitti:
Koko ajanhan tosiaan työkin muuttaa muotoaan. Automaatio kykenee muutamassa vuosikymmenessä korvaamaan käytännössä kaikki nyt tunnetut työt. Jo nyt pystyy, mutta tulee vielä liian kalliiksi.
Sitten onkin hienoa, kun opettajat, kansanedustajat, lääkärit, mt-sairanhoitajat jne. on korvattu automaatiolla. Miksei samalla sitten kotiäidit myös?
Mielestäni kyllä, koska ylioppilastodistusta ei enää arvosteta samalla tavalla kuin vaikkapa 30 vuotta sitten. Toki asia on vain hyvä koska kertoo suomalaisten kouluttautuvan yhä pidemmälle ja pidemmälle!