Olen tehnyt elämäni virheen
Opiskelen sairaanhoitajaksi ja kaikki väitteet tästä alasta pitävät paikkansa. Juoruilua, kyräilyä ja selkäänpuukottamista. Opiskelijoita kyykytetään ja nöyryytetään, minkä ehditään. Kukaan ei jaksa pitää ystävällisyyden naamiota kuin pakon edessä. Potilaat ovat kyllä ihania ja saavat keräämään kyyneleet. Hymy palaa heidän ansiostaan kasvoille ilkeimmänkin kommentin jälkeen. Mutta jos jo nyt joudun nielemään kyyneleitä niin mitä se tulee olemaan vuosien kuluessa?
Mitä sitten tekisin? Niin... Olen menettänyt ensikertalaisuuden enkä muutenkaan omaa suuria älynlahjoja, vaikka ahkera olenkin. Silti minulla on hullu unelma. Haluaisin vielä joku päivä opiskella lääkäriksi. Tiedän, että aikaa ei ole paljoa hukattavaksi. Tarvitsen kuitenkin ennen sitä rahaa ja pääomaa nyt enkä ajatellut, että sairaanhoitajan opinnot voisivat olla huono vaihtoehto tätä ajatellen. Pitäisikö jatkaa opinnot loppuun, vaikka hammasta purren ja toivoa, että valmistuttuani asiat ovat paremmin? Sydämeni sanoo ei ja järkeni kyllä. Mitä sinä tekisit?
Kommentit (7)
Ketkä niitä ilkeitä ovat? Lääkärit, toiset sairaanhoitajat??
Itse ainakin aikanaan menin alalle jossa tienasi enemmän kuin että olisin mennyt alalle joka kiinnosti. Jälkeenpäin on kaduttanut kun vanhempana se on hankalampaa enää aloittaa alusta. Jos lääkäriksi unelmoit niin sairaanhoitajan koulutus ei varmaan ihan hukkaankaan mene. Alussa se on aina hankalaa oli ala melkein mikä vaan. Nuorempia aina juoksutetaan ym.
Vierailija kirjoitti:
Ketkä niitä ilkeitä ovat? Lääkärit, toiset sairaanhoitajat??
Lähinnä lähi- ja sairaanhoitajat ovat vaikuttaneet negatiivisesti paikan ilmapiiriin. Eivät tietenkään kaikki, mutta osa. Onhan heissä asiallisia ja ystävällisiäkin hoitajia joukossa. Lääkäreitä nähdään harvemmin, joten siksikin ehkä konfliktit heidän kanssaan ovat harvinaisempia. Itse asiassa lääkäreiden läsnä ollessa osastolla on kuin toinen tunnelma. Kaikki ovat silloin jotenkin mukavempia ja motivoituneempia.
Ap
Ethän sä oli ikuinen opiskelija.
Valmistut, saat töitä ja arvostusta, ihan varmasti.
Ainakin minä arvostan😊
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin aikanaan menin alalle jossa tienasi enemmän kuin että olisin mennyt alalle joka kiinnosti. Jälkeenpäin on kaduttanut kun vanhempana se on hankalampaa enää aloittaa alusta. Jos lääkäriksi unelmoit niin sairaanhoitajan koulutus ei varmaan ihan hukkaankaan mene. Alussa se on aina hankalaa oli ala melkein mikä vaan. Nuorempia aina juoksutetaan ym.
Kiitos, että jaoit. Puhuin itsekin siitä, että aikaa ei ole hukattavaksi. Opinnotkin vievät kiitettävän ajanjakson elämästä ja aloittamisen pitkittyminen viivästyttää valmistumista aina vain kauemmaksi. Sitä ajattelinkin, että minkä tahansa alan sijasta hoitajana saisin tienaamisen ohella tietotaitoa ja pääsisin tutustumaan sairaalamaailmaan. Juoksuttamistahan meilläkin on. Tosin sitä en koe niin pahana. Se, että ei nähdä ihmisenä eikä arvosteta tulevana ammattilaisena rikkoo eniten. Tiuskiminen, suoranainen ilkeily ja perusteeton arvostelu ovat jostain syystä sallittuja. Minulle ei tarvitse puhua kuin ihmisille, kun olen vain opiskelija... Jotenkin he eivät näe sitä, että olen tuleva työkaveri tai ehkä he jo ajattelevatkin, että minusta ei ole tähän ja jätän kesken. Eihän minusta ehkä olekaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Ethän sä oli ikuinen opiskelija.
Valmistut, saat töitä ja arvostusta, ihan varmasti.
Ainakin minä arvostan😊
En, mutta en tiedä jaksanko odottaa ja ottaa sen kaiken nyt vastaan vain, koska haluan opiskella hoitoalaa, saadakseni ehkä joskus ihmisarvoista kohtelua tai jopa arvostusta ja kiitosta myös kollegoiltani.
Ja kiitos, juuri nämä kommentit potilailtakin merkitsevät niin paljon, etteivät he sitä ehkä aina itsekään ymmärrä <3
Ap
^