Elämästäni etääntynyt isäni veti herneet nenään, koska ei pääse saattamaan minua alttarille
Olen menossa naimisiin ja päättänyt kävellä alttarille veljeni kanssa, koska hän on minulle paljon läheisempi kuin isäni. Kun asia selvisi isälleni viikonloppuna, hän veti raivoisat kilarit ja hirveän shown siitä, kuinka hänet työnnetään syrjään, hän on paska jätkä ja kukaan ei halua auttaa häntä. Nyt en enää tiedä, haluanko häntä häihin ollenkaan.
Taustaksi voin kertoa, että isäni on läheisriippuvainen, taipuvainen masennukseen kun asiat menee vähänkin väärään suuntaan ja hänellä on vaikeuksia vihan- ja elämänhallinnan kanssa. Vanhempani erosivat ollessani ala-asteella. Hän ei ole koskaan ollut läsnä elämässäni. Hänen tukensa vanhempana ei ole ollut pyyteetöntä, vaan hänen lapsenaan olen velvoitettu vastapalveluksiin, kuten kuka tahansa muu ihminen. En ole koskaan voinut olla oma itseni hänen seurassaan, kun aina pitää miettiä, miten isä reagoi mihinkin asiaan. Muiden hyväksyntä ja ihastelu on aina ollut hänelle tärkeämpää kuin lapsen todellinen tukeminen.
Välimme tulehtuivat, kun olin teini-ikäinen. Teininä tunteet myllersi muutenkin, mutta hän ei vanhempana ollut mitenkään ymmärtävä, vaan minun olisi pitänyt olla kuin ennenkin. Vaikka riidat johtuivat enimmäkseen hänen käyttäytymisestään, jotenkin vika oli kuitenkin aina minussa. Minä en kuulemma lapsena ole riittävästi tukenut hänen elämäänsä, vaan aiheutan normaalilla käytökselläni hänelle vain mielipahaa. Tämän jälkeen tilanne on mennyt niin pahaksi, että olen katsonut itselleni parhaaksi pitää mahdollisimman vähän yhteyttä. Siinä kohtaa, kun lapsen pienetkin ilon aiheet alkoivat jäädä kakkoseksi HÄNEN merkityksellisemmän elämänsä sisällölle, tajusin lopettaa kertomasta elämästäni. Tästäkin hän on suuttunut.
Long story short, en tiedä mitä tekisin. Olin aiemmin valmis kutsumaan hänet häihin, koska hän on kuitenkin isäni. Nyt en enää ole tästä varma. Pelkään, että hän järjestää häissä shown itsestään. Tanssimme ainoastaan häävalssin, ja haluan, että äitini pitää puheen isäni sijasta. Näistä päätöksistä en ole edes viitsinyt sanoa isälleni mitään. Viikonloppuna isäni mielenosoituksellisesti uhkasi, että ehkä on parempi, että hän ei tule häihin, niin minä saan rauhassa viettää omaa elämääni ilman häntä. Kovasti tekisi mieli toteuttaa tämä uhkaus, vaikka hän ei ikinä tule päästämään vastavuoroisesti minusta irti.
Kommentit (49)
No onhan tuo ihan selkeä kannanotto sinulta että suljet isäsi pois. Varmaan tiesit mitä tuleman pitää. Nyt joko kestät raivoamisen tai perut kutsun, mihin ehkä alitajuisesti halusitkin että tilanne menee.
Alttarille ei muuten ole pakko olla ketään saattajaa. Omituinen jenkkiperinne.
"Long story short, en tiedä mitä tekisin"..
Näytä tämä teksti hänelle.
No onhan tuo ihan tyhmää.
Kävele alttarille sulhasesi kanssa. Ei Suomessa ole tuollaista luovutusperinnettä, se on amerikkalaista.
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo ihan selkeä kannanotto sinulta että suljet isäsi pois. Varmaan tiesit mitä tuleman pitää. Nyt joko kestät raivoamisen tai perut kutsun, mihin ehkä alitajuisesti halusitkin että tilanne menee.
Alttarille ei muuten ole pakko olla ketään saattajaa. Omituinen jenkkiperinne.
Joo aika draamanhakuista.
Itse haluasin kävellä miehen kanssa kaksin vihittäväksi, paras olisi jos se tapahtuisi omassa puutarhassa kun kukat on parhaimmillaan. Näin meni isoäiti ja isoisä naimisiin.
Ihan sama. Sun hääsi ei kiinnosta pätkän vertaa ap.
Suomessa hääpari on perinteisesti kävellyt alttarille yhdessä, tyttären myyminen ja luovuttaminen esineenä sulhon perheeseen on amerikkalainen tapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo ihan selkeä kannanotto sinulta että suljet isäsi pois. Varmaan tiesit mitä tuleman pitää. Nyt joko kestät raivoamisen tai perut kutsun, mihin ehkä alitajuisesti halusitkin että tilanne menee.
Alttarille ei muuten ole pakko olla ketään saattajaa. Omituinen jenkkiperinne.
Joo aika draamanhakuista.
Itse haluasin kävellä miehen kanssa kaksin vihittäväksi, paras olisi jos se tapahtuisi omassa puutarhassa kun kukat on parhaimmillaan. Näin meni isoäiti ja isoisä naimisiin.
No voihan sen noinkin sanoa. Ihmettelen vaan sitä, että kun mun ja isän välit ovat kuitenkin olleet tällä tolalla jo viimeiset 10 vuotta, niin miten hän edelleen luulee olevansa niin merkittävä osa mun elämää, että hänellä olis mun häissä joku muukin kuin vieraan rooli.
Ja joo, tiedän että alttarille saattaminen on melko jenkkiläinen perinne, mutta näin olen päättänyt tehdä ja se sopii sulhasellekin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mikä on kilari, jota vedetään?
Sanonta, jota käyttää tyypillisesti yksinkertaisempi roskaväestö. Tuossa kohtaa voi lopettaa lukemisen.
Onko avioliitto veljen kanssa sallittua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo ihan selkeä kannanotto sinulta että suljet isäsi pois. Varmaan tiesit mitä tuleman pitää. Nyt joko kestät raivoamisen tai perut kutsun, mihin ehkä alitajuisesti halusitkin että tilanne menee.
Alttarille ei muuten ole pakko olla ketään saattajaa. Omituinen jenkkiperinne.
Joo aika draamanhakuista.
Itse haluasin kävellä miehen kanssa kaksin vihittäväksi, paras olisi jos se tapahtuisi omassa puutarhassa kun kukat on parhaimmillaan. Näin meni isoäiti ja isoisä naimisiin.
Tiedettiin jo etukäteen, että syntyy draama jos toinenkin niin mentiin naimisiin ihan vaan kahdestaan ja ei olla siitä kerrottu kun siitäkin syntyisi draama jos toinenkin.
Vierailija kirjoitti:
"Long story short, en tiedä mitä tekisin"..
Näytä tämä teksti hänelle.
Kiitos vinkistä, mutta se ei kyllä auta mitään. Kyseinen ihminen ei pysty asettumaan toisten asemaan, vaan oma näkökulma on ainoa oikea. Puhelussakin yritin selittää tuntemuksiani, kun oli ensin hyökännyt minua vastaan, mutta ei mene läpi. Hänellä on niin paljon vaikeampaa, että minun on hänen tyttärenään velvollisuus kompensoida hänen ongelmiaan. Ap
Olisi parempi jos hän ei osallistu häihin, sinun täytyy vetää raja ja tässä on mahdollisuutesi. Hän jatkaa perseilyään ihan tasan niin kauan kun saa vastakaikua ja kalastelee sääliä. Sinun täytyy sanoa, että hän on osoittanut, että ei halua tervehenkistä suhdetta sinuun vaan hallita, uhkailla ja vaatia sääliä ja se on todella kuluttavaa etkä aio enää alistua siihen. Hän on tervetullut elämääsi, jos pystyy normaaliin kanssakäymiseen ja pystyy käyttäytymään kuin vanhempi sinua kohtaan. Jos hän valitsee jatkaa toisella linjalla on se hänen valintansa.
Jos laitat muutaman tunnin takia tuhansia euroja likoon, kannattaako sinne kutsua tyyppi joka omalla draamailullaan mitä ilmeisemmin pilaa sinulle tärkeän päivän?
Usko pois, pitää oman puheensa, halusit tai et koska "hänellä on oikeus" ja puhe käsittelee sitä kuinka väärin kohdeltu hän on plus kaikkea muuta.
Nimim. Samanlaisen isän tytär ja monen hankala käsittää että tällaisia ihmisiä on olemassa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo ihan selkeä kannanotto sinulta että suljet isäsi pois. Varmaan tiesit mitä tuleman pitää. Nyt joko kestät raivoamisen tai perut kutsun, mihin ehkä alitajuisesti halusitkin että tilanne menee.
Alttarille ei muuten ole pakko olla ketään saattajaa. Omituinen jenkkiperinne.
Joo aika draamanhakuista.
Itse haluasin kävellä miehen kanssa kaksin vihittäväksi, paras olisi jos se tapahtuisi omassa puutarhassa kun kukat on parhaimmillaan. Näin meni isoäiti ja isoisä naimisiin.
No voihan sen noinkin sanoa. Ihmettelen vaan sitä, että kun mun ja isän välit ovat kuitenkin olleet tällä tolalla jo viimeiset 10 vuotta, niin miten hän edelleen luulee olevansa niin merkittävä osa mun elämää, että hänellä olis mun häissä joku muukin kuin vieraan rooli.
Ja joo, tiedän että alttarille saattaminen on melko jenkkiläinen perinne, mutta näin olen päättänyt tehdä ja se sopii sulhasellekin. Ap
No, sitten sinun vaan pitää kestää seuraukset.
Kerjäsit käsi kyynärpäitä myöden verta nenästäsi ja sitä sait mitä tilasit.
Onko sulla insestinen suhde veljeen?
Vierailija kirjoitti:
Olisi parempi jos hän ei osallistu häihin, sinun täytyy vetää raja ja tässä on mahdollisuutesi. Hän jatkaa perseilyään ihan tasan niin kauan kun saa vastakaikua ja kalastelee sääliä. Sinun täytyy sanoa, että hän on osoittanut, että ei halua tervehenkistä suhdetta sinuun vaan hallita, uhkailla ja vaatia sääliä ja se on todella kuluttavaa etkä aio enää alistua siihen. Hän on tervetullut elämääsi, jos pystyy normaaliin kanssakäymiseen ja pystyy käyttäytymään kuin vanhempi sinua kohtaan. Jos hän valitsee jatkaa toisella linjalla on se hänen valintansa.
Näinhän se on. Ihan tyhmästä velvollisuudentunnosta olen aiemmin halunnut tarjota hänelle mahdollisuuksia jotakuinkin normaaliin kanssakäymiseen, mutta jotenkin on todella lannistunut olo, kun se ei yrityksistä huolimatta onnistu. Et ehkä tää nyt on se hetki, jolloin voin todella tehdä loppuelämän ratkaisun hänen osaltaan. Koska nää ekat 28 vuotta ovat olleet tätä, niin tuskin asia tästä muuksi tulee muuttumaan. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla insestinen suhde veljeen?
Taitaa palstalaisilla olla luetun ymmärtäminen vähän hakusessa. Olen siis menossa avomieheni (joka ei ole veljeni) kanssa naimisiin. Olen valinnut veljeni saattamaan minut alttarille. Toki tämä "kävelen alttarille veljeni kanssa" oli ehkä vähän huonosti sanottu, mutta aika pitkät piuhat saa olla, jos luulee, että joku on menossa sisaruksen kanssa naimisiin.
Mikä on kilari, jota vedetään?